Tyrni eli hopeatyrni (Hippophaë rhamnoides)

Hopeapensaskasvien heimossa, tyrnien sukuun kuuluva tyrni kasvaa Suomessa alkuperäisenä Saaristomeren, Ahvenanmaan ja Pohjanlahden piirissä. Pohjoisimmillaan sitä kasvaa vielä Torniossa asti.

Suolakkokasvina tyrnin tyypillinen kasvupaikka on kivikkoinen ja sorainen merenranta, jossa valoa riittää. Karuilla kasvupaikoillaan tyrni voi hyvin, se on hyvin kestävä kasvi ja voi levittäytyä vaellusjuuriensa avulla ympäristöönsä tehokkaasti.

Tyrni on piikkinen, kaksikotinen pensas, jonka lehdet ovat tasasoukat, hopean harmaat. Sillä voi olla korkeutta 0,5 - 5 metriä. Tyrnipensaita pidetään myös koristekasveina.

Tyrnin kukilla on kokoa vain 3 millimetriä ja ne ovat väriltään kellanvihreitä. Tyrni kukkii jo ennen lehtien puhkeamista, toukokuussa. Kasvi on kaksikotinen ja tuulipölytteinen: hede- ja emikukinnot ovat eri yksilöissä.

Tyrnimarjat

Tyrni tunnetaan keltaisista, pitkulaisista ja mehevistä, noin senttimetrin kokoisista marjoistaan. Tyrnin marjat kypsyvät vasta syys-lokakuussa. Kun maisema silloin jo muuten on enimmäkseen harmaata, helottavat tyrnipensaat kauniisti appelsiininkeltaisina.



Kerätyt tyrnimarjat odottavat jatkokäsittelyä.

All Rights Reserved
*Kuva - Copyright © Andre Glechikoff
*Photo used with permission.

Tyrni on luonnonvaraisista marjoistamme kaikkein ravintorikkain. C-vitamiinipitoisuudessa se vetää vertoja jopa appelsiinille. Sen lisäksi se sisältää myös E-vitamiinia, ravintokuitua sekä elimistölle hyödyllisiä rasvahappoja.

Runsaskuituinen, (6,0 g100 g).
Vähän tyydyttyneitä rasvoja, (0,8 g/100 g).
Suolaton, (0,0035 g/100 g).
Sisältää runsaasti E-vitamiinia/Hyvä E-vitamiinin lähde, (3,0 mg/100 g).
Sisältää runsaasti C-vitamiinia/Hyvä C-vitamiinin lähde, (165 mg/100 g).
Tiamiinin lähde, (0,18 mg/100 g).



Kuin yhdistelmä Rion sambakarnevaaleja ja tyrnimarjoja!

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Elaine Ashton

Tyrnituotteet

Tyrnimarjoja voi syödä sellaisenaan taikka puuron taikka jugurtin taikka minkä hyvänsä muun eineksen kanssa. Tyrnimarjoja käytetään hyvin samoin tavoin, kuin muitakin luonnonmarjoja. Niistä tehdään hilloa, mehua ja myös likööriä. Tyrnistä tehdään myös kuori- ja siemenrouhetta sekä tyrniöljyä ja -voidetta. Tyrnimarjoja käytetään myös kakuissa ja niistä saadaan myös tyrnikiisseliä.



Norjalaista tyrniolutta. Tyrni on norjaksi tindved.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Bernt Rostad

Ekopharman tyrnivalmisteiset kasvovesi ja hoitoseerumi.

All Rights Reserved
*Kuva - Copyright © Hanna Haliseva
*Photo used with permission.



Kaunis ja houkutteleva tyrnikakku ja kaksi pienempää tyrnileivonnaista.

All Rights Reserved
*Kuva - Copyright © Frank
*Photo used with permission.



Venäläinen purkki säilöttyjä tyrnimarjoja.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Leslie Seaton

Tyrnin kuori suojaa tulehduksilta ja venäläisten mukaan se on jopa hyvää syöpälääkettä. Lehdistä ja kukista valmistettu tee on hyvää yskään. Kun tekee tyrnimarjoista kunnon soseen ja nauttii sitä päivittäin, paranevat ripuli, reuma, ihottuma ja myös keripukki - jos niitä sattuu potemaan.

Tyrniöljyllä voidaan hoitaa lähes kaikki vaivat sydämen häiriöistä palovammoihin. Sitä voi käyttää mahavaivoihin ja silmien kirvelyyn. Sen avulla voi myös poistaa sisälleen hiipineen alakulon ja saada elämäänsä uutta intoa. Tyrnin avulla voi voittaa myös tupakan- ja makeanhimonsa.

Tyrnimarjojen terveydelliset vaikutukset on koottu myös tablettimuotoon. Tabletit sisältävät tyrnin ainutlaatuisia flavonoleja sekä C-vitamiinia ja sinkkiä. Tyrnitabletit sopivat kaikenikäisille; lapsesta vaariin.

Elintarviketeollisuudessa käytetään enimmäkseen viljeltyä, jalostettua tyrniä.



Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Jeremy Halls

Tyrnin oksissa on piikkejä, jotka estävät etenkin suurempien lintujen, kuten varisten, harakoiden ja naakkojen pääsyä marjojen naposteluun. Tyrnipensaiden latvojen päissä olevat marjat ne kykenevät syömään, mutta pensaiden sisälle ne eivät pääse.

Lähteet
*Antti Halkka, Jani Kaaro, Juha Valste, Seppo Vuokko: Suuri suomalainen luonto-opas
*Kotimaan luonto, WSOY
*Ruokatieto: Luonnonmarjat
*Luke: Metsämarjat ja -sienet
*Karl Fazer
*Reijo Heikkinen: Kun tuomi kukkii
*Valio: Mansikkareseptit
*Luontoportti: Lillukka
*Arktiset aromit: Lillukka
*Wikipedia: Marja
*MTV Uutiset: Mansikka ei ole marja, mutta vesimeloni on – tiesitkö näitä outoja faktoja?
*Yle Uutiset: Hedelmät ja vihannekset menevät arjessa sekaisin
*Yle, Akuutti: Tiesitkö tämän tyrnistä?
*Aarrelehti: Tyrni kasvattaa voimallisen vitamiinimarjan ja tuottaa sydäntä helliviä öljyjä
*Seppo Vuolanto: Miksi tyrnimarjat eivät kelpaa linnuille?