Puolukka (Vaccinium vitis-idaea)

Kanervakasvien heimossa, puolukoiden sukuun kuuluvaa puolukkaa tavataan koko Suomessa, etelän saaristosta aina tuntureille asti. Se onkin metsiemme yleisin laji.

Kellomaisina roikkuvat puolukan kukat ovat valkoisia, tai aavistuksen verran punertavia. Puolukalla on ikivihreät, hieman vastapuikeat, lovipäiset lehdet

Erittäin runsaana puolukkaa tapaa kuivilla mäntymailla ja -kankailla, puolukkatyypin metsissä, missä se usein muodostaa laajoja, yhtenäisiä kasvustoja.

Puolukan punaisen marjan tunnistaa jokainen - marjat kypsyvät syyskuussa. Puolukoita poimitaan syksyisin ja enemmän, kuin mitään muita maamme luonnonmarjoja.

Monet linnut syövät puolukoita ja maistuvatpa ne eräille nisäkkäillekin, kuten sudelle ja ahmalle.





Kuvissa puolukan kukat ja marjat.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Ylin kukkakuva - Copyright © MurielBendel

Kuvassa yllä puolukoiden torikauppaa 1950-luvulla Helsingin Kauppatorilla - taustalla Pohjoisesplanadi 17. Kuva Helsingin kaupunginmuseo.

Puolukan marjojen hyvä säilyvyys ja säilönnän helppous lisäävät puolukan suosiota. Ihminen hyödyntää puolukoita mehuissa, soseissa ja erityisesti marjapuurossa, joka on monen suomalaisen herkkua.



Myös olutta maustetaan puolukoilla. Kuvassa norjalainen puolukalla maustettu olut Nøgne Ø Tyttebær. Kuten monia muitakin marjoja, niin myös puolukkaakin käytetään liköörissä, jolloin saadaan puolukkalikööriä.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Bernt Rostad



Puolukoita kerätään muoviämpäriin joko paljain käsin, taikka käyttäen kuvan marjan- eli marjapoimuria, taikka lyhyemmin poimuria. Tällaista poimuria kutsuttiin joskus myös poimintakoneeksi.

All Rights Reserved
*Kuva - Copyright © Sakari Pönniö
*Photo used with permission.

Puolukat ovat houkutelleet puoleensa myös kivikauden ihmistä. Kivikaudella eteläisessä Suomessa puolukka oli eniten kerätty ja monin tavoin käytetty marja. Pohjoisessa Suomessa kerättiin kivikaudella puolukoiden ohella hilloja - eli ihan samoja marjoja, kuin nykyisinkin.

Lähteet
*Antti Halkka, Jani Kaaro, Juha Valste, Seppo Vuokko: Suuri suomalainen luonto-opas
*Kotimaan luonto, WSOY
*Ruokatieto: Luonnonmarjat
*Luke: Metsämarjat ja -sienet
*Karl Fazer
*Reijo Heikkinen: Kun tuomi kukkii
*Valio: Mansikkareseptit