Tunturisuden sivut
Valamo Venäjällä. Kuva - Copyright © Sergei Gussev.

Nunnat

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Elämän sisarten (Sisters of Life) nunnasta - Copyright © Jeffrey Bruno

Enkelten musiikkia LUOSTARIT

Munkki (kreikaksi: monahos - yksinäinen, yksin eläjä - venäjäksi: monah) on munkiksi vihkimykseen kuuluvat lupaukset antanut miespuolinen kilvoittelija. Nunna (kreikaksi: monahi - venäjäksi: monahija) taas on vastaavat lupaukset antanut naispuolinen kilvoittelija. Luostari on munkkien tai nunnien asuinpaikka. Luostari voi olla eristynyt ja suljettu tai avoin vierailijoille. Munkeille on erilliset luostarit ja nunnille on omat erilliset luostarinsa. Sekaluostarissa on sekä munkkeja että nunnia.

Lähes kaikissa uskontokunnissa on ihmisryhmiä, jotka elävät luostareissa, muista erillään ja tiettyjä sääntöjä noudattaen. Kristillinen luostarilaitos sai alkunsa Egyptissä, jossa erakot (anakoreetti = erakko, poisvetäytyjä) ja myöhemmin myös pienet hurskaiden yhteisöt harjoittivat ensimmäisillä vuosisadoilla askeesia ja jumalanpalvelusta.

Pyhä Antonios Suuri ja Pyhä Pakhomios - luostarilaitoksen perustajat

Luostarit saivat alkunsa uskonnollisista kilvoittelijoista. He olivat ihmisiä, jotka halusivat keskittyä elämässään uskonnon harjoittamiseen ja Jumalan palvelemiseen. Nämä kilvoittelijat irtaantuivat muusta yhteisöstä ja vetäytyivät erämaahan, jossa he mahdollisimman askeettista elämää viettäen harjoittivat erakkoina hartautta.

Pyhä Antonios Suuri (253 - 358) oli ensimmäinen, joka vetäytyi erakoksi yksinäisyyteen. Häntä voidaan pitää luostarielämän perustajana. Ensimmäisen, varsinaisen luostariyhdyskunnan perustajana pidetään Pakhomiosta, (Pyhä Pakomi, Pakomios) eli Phomios Suurta (n. 290 - 346). Hän on luostarilaitoksen isä. Pakhomioskin aloitti hartauden harjoittamisen erakkona, seuraten Pyhän Antonioksen esimerkkiä.

Ilmeisesti Pakhomios ei pitänyt erakkoudesta. Joka tapauksessa, hän keräsi Antoniosta seuraavat erakot yhteen ja erakkoudesta siirryttiin yhteisöllisyyteen. Näin hartautta ei harjoitettu enää erakkoina, vaan luostari perustui veljestön yhteiselämään. Pakhomioksen kuollessa vuonna 346 luostareita oli jo 11 ja niistä kaksi oli perustettu naisia varten. 400-luvulla luostariliikkeen vaikutus ulottui jo Länsi-Eurooppaan.

Luostarilaitoksella on ollut merkittävä asema kristinuskon historiassa varsinkin keskiajalla. Alkukirkon ihanteiksi tulivat omaisuuden yhteisyys, köyhyys ja naimattomuus, ja näitä tavoittelevat vetäytyivät asutuskeskusten ja seurakuntien ulkopuolelle, yksinäisillekin seuduille. Keskiajalla luostareita perustettiin keskelle pakana-alueita. Ne sijaitsivat usein kaupungeissa, ja niissä toimi mm. koulu, vierasmaja ja sairaala. Munkkien työn tuloksena luostarit vaurastuivat. Vaurastuminen näkyi myös ympäristössä.

Rooman munkki

Pappismunkki ja poliisit Roomassa. Luostareiden munkit ja nunnat toteuttavat uskonnon harjoitusta hieman toista tietä, kuin papit ja saarnaajat. Silti, myös luostareissa pitää olla pappeja, luostareiden omiin jumalanpalveluksiinkin.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva munkista yllä - Copyright © Ajay Suresh


Munkinkammion lukusoppi

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © damian entwistle


Lukusoppi. Munkin- ja nunnankammioissa on ikkunan edessä usein lukusoppi penkkeineen. Luostareissa on aina luettu paljon ja ennen sähkövalon aikaa luonnonvaloa on käytetty tietenkin hyväksi. Tomarin luostari, Santarem, Portugali.

