Tunturisuden sivut
Therevada-buddhalaiset munkit

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva sivun yläreunassa - Copyright Khun Hans
*Kuva yllä - Copyright © Kent MacElwee


Idän luostarit - buddhalaisuus ja hindulaisuus

Erakkona eläminen tunnetaan muinaisesta Intiasta, mutta varsinainen luostarilaitos alkoi siellä vasta 800 jaa. ja levisi kaikkialle hindulaisille alueille.

Buddhalaisuus sen sijaan oli alun alkaen olennaisesti munkkilaisuutta suosiva oppi; jälleensyntymisen kiertokulusta vapautuminen edellyttää sen mukaan luopumista maallisista siteistä.

Buddhalainen luostarijärjestelmä levisi Kiinaan, Japaniin ja Kaakkois-Aasiaan. Erityisen tärkeä merkitys luostarilaitoksella oli Tiibetin laamalaisuudessa.

Kiinassa luostarit on lakkautettu kommunistisen vallankumouksen jälkeen, mutta Japanissa ja eräissä Kaakkois-Aasian maissa, kuten Thaimaassa, ne ovat hyvin elinvoimaisia.

Munkkipojat

Munkkipoika luostarissa Burmassa.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Isabel Esterman


Elämää buddhalaisessa luostarissa

Burmalaisen sanonnan mukaan "elämän todellista kauneutta ei voida vangita mihinkään kuvaan", mutta kuvat tällä sivulla kuitenkin yrittävät sitä. Elämä buddhalaisessa luostarissa ei ole ehkä aina sellaista, miksi sen kuvittelemme, mutta vaatimattomuutta korostavassa munkkielämässä tällaisessa luostarissa on kuitenkin kaikki se tarpeellinen, mitä elämä vaatii. Vaikkakin kaikki on äärimmäisen vaatimatonta. Buddhalaisen luostarin vaatimattomuus lattialla matoilla makaavine munkkeineen muodostaa äärimmäisen vastakohdan kristinuskon ylellisille kiviluostareille, joissa kaikki kimaltaa ja kiiltää kultaa.

Buddhalaisessa luostarissa noustaan kaikkien luostareiden tapaan anivarhain aamulla, jo ennen kukonlaulua eli neljän aikaan ja monenmoista puuhaa riittää pitkin päivää. Elämä ei ole vain oleilua, vaan se on kurinalaista puuhaamista, mietiskelyä, opiskelua ja almukulhon kanssa kujien ja katujen kiertämistä, riisiä ja almuja anellen.

Buddhalaiset munkit syövät runsaammin vain yhden ainoan kerran päivässä, puolen päivän aikaan. Se vaatii varmasti totuttelua ja vankkaa itsekuria. Kun aikaa ei käytetä liikaa syömiseen, jää enemmän aikaa meditoinnille. Ehkäpä siinä ohimennen voi hieman mietteissään tarkata maailman menoa tovin luostarin ikkunastakin.

Toki munkit, etenkin nuoret munkit, tekevät paljon muutakin, kuin vain rukoilevat. Heillä lienee siihen kaikkien nuorten tapaan synnynnäinen viehtymys, vaikka munkkeja ovatkin. Kukapa tietää, vaikka he mutustelisivat mitä erilaisimpia välipalojakin, kun valvova silmä välttää. He pelaavat jalkapalloakin ja pääsevät kylillä aina tilaisuuden tullen katsomaan televisiotakin. He eivät siten ole mitään maailmankieltäjiä, vaikkakaan munkit eivät saa esimerkiksi tervehtiä vastaantulijoita. Omistusoikeuden vaatimattomuus kuitenkin rajaa munkilta paljon, sillä buddhalaismunkki saa omistaa ainoastaan viitan, kerjuukulhon, partaveitsen, neulan, siivilän, rukousnauhan, kepin ja hammastikun.

Suhteet naisiin Buddhaa seuraavilla munkeilla ovat varsin rajalliset eli täysinkin kielletyt. Nainen ei saa missään yhteydessä koskettaa munkkia, ei edes ojentaa hänelle esinettä käteen. Miten hyvin munkit näissä kuuliaisuudenlupauksissaan ja siveyden kilvoittelussaan onnistuvat, sen tietävät vain he itse, ja Buddha. Uskottavasti myös buddhalaiset munkit voivat horjahtaessaan anoa anteeksiantoa ja sen myös saada.

