Tunturisuden sivut
All Rights Reserved
*Kuva yllä - Copyright © Flickr/Lancashire Micro Pigs


Sikakaksikko

Mini- eli mikropossu.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Flickr/Lwp Kommunikáció


Sikojen kesytystä eri puolilla maapalloa

Sikoja on kesytetty villisioista ihmisen kotieläimeksi useammalla taholla, eri puolilla maapalloa, Aasiassa ja Euroopassa. Ilmeisesti näiden kaikkien, kesytettyjen sikojen taustalta löytyy sama villisikakanta, pienin eroavuuksin.

Kun inhimillinen kulttuuri kehittyi varhimmin Kiinassa, niin siellä sika kesytettiin jo noin 10 000 vuotta sitten. Välimeren alueellakin oli ihmisten tiloilla sikoja jo 8 000 vuotta sitten eli noin 6 000 eaa. Itämeren alueella kulttuuri kehittyi myöhemmin ja niinpä sikakin tälla alueella onnistuttiin kesyttämään vasta noin 4 000 vuotta sitten eli 2 000 eaa.

Lähteenä tällä sivulla: Kodin suuri eläinkirja, Weilin+Göös.
Sikakaksikko

Kuvassa ei ole minipossu, vaan makropossu.

Villikarjun ja kesyn emakon