Tunturisusi Munkin- ja nunnankammion hiljaisissa tunnelmissa.
Saint Othmar

Benediktiinimunkki, pappi ja apotti Saint Othmar (689 - 759). Hän oli perustamassa koulua, kirjastoa, luostaria, sairaalaa ja monta muuta merkittävää, elämää ja sivistystä edistävää hanketta.

Luostarit kehityksen keskuksina

Keskiajalla munkit ja nunnat Euroopassa osasivat lukea ja kirjoittaa, mikä oli muun väestön parissa hyvin epätavallista. Useat länsimaiden tieteen historian merkittävimmistä tiedemiehistä ovat tehneet tutkimustyötään kirkon ja luostarilaitoksen piirissä. Munkit lukivat ja kirjoittivat paljon ja siksikin he kehittivät painotekniikkaa ja mm. silmälasit korvaamaan suurennuslasia, jota oli käytelty jo antiikin aikoina.

Esimerkiksi genetiikan isäksi kutsuttu itävaltalainen, Gregor Mendel (1822 - 1884) teki luostarin puutarhassa herneillä järjestelmällisiä perinnöllisyyskokeita ja nämä kokeet loivat perustan perinnöllisyystieteen myöhemmälle kehitykselle.

On vaikeaa löytää sellaista elämänalaa, jolle eivät munkit jollakin tavalla olisi jättäneet jälkiään. He tekivät merkittäviä innovaatioita ja kehitystyötä maatalouden ja viljelyn parissa, kehittäen menettelytapoja ja tekniikoita ja ottaen mukaan uusia kasvilajikkeita.

Munkit olivat mestareita viinin ja juustojen valmistamisessa, parantelivat suuresti pajatöitä ja metallien käsittelyä ja keksivätpä jopa kaksinkertaisen kirjanpidonkin, sillä luostarit ovat toimineet merkittävästi myös kaupassa. He parantelivat vesimyllyjä ja kehittivät vesivoiman käyttöä. He eivät käyttäneet vesivoimaa vain viljan jauhamiseen vaan löysivät sille pajoissaan muitakin käyttötapoja.

Munkit kehittivät vesivessojakin. Aluksi he sijoittivat vessojensa istumapaikat virtaavien vetten ylle. Siellä missä virtaavaa vettä ei tällaiseen tarkoitukseen ollut, he järjestivät vesihuuhtelujärjestelmiä, joiden ainakin toivottiin vievän "tuotteet" mukanaan. Sitten he oppivat tekemään viemäriputkistojakin, kätensä he pesivät pesualtaassa. Heillä oli siten käytössään modernin wessan edeltäjä.

Nunna ruokkii puluja

"Nunna ruokkii puluja" - italialainen Eugene de Blaas (1843 - 1932).

Nunnat ja munkit ja muut

Luostareissa on useita erilaisia nimikkeitä ja arvoja erilaisia tehtäviä suorittaville henkilöille.

Naisluostarissa toimivat mm. kuuliaisuussisar, viitankantajanunna, puolinunna, nunna, skeemanunna, igumenia (nais- eli nunnaluostarin johtajasta puhuttaessa arvonimi), abbedissa (igumenian läntinen nimitys) ja skeemaigumenia.

Munkin välipala

Saksalainen Eduard von Grützner (1846 - 1925) on maalannut mainion, elämisen iloa huokuvan kuvan munkista välipalalla.

Miesluostarissa toimivat mm. kuuliaisuusveli, noviisi, viitankantajamunkki, puolimunkki, munkki, pappismunkki, munkkidiakoni, skeemamunkki, arkkimandriitta, igumeni (ortodoksisessa kirkossa käytettävä katolilaisen kirkon apottia vastaava nimitys mies- eli munkkiluostarin johtajasta), skeemaigumeni ja apotti = isä (nimitystä käytetään nyk. läntisessa kirkossa munkkiluostarin johtajasta).