Bhutanin munkkipoika

Teeseremonioita Himalajalla

Intiassa, Himalajalla sijaitsevan buddhalaisen Thikse-luostarin munkki valmistelee vuorollaan suolateetä aamurukouksen osanottajille. 3 600 metrin korkeudella sijaitseva luostari on valtaisa, 12-kerroksinen rakennuskompleksi. Luostari on perustettu 1400-luvulla.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Prabhu B Doss


Bhutanin munkkipojat

Pikkumunkki Sri Lankassa luostarin varjoissa

Buddhalaisuus on Sri Lankan useammista uskonsuunnista suurin. Buddhalaisia väestöstä on noin 70 %. Väestöön kuuluvat myös islamilaiset, hindulaiset ja kristityt.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Gwenael Piaser


Thainoviisi

Harras thainoviisi.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © David Ogden


Buddhalaista meditointia

Buddhalaisessa luostarissa munkkien ajasta suuri osa kuluu meditointiin. Eräissä koulukunnissa tällaista valvottua ja ohjattua meditointia voi olla 14 tuntia päivässä. Meditoinnissa yritetään lähestyä nirvanaa eli valaistumista, joka on koko buddhalaisuuden päätavoite.

Buddhalaisen meditaation peruselementit ovat oikea ponnistus, oikea tarkkaavaisuus ja oikea keskittyminen. Oikea ponnistus on pyrkimystä taitavien mielentilojen edistämiseen ja taitamattomien välttämiseen. Oikeassa tarkkaavaisuudessa meditoija pyrkii saavuttamaan pysyvän ja jatkuvan tietoisuuden itsestään, omista teoistaan ja mielentiloistaan. Oikeassa keskittymisessä tavoitellaan kaikkein syvimpiä ja syvällisimpiä mielentiloja meditaation kautta.

Munkkipojat

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä - Copyright © worak


Herätys aamulla varhain - ruokaa ja meditaatiota

Elämä luostareissa on hyvin kurinalaista ja mietiskelyyn keskittyvää. Aamulla herätys on noin klo neljä aamulla, jonka jälkeen munkit meditoivat ennen kuin lähtevät keräämään almukulhon kanssa ruokaa ja muita lahjoja alueen asukkailta. Ihmiset antavat ruokaa munkin kulhoon ja kiittävät (munkki ei kiitä saadessaan ruokaa). Maallikko kiittää siksi, että munkki antoi hänelle mahdollisuuden hankkia hyviä ansioita. Ainoa varsinainen ruokailu on puolen päivän aikaan, jonka jälkeen munkki ei enää syö mitään sinä päivänä. Tällaiseen rytmiin tottuminen vie aikansa, mutta säännöllinen elämä vapauttaa mukaan harjoittamaan meditaatiota vailla huolia toimeentulosta.

Munkiksi ryhtyminen on hyvin arvostettua, ja munkeilta kysytään monia arkiseen elämään liittyviä asioita. Munkki saa omistaa ainoastaan viitan, kerjuukulhon, partaveitsen, neulan, siivilän, rukousnahan, kepin ja hammastikun. Munkkilupauksessaan hän lupaa pidättäytyä omaisuuden hankkimisesta ja mm rahan käsittelystä. Munkki ei tervehdi ihmisiä, eikä nainen saa koskettaa munkkia, ei edes ojentaa esinettä suoraan munkille käteen.

Myanmarin noviisi

Munkkinoviisi Myanmarissa eli Burmassa.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Pierre Doyen


Pojat munkkioppilaina

Buddhalaisessa maailmassa munkkioppilaina on suuret määrät poikia. Aiempina vuosisatoina lähes kaikki pojat liittyivät luostariin lyhyeksi ajaksi noin 13-vuotiaana, osa jäi luostariin pysyvästi munkiksi. Nykyisin tämä tapa on vähentynyt monissa maissa, mutta Thaimaassa (maailman buddhalaisin maa) luostareihin liittyminen joksikin aikaa on vielä yleistä. Tyypillinen luostarissa vietettävä jakso on heinäkuusta lokakuuhun. Tytöt eivät voi liittyä luostariin, vaan theravada-buddhalaisuudessa luostarit ovat miehiä varten.

Buddhalaiset munkit

Burman teinimunkit. - Elämäniloa ja positiivisuutta pursuava kaksikko.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © clod


Munkki Intian ja Bangladeshin uskonnot

Intian suurin uskonto on hindulaisuus. Hindulaisia on 828 miljoonaa. Toiseksi suurin uskontokunta Intiassa on islaminuskoiset, joita on maassa noin 172 miljoonaa. Buddhalaisia intialaisista on alle prosentti, mutta kuitenkin noin 8 miljoonaa. Muita Intian suuria uskontokuntia ovat kristityt, joita on 24 miljoonaa, sikhit 19 miljoonaa ja jainalaiset, runsaat 4 miljoonaa. Muihin, pienempiin uskonnollisiin ryhmittymiin lukeutuu ainakin noin 7 miljoonaa intialaista.

Bangladeshin pääuskonto on islamilaisuus, johon lukeutuu 88 prosenttia väestöstä. Toinen suuri uskonto on hindulaisuus, 11 prosenttia väestöstä. Maassa on myös buddhalaisia, kristittyjä ja animisteja.

Buddhalaisuus syntyi Magadhassa, joka nykyisin on osa Intiaa. Buddhalaisuuden luojana ja perustajana pidetty prinssi Siddhartha Gautama luopui hengellisen herätyksen koettuaan rikkauksistaan ja aloitti Buddhan uran. Hän itse korosti olevansa vain tavallinen ihminen, ei jumala tai profeetta. Jo tuolloin Intiassa oli myös nunnia ja munkkeja ja Siddhartha Gautamakin hakeutui vuosien ajaksi metsissä elävien erakkomunkkien seuraan.

Kun Siddhartha Gautama kuoli 400-luvulla ennen ajanlaskun alkua, hän jätti perinnökseen buddhalaisuuden ja luostarilaitoksen. Luostareilla munkkeineen on siten Intiassa hyvin pitkät perinteet.

Koska Intian ja Bangladeshin suunnalla on useampia suuria uskontoja, on luostarilaitoksissakin samaa kirjoa. Munkeista ja nunnista löytyy sekä buddhalaisia, hinduja, kristittyjä että muita ryhmittymiä. Näiden ryhmien sisälläkin on erilaisia suuntauksia, kuten kristityissä benediktiinit ja jesuiitat.

Bangladeshissa on poliittisia ja uskonnollisia jännitteitä eri ryhmien välillä, ja siten munkin elämäkään ei ole aina vaaratonta. Bangladeshissa buddhalaisia luostareita on erityisen runsaasti maan toiseksi suurimman kaupungin, Chittagongin alueella. Tämän kaupungin alueilla on lähes 4 miljoonaa asukasta.

Munkkipojat

All Rights Reserved
*Kuva - Copyright © George
Munkkinoviisit

Munkkinoviisikaverukset Vietnamissa. - Idän munkkien asuna on yksinkertainen kaapu, joka mahdollisimman halpana tarjoaa riittävästi lämpöä ja suojaa. Munkit tekevät usein itsekin kaapunsa, mutta usein he saavat ne lahjoituksina.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Thomas


Zen ja möllöttämisen taito

Ihmisellä on taipumus ajatella koko ajan, tavalla tai toisella, vaikka hän ei edes tunne omia ajatuksiaan. Myös Zen tietää olevansa ajattelua, mutta samalla se näyttää tavan ja paikan sekä ajattelun että itsensä ulkopuolelle. Buddhalaisuuden yksi muoto on Zen. Zeniä harjoitetaan mm. niin, että siinä möllötetään varsin suomalaiseen tapaan, ihan kuten useimmat suomalaiset ovat tottuneet jo ilman Zeniäkin möllöttämään. Möllöttäminen tarkoittaa sitä, että istutaan kiireettömästi ja rauhallisesti aloillaan ja annetaan ajatusten tulla ja mennä. Ei siis pyritä olemaan ajattelematta mitään, eikä pyritä myöskään ajattelemaan jotakin erityistä, vaan möllötetään vain ja ajatellaan sitä, mitä mieleen juolahtaa. Mitään ajatusta ei kuitenkaan aleta tietoisesti kehitellä pidemmälle, ei jäädä keskittyneeksi johonkin tiettyyn ajatukseen taikka asiaan vaan ajatellaan sitä, mitä mieleen kulloinkin sattuu tulemaan. Zenissä on kyse omintakeisesta tavasta olla takertumatta kärsimystä aiheuttaviin ajatusharhoihin keskittyneen möllöttämisen välityksellä.

Myanmarin noviisit

Munkkinoviisit Myanmarissa eli Burmassa.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Joe Le Merou


Mitä tästä sitten hyödytään ja miten tällainen mölllötys näkyy ihmisessä ja ihmisen elämässä? Ihmisestä tulee sosiaalisempi, koska hän on avoimempi kaikille erilaisille ajatuksille ja käsityksille ja kykenee asettumaan toisen ja vielä kolmannenkin asemaan. Hänellä ei ole omia, tiukkoja ennakkokäsityksiään vaan tavallisessa arkielämässäkin hän on valmiimpi Zenin tapaan erilaisille ajatuksille ja käsityksille. (Lähde Zen-möllöttämiseen TV1:n Aamu-tv 21.3.2013 - siinä kaksi aiheesta kirjan julkaissutta Zen-tutkijaa, Aleksi Järvelä ja Miika Pölkki esittelivät tätä möllöttämistä.)

Munkkinoviisi

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Emad Ghazipura


Pikkumunkki Vietnamissa

Suurin osa Vietnamin väestöstä tunnustaa buddhalaista uskoa. Buddhalaisten munkkien kaapujen eli viittojen värejä eri puolilla Aasiaa ovat vaihtelevasti mm. kirkas keltainen, punainen, punaoranssi eli okra, sahramin oranssi, sahraminkeltainen, musta, ruskea, kastanjanruskea tai harmaa. Kuvan pikkumunkilla kaapu on sininen. Erityisesti kiinalaisilla ja korealaisilla munkeilla yksi kaavun perusväreistä on sininen. Kashmirissa kaikkein halvimpana värinä on pidetty tummanpunaista, ja siksi munkinkaapu on usein punainenkin. Halpana asuna kaavun on osoitettava kantajansa pyrkimystä mahdollisimman suureen nöyryyteen ja vaatimattomuuteen, ei suinkaan koreiluun.

Opiskeleva munkkipoika

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Dietmar Temps


Laamamunkkipoika Tiibetissä

Tiibetissä on oma buddhalaisuuden suuntauksensa, laamalaisuus eli tiibetiläinen buddhalaisuus tai tiibetinbuddhalaisuus. Myös Nepalissa, Intiassa ja Mongoliassa on laamalaisia. Laamalaiset Tiibetissäkin jakaantuvat vielä useampiin lahkoihin, jotka erottaa mm. vaatetuksestaan.

Tiibetin munkit

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Ralph Childs


Tiibetin munkit ja Mandala

Tiibetissä munkit valmistavat hyvin kauniita ja värikkäitä, ympyrän muotoisia kuvioita, Mandaloita. Mandala kuvaa kosmosta symbolisesti tai metafyysisesti. Se on kuin koko maailmankaikkeus mikrokoossa ja sitä käytetään meditaation apuna. Tiibetissä Mandalan väriaineina ovat värilliset hiekkajauheet ja erilaisista, värillisistä mineraaleista hiotut jauheet. Tekotapa on hiekkamaalausta.

Puuha on ääretöntä kärsivällisyyttä vaativaa, pikkutarkkaa nypläämistä. Mandalan valmistaminen Tiibetissä kestää useita päiviä, mutta valmis Mandala tuhotaan pian valmistumisensa jälkeen. Tämä tuhoaminen kuvaa symbolisesti kaiken katoavaisuutta.

Tiibetin munkkipoika

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Joseph D'Mello


Tiibetin munkkipoika mietteissään

Pojan yllä ja takana näkyy tiibetiläisiä rukouslippuja. Rukousliput liehuvat perinteisesti tiibetiläisten temppelien ja stupien lähistöllä sekä Himalajan vuoriston solissa.

Tiibetinbuddhalaiset ovat vuosisatojen ajan ripustaneet lippuja koteihinsa ja henkisiin harjoituspaikkoihin tuodakseen sinne hyvää energiaa.

Liput ovat värikkäitä kangassuikaleita, joihin on kirjoitettu pyhiä lauseita tai mantroja sekä piirretty hyväenteisiä vertauskuvia. (Rokpa Trust: Rukousmyllyt ja rukousliput)

Tiibetissä munkeilla apuvälineenä rukoilussa on myös rukousmylly, josta on hyötyä myös vähälahjaisimmille:

""Rukousmyllyistä on hyötyä silloin, kun maailmassa on huonot ajat. Dharman pyörän kääntäminen saa kyvykkäimmät saavuttamaan valaistumisen ja toimimaan kaikkien olentojen hyödyksi, keskinkertaiset saavat onnekkaan jälleensyntymän ja löytävät pyhän dharman ja vähälahjaisimmatkin pysyvät erossa pahoista teoista."
Luostarit
Kiinan munkit taisteluharjoituksissa - Shaolin kungfu

Kiinassa, Shaolinin luostarissa munkkipojat harjoittelevat luostarin omaa, Shaolinin kungfua. Tunnetuin kungfutemppeli on Shaolinin temppeli Kiinassa, jonka soturimunkeista kerrotaan lukuisia tarinoita.
Kungfu on yleisnimitys Kiinasta lähtöisin oleville taistelulajeille. Buddhalaiset munkit harrastavat kungfua, joka ylläpitää fyysistä kuntoa ihan kuten mikä hyvänsä muukin fyysinen harjoitus. Kun fyysinen kunto on hyvä, onnistuu hartauden harjoituskin paremmin. Toki nykyisin kungfua harrastetaan muuallakin, kuin munkkien parissa.
Munkkipoikia