Mustikka - (Vaccinium myrtillus)
Kanervakasvien heimossa, puolukoiden sukuun kuuluva mustikka on yleinen koko maassa, saaristosta aina
tunturikankaille. Puutarhakielellä mustikka on puolivarjon kasvi, ei siis pidä paahteesta, mutta ei ihan syvästä varjostakaan.
Paras kasvupaikka on tuore kuusikko.
Mustikka on kangasmetsiemme aluskasvillisuuden tärkeimpiä lajeja, ja erästä yleisintä metsätyyppiämme
nimitetään sen mukaan mustikkatyypiksi.
Mustikka on pystykasvuinen varpu, jonka lehdet varisevat talveksi.
Se on metsämarja, kuten samansukuiset puolukka ja karpalo.
Korkeutta mustikalla on 10 - 30 cm.
Mustikankukkia kuvataan minikokoisiksi, vaaleanpunaisiksi lampunvarjostimiksi.
Mustikan marjat ovat tumman sinisenmustia ja yleensä vahapeiteisiä.
Jos vahapeite puuttuu, mustikan väri on hyvin tumma. Kansa kutsuu näitä tummia mustikoita tervamustikoiksi.
Voimustikka on saanut nimensä kiiltävästä pinnastaan.
Mustikat ovat hyvin arkoja vahingoittumiselle ja siksi ne olisi poimittava käsin.
Kuvissa mustikan kukat ja marjat.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva, mustikan kukat - Copyright
© Mark Robinson
*Kuva, mustikan marjat - Copyright
© Lloergi
Mustikkapiirakka on piirakoiden aatelia.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva mustikkapiirakasta - Copyright
© Ilkka Jukarainen
Mustikan makuista jogurttia vuodelta 2006, kuva Lahden kaupunginmuseo.
Laplandia Mustikka Vodka - punavioletti, makea, pehmeä, runsaan mustikkainen, kevyen yrttinen.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva mustikkavodkasta - Copyright
© Ilkka Jukarainen
Mustikoiden maukkaus on tiedetty Suomessa jo tuhansien vuosien ajan. Mustikalla on myös monenlaisia,
terveydellisiä vaikutuksia. Hyvänmakuisissa ja monikäyttöisissä, sinisissä marjoissa on kohtalaisesti C-vitamiinia ja erityisen runsaasti A-vitamiinia.
Mustikkapiirakka on tutuin tapa valmistaa mustikasta syötävää, kuten myös mustikkasoppa.
Metsässä mustikoita napostelevat monet eläimet, kuten karhut, ketut, supikoirat, mäyrät ja jopa susi ja näätä,
linnuista kurjet, metsot, punarinnat ja tiaiset. Mustikan vihreät varvut maistuvat jäniksille, hirville, metsäkauriksille, poroille ja myyrille.
Lähteet
*Antti Halkka, Jani Kaaro, Juha Valste, Seppo Vuokko: Suuri suomalainen luonto-opas
*Kotimaan luonto, WSOY
*Ruokatieto: Luonnonmarjat
*Luke: Metsämarjat ja -sienet