Parhaiten luostarit tunnetaan nunnistaan ja munkeistaan. Tämä "parhaiten tunteminen" on kuitenkin useinkin merkinnyt hyvin vähäistä tuntemista, sillä luostareissaan nunnat ja munkit viettävät muurien ja seinien takana varsin piiloista ja salaperäistäkin elämää. Tästä on seurannut se, että luostareiden elämästä on kertoiltu ja kirjoitettu mitä uskomattomimpia tarinoita, joiden todenperäisyys lienee useinkin varsin kyseenalainen. Ovatpa nunnat ja munkit näissä tarinoissa ja mielikuvissa olleet jopa mitä irstaimpia nautiskelijoitakin. Tällaista kuvaa luostarin asukkaista ei suinkaan ole ollut omiaan vähentämään se, että historian saatossa parrasvaloihin ovat nousseet eräät varsin värikkäät hahmot, kuten munkki Rasputin.

Todellisuudessa sekä nunnat että munkit viettävät luostareissaan mitä pyhintä ja hartainta elämää ja ovat meille kaikille kuolevaisille esimerkkinä jaloudesta, hurskaudesta ja hyvyydestä.

Pyhä Johannes Kastaja

"Pyhä Johannes Kastaja" - firenzeläinen Raffaellino del Garbo (1476 - 1527).

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Antonio Ventaja


Johannes Kastajan luostari

Pyhän Johannes Kastajan luostari, Naoussa, Makedonia.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Ava Babili

Johannes Kastajan luostarit

Luostareita on nimetty Raamatun henkilöiden ja pyhimysten mukaan. Johannes Kastajalla on lukuisia hänen nimellään, hänelle pyhitettyjä kirkkoja ja luostareita.

Johannes Kastaja oli juutalainen saarnaaja, joka kehotti kansaa katumaan syntejään ja valmistautumaan Messiaan tulemiseen. Hän kastoi Jeesuksen ja muita juutalaisia Jordanjoessa. Johanneksen saarnaajantyö päättyi hänen vangitsemiseensa ja mestaukseensa, syynä oli se, että hän tuomitsi Herodes Antipaan ja tämän velipuolen vaimon Herodiaan välisen avioliiton.
Laatokan Valamo

Valamon luostari Laatokalla.

All Rights Reserved
*Kuva - Copyright, Photo by © Louis Paletta
*Photo used with permission.


Laatokan Valamo

Valamon luostari Laatokalla. Laivat saarten satamassa.

All Rights Reserved
*Kuva - Copyright, Photo by © Alces
*Photo used with permission.


Benedictus

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Benedictus Nursialainen - Copyright © David Bramhall

Benedictus Nursialainen (480- 543) - läntisen kristillisen luostarilaitoksen isä

Kuvassa nuori Benedictus Nursialainen, joka on läntisen kristillisen luostarilaitoksen isä, opastamassa munkkeja. Freskon on maalannut 1400-luvulla Luca Signorelli. Arviolta hieman alle kaksikymmentävuotiaana Benedictus vetäytyi kaupunkielämästä ja alkoi elää askeettisesti kallioluolassa, jonne hänelle tuotiin ruokaa. Kolmen vuoden kuluttua hän asettui muiden varhaisten munkkien kanssa lähelle Subiacoa, jossa hän pian saavutti kuuluisuutta pyhyydellään. Benedictus perusti sittemmin useita luostareita, joista kuuluisin on vuonna 529 Rooman ja Napolin välille perustettu Monte Cassinon luostari. Tästä luostarista tuli länsimaisen luostarilaitoksen esikuva.

Benedictuksen laatima luostarisääntö on pohja läntiselle luostarilaitokselle. Se kirjoitettiin järjestämään munkkien elämää yhteisönä. Säännön perusperiaatteita ovat rukoilu ja työn tekeminen (lat. "Ora et Labora"), kuuliaisuus sekä "paikallaan pysyminen" (lat. stabilitas), mikä tarkoittaa, että munkki elää elämänsä pääsääntöisesti siinä luostarissa, mihin asettuu. Sääntökuntaa kutsutaan hänen mukaansa benediktiineiksi. (Wikipedia)

Superurut

Kauniit ja monimutkaiset barokkiajan urut, Santa Cruzin luostari, Coimbra, Portugali. Santa Cruzin luostari perustettiin vuonna 1131 ja barokkiurut valmistettiin vuosina 1719 - 1724. Uruissa näkyy barokin pursuavan runsas, loistelias koristeellisuus ja värikkyys.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Jebulon

