Tunturisuden sivut
MAMMUTIT JA MASTODONTIT - JÄÄKAUDEN TITAANIT

Mammutit - (Mammuthus)

Mammutit on esihistoriallisella ajalla elänyt, norsujen heimoon kuulunut suku, joka piti sisällään useampia lajeja. Mammutit kehittyivät plioseeniepookin alussa, noin 5 miljoonaa vuotta sitten. Ne sopeutuivat hyvin sekä plioseenilla että pleistoseenilla vaihteleviin ilmastoihin.

Mammutit elivät Euraasiassa ja Pohjois-Amerikassa, pohjoisen pallonpuoliskon arotundralla eli mammuttiaroilla. Tällaisten arojen kasvillisuus koostui lähinnä tuulenpieksämästä heinästä ja matalista varpukasveista. Eurooppaan mammuttien oletetaan saapuneen 3 - 2,5 miljoonaa vuotta sitten.

Mammutit laidunsivat rehevillä, avoimilla aroilla, jotka pystyivät ruokkimaan sekä mammutit että muut suuren kasvinsyöjät, kuten jättiläishirvet, biisonit, myskihärät, villipeurat ja villihevoset. Eläimet elivät mannerjäätikköä reunustavalla mammuttiarolla, eivät siis hedelmättömällä, kilometrien paksuisella jääpatjalla.

Mammuttilajit

Mammuttilajeja eli neljästä kuuteen pleistoseenin lopussa, viimeisen jääkauden lähestyessä 25 000 vuotta sitten. Pohjois-Amerikassa lajeista oli kahdesta neljään ja Euraasian puolella kaksi lajia.

Pohjois-Amerikan mammutteja olivat kolumbianmammutti (Mammuthus colombi), keisarimammutti (Mammuthus imperator) ja jeffersoninmammutti (Mammuthus jeffersonii). Los Angelesin edustan saarilla eli santarosaenkääpiömammutti (Mammuthus exilis).

Euraasian mammutteja olivat Sardinian saarella elänyt sardiniankääpiömammutti (Mammuthus lamarmorae) ja laajimmalle levinnyt mammuttilaji, villamammutti (Mammuthus primigenius).

Keisarimammutti - (Mammuthus imperator) - (Pohjois-Amerikka)

Suurin kaikista mammuttilajeista. Säkäkorkeus 4,9 metriä ja painoa liki 10 tonnia. Myös kolumbianmammutti ja jeffersonimammutti olivat lähes yhtä suuria.

Mammutti

Villamammutit.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Museum of Science, Boston


Villamammutti - (Mammuthus primigenius) - (Euraasia ja Alaska)

Villamammutti kehittyi 150 000 vuotta sitten eläneestä, laajalle levinneestä aromammutista (Mammuthus trogontherii). Kooltaan villamammutti oli nykyisen afrikannorsun kokoinen. Säkäkorkeus 2,8 metristä jopa 4 metriin. Villamammutit elivät Euraasian pohjoisimpien osien laajoilla mammuttiaroilla, jotka ulottuivat lähes yhtenäisenä laidunalueena Atlantin rannikolta Alaskaan.

Mammutit elivät näillä aroilla 20 - 40 yksilön laumoina, joita johti matriarkka, vanha naaras. Urokset eivät olleen näiden laumojen jäseniä, vaan ne elivät yksinäistä poikamieselämää ja tulivat laumaan vasta, kun joku naaraista oli kiimassa. Urokset olivat tällöin hyvin aggressiivisia ja kävivät keskenään kuolemaankin johtavia, raivoisia kamppailuja oikeudesta lisääntyä. Naaras oli kantavana 22 kuukautta ja syntyneellä mammutilla oli pitkä lapsuus- ja nuoruusvaihe. Koko lauma huolehti pienestä mammutista, ihan kuten tekevät nykyisin norsut pienokaistensa kanssa. Sukukypsyyden mammutti saavutti 14 vuoden iässä ja tällöin urokset saivat laumasta häädön - laumaan jäivät vain naaraspuoliset lapset, tädit, serkut ja muu mammuttien naarassuku.

Mammutit
Mastodontti
Mammutti

Taidekuvassa yllä on kolumbianmammutti ja siihen on ikuistettuna mitä ilmeisimmin maailman ensimmäinen villiä luontoa kuvannut taiteilija. Kivikauden ihminen kaivertaa kivenpalalla kuvaa kolumbianmammutista luun pintaan. Taidekuva perustuu faktoihin, sillä tällainen kaiverrettu luu on löydetty, tutkittu ja selvitelty.

All Rights Reserved
*Kuva yllä Copyright
© Flickr/Daniel Eskridge
© Website/Daniel Eskridge - 3D Render Artist.
Art used with permission.


Mammutit
Mammutit

Mammutit Suomessa

Mammuttien luita ja hampaita on löydetty myös Suomesta. Suomen mammutit ovat olleet villamammutteja. Kaikkiaan Suomesta luulöytöjä on tehty kymmenkunta, mutta suurin osa subfossiilitodisteista on epäilyksettä hävinnyt mannerjään sulamisvaiheen myllerryksissä. Löydöt ovat joko yksittäisiä luita tai hampaita. Ensimmäinen poskihammas löydettiin jo 1700-luvulla Iijoelta ja löytö toimitettiin silloiseen pääkaupunkiin Tukholmaan.

Vanhin löydöistä on ajoitettu yli 40 000 vuoden ikäiseksi. Toisaalta viimeisenkin mammutin otaksutaan hävinneen Suomesta tuntuvasti ennen kuin maankamara vapautui kokonaisuudessaan jäätikön peitosta eli aikaisemmin kuin 10 000 vuotta sitten. Ilmeisesti Suomessa elävät mammutit vaelsivat talvikausiksi etelämmäksi.

Mammutteja etsimään

Mammutin luita ja hampaita voi Suomessa löytää lähinnä soranoton tai muun maansiirron yhteydessä. Jäänteitä on löytynyt myös rakennustyömailta, rantatörmistä ja jopa perunamaalta. Mammuttien lisäksi onnekas etsijä voi löytää myös muiden muinaisten eläinten jäänteitä. Jääkautinen naali on löytynyt kaivoa kaivettaessa, hylkeet ja pyöriäiset taas muokattaessa vanhaa merenpohjaa.

Kun mammutit vaelsivat Suomessa, elettiin viimeisen jääkauden mahtiaikaa, jonka lyhytkestoiset lämpimämmät jaksot katkaisivat. Tällöin Suomessa vallitsi "mammuttiaron" kasvillisuus. Sen muodostivat suurikokoiset ruoho- ja heinäkasvit paju- ym. pensastojen ohella. Varsinaisia metsiä oli niukalti, mutta yksittäisiä puita ja puuryhmiä lienee paikoin esiintynyt.
Mammutti

Sukupuutto ja sen syitä

Kaikki mammutit ovat kuolleet sukupuuttoon jääkauden jälkeen. Todennäköisesti tämä johtui ilmaston lämpenemisestä, jonka seurauksena metsät levisivät pohjoiseen ja korvasivat entiset mammuttien laidunmaat. Sukupuuttoa saattoi olla edistämässä myös se, että ihmiset metsästivät mammutteja. Sukupuuton aiheuttajana voikin olla sekä ilmasto että ihminen.

Mammutti

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Aaron Gustafson'


Kolumbianmammutti - (Mammuthus columbi) - (Pohjois-Amerikka).

Kolumbianmammutti oli yksi suurimmista mammuteista, painaen noin 10 tonnia. Spiraaliksi kiertyneillä syöksyhampailla mittaa 4,25 m. Laji kuoli sukupuuttoon 13 000 vuotta sitten ja loppu tuli taivaalta maahan iskeneen meteoriitin myötä.

Tärkein syy mammutin katoamiseen lienee ollut silti ilmaston lämpeneminen ja sen aiheuttamat kasvillisuusmuutokset. Mammutit olivat kasvinsyöjiä. Rehevät mammuttiarot metsittyivät, eivätkä sulkeutuneet metsät enää tarjonneet suurille eläimille riittävästi kasvisravintoa, mitä aikuiset mammutit tarvitsivat satakunta kiloa päivässä. Nopeat ilmastonmuutokset olivat jääkauden tasaisiin oloihin sopeutuneille eläimille raju koettelemus ja monet jääkausieläinten populaatiot kääntyivät rajuun ja nopeaan laskuun.

Noin neljä miljoonaa vuotta sitten kehittyneistä mammuteista viimeisin, villamammutti (Mammuthus primigenius) kuoli sukupuuttoon noin 8 000 eaa. Tiettävästi viimeiset yksittäiset mammutit elivät Siperiassa Wrangelin saarella kuitenkin vielä vain noin 1 500 vuotta ennen ajanlaskumme alkua. Eristyneissä elinoloissa nämä viimeiset mammutit olivat ehtineet kääpiöityä, ennen lopullista katoamistaan maan päältä.

Mammutit

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva sivun yläreunassa, mammutti vasemmalla Copyright Paul
*Kuva sivun yläreunassa, mammutti oikealla Copyright GrrlScientist
*Kuva Copyright Wally Gobetz
*Kuva Copyright Xuan Che
*Kuva Copyright Bryant Olsen
*Kuva Copyright daryl_mitchell


Lähteet
Mikko K. Haaramo: Mitä mammutit olivat ja miten ne elivät?
http://www.luomus.fi: Suomen mammutit
Geologian tutkimuskeskus: Löydä mammutti
http://www.geologinenseura.fi
Anu Hakala: Suomen mammutit - geologia.fi
Kuopion museo: Suomen ainoa mammutti


Mammutti
Mastodontit - (Mammut)

Mastodontit olivat mammuttien ja nykynorsujen kaltaisia suuria norsueläimiä, jotka kaikki ovat kuolleet sukupuuttoon. Mastodonteissakin oli useampia lajeja. Mastodontit olivat kooltaan afrikannorsuja suurempia mutta mammutteja pienempiä. Mastodonttien hampaistossa oli eroja mammuttien hampaistoon, sillä siinä, missä mammutit suosivat ruohonsyöntiä, riipivät mastodontit ateriakseen lehtiä. Myös mastodontit kuolivat sukupuuttoon noin 11 000 vuotta sitten.
Amerikan mastodontti ja villamammutti

Kuva amerikanmastodontista ja villamammutista Copyright Todd Marshall. Kuvassa taempana villamammutti.
Amerikan mastodontti (Mammut americanum)

Amerikan mastodonttiuroksen paino oli 5 400 kg, naaras oli hieman keveämpi ja matalampi kuin uros, jonka korkeus oli 3 m. Laji asusti aikoinaan Pohjois-Amerikassa aina Alaskasta Meksikoon asti. Mastodonttien jäänteitä on löydetty nuotiopaikkojen läheltä ja tästä on päätelty, että muinaiset ihmiset saalistivat niitä syötäväkseen. Mastodontteja eli pleistoseenikaudella 1,8 miljoonaa - 11 000 vuotta sitten, kuten mammuttejakin.