Urut ja musiikki luostareissa

Keskiajalla musiikkia ja muutakin taidetta harjoitettiin pääasiassa vain luostareiden piirissä. Niinpä tuon ajan säveltäjät ja taiteilijat kuuluivat lähes kaikki roomalaiskatolisen kirkon piiriin ja elivät luostareissa. Munkit ja papit uskoivat, että lahjat, joita he musiikin ja taiteen parissa käyttivät, olivat suoria lahjoja Jumalalta. Siksi jokainen teos, jonka he loivat, oli tarkoitettu ylistämään Jumalan kunniaa.

Munkit laittoivat alulle nykyaikaisten urkujen rakentamisen. Luostareiden kirkkoihin rakennettiin urkuja ja monet munkit opiskelivat urkujen rakentamisen jaloa taitoa. Uruthan ovat kautta aikain monimutkaisin, käsityönä valmistettu instrumentti eikä työn toteutus ole helppo tehtävä.

Munkkien joukossa oli menneinä vuosisatoina oman aikansa sivistyneimpiä miehiä. Kun heillä oli aikaa ja mahdollisuuksia paneutua urkurakentamisen vaativaan maailmaan, niin he myös sen tekivät. Luonnollisestikin munkit kouluttautuivat myös soittamaan urkujaan, eli urkureiksi.

Kautta aikain ensimmäiset urut länsimaissa valmistuivat 900-luvulla ja nimenomaan luostareihin. Winchesterin luostariin Englannissa valmistuivat vuonna 980 munkkien tekemät urut, joissa oli 400 pilliä ja joita soitti yhtä aikaa kaksi munkkia. Urkujen 26 paljetta polkemaan tarvittiin 70 munkkia.

Munkit ovat kunnostautuneet myös musiikin teorian kehittämisessä. Italialainen benediktiinimunkki Guido Arezzolainen (995 - 1050) oli maineikas musiikin teorian asiantuntija ja hän on nykyaikaisen nuottikirjoituksen isä. Hänen suurin saavutuksensa oli neliviivaisen nuottikirjoituksen keksiminen.

Luostarielämän kolme muotoa

1) Koinobioottinen luostari - yhteiselämään perustuva luostari.
2) Idiorytminen luostari - ankarampaa kilvoitusta vaativa, yksilölliseen kilvoitukseen perustuva erakkoluostari, skiitta. Jumalanpalvelukset ovat kaikille yhteisiä. Erakkoluostari on kaukana muusta asutuksesta.
3) Erakkolaisuus - täydellistä yksinoloa kaikissa tilanteissa. Erakkona voidaan asua erakkomajassa, joka on kaukana asutuksesta ja jossa asuu yksi ainoa kilvoittelija, erakko.

Nunnakuoro

"Nunnakuoro" - espanjalainen Ramon Casas y Carbó (1866 - 1932).

Myös luostareiden nunnia muistetaan musiikinkin yhteydessä. Heistä yksi oli keskiajalla elänyt, saksalainen Hildegard Bingeniläinen (1098 - 1179), joka kaiken muun ohella sävelsi kirkkomusiikkia. Hän kirjautui luostariin jo kahdeksan-vuotiaana. Hänen musiikkiaan esitetään erityisesti Saksassa runsaasti nykypäivänäkin. Suomessa toimii Pyhän Hildegardin seura, joka edistää Hildegard Bingeniläisen elämäntyön tuntemusta, järjestää tapahtumia ja harjoittaa julkaisutoimintaa.

Luostariviisauksia ja -aforismeja

"Muistan, kuinka menin nuorena luostarin kirjastoon - ja rakastuin kirjoihin". - Hans-Ulrich Obrist

"Elämällä luostarissa, vaikka vieraanakin, ei munkkina, näkee maailman paremmin sellaisena kuin se on, eikä varjojen läpi." - Dean Koontz, Brother Odd

"Jos on ylipäänsä olemassa ainuttakaan ihmistä, jotka elävät Uuden Testamentin ohjeiden mukaan, niin heitä ovat katoliset nunnat." - Anna Quindlen

"Jo pienen lapsena, kun dominikaaniset nunnat kouluttivat minua, ihmettelin, miksi he nöyristelivät jesuiittoja, jotka kouluttivat veljiäni." - Janine di Giovanni

"Isälläni ei ollut uskoa, mutta minä ryhdyin nunnaksi muutama vuosi sitten. Jollakin tavalla tunnen olevani kuin isäni, minä rukoilen mutta en usko ja pysyn jatkuvasti näiden kahden, uskon ja epäuskon välissä." - Anjelica Huston

"Kolmetoistavuotiaana menin seminaariin, aikomuksenani opiskella papiksi. Usein löysin silti itseni keittiöstä, auttamasta nunnia. Näin löysin rakkauteni ruoan valmistamiseen ja viisitoistavuotiaana keskitin jo kaiken tarmoni siihen, että valmistuisin mahdollisimman hyväksi kokiksi." - Joel Robuchon

"Budhismissa on menettelyjä, jotka kuka hyvänsä voi oppia. Ja onkin olemassa kristittyjä munkkeja ja nunnia, jotka käyttävät näitä budhistisia menettelyjä, kehittääkseen pyhittäytymistään, myötätuntoaan ja kykyään antaa anteeksi." - Dalai Lama

"Mitään suurta ei ole koskaan saavutettu ilman suurta vaivaa." - Sienan Pyhä Katariina

"Mitä suurta suosiotaan Jumala osoittaakaan heille, jotka hän laittaa hyvien ihmisten joukkoon." - Ávilan Teresa eli Pyhä Teresa

"Rakkaus yksinään antaa arvon kaikille asioille." - Ávilan Teresa eli Pyhä Teresa

"Kipu ei ole koskaan pysyvää." - Ávilan Teresa eli Pyhä Teresa

"On omattava rohkeutta kohdata kaikki, mitä elämässä tulee vastaan - kaikki perustuu tähän rohkeuteen." - Ávilan Teresa eli Pyhä Teresa

"Sellainen tunne pysyy, että myös Jumala on mukana matkalla kanssamme." - Ávilan Teresa eli Pyhä Teresa
Rokkimunkkipoika

Thaimaalainen rokkimunkkipoika luutakitaroineen.

Idän munkit

Aasiassa on paljon munkkeja, etenkin hyvin nuoria munkkeja ja he seuraavat Buddhaa. Buddha, "valaistunut", on buddhalaisuuden perustajan kunnianimi. Hänen varsinainen nimensä oli Siddhartha Gautama. Buddhan täsmällistä syntymä- ja kuolinpäivää ei tiedetä, mutta todennäköinen elinaika lienee ollut noin 566 - 486 eaa. Buddhan elämästä kerrotaan useampia, osittain ristiriitaisiakin legendoja.

Buddhan opetuksia seuraavat hänen oppilaansa, jotka nimittävät itseään "bhikksuiksi" eli kerjäläisiksi. Buddhalaisessa munkkiyhteisössä kerjäläismunkkius ei ilmennä ainoastaan köyhyyden ihannetta vaan ennen kaikkea yhteiskunnasta riippuvuutta. Buddhalainen munkki ei siis ole mikään erakko. Lukuisat säännöt säätelevät munkin yhteyksiä maallikkoyhteisöön. Kerjuumatkalla munkeilla ei saa olla omaa majapaikkaa, vaan heidän täytyy etsiä maallikkojen vieraanvaraisuutta. Kengätkin ovat buddhalaiselle munkille jo ylellisyyttä. Heillä ei ole muuta omaisuutta, kuin alus- ja päällysvaatteet, viitta, kerjuukulho, vyö, partaveitsi, neula, siivilä, hammastikku ja keppi.

Opiskelevat munkkipojat

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Robert Levy


Noviisipojat lukevat ja pänttäävät ja oppivat ja kasvavat kunnon munkeiksi.

Laatokka
Valamon luostari

Valamon luostari Laatokalla. Ylemmässä kuvassa Laatokka.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Moscow Theological Academy

Valamon luostari

Laatokan Valamon luostariin liikennöiviä kauniita aluksia.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Moscow Theological Academy


Valamon luostari

Valamon luostari Laatokalla.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Moscow Theological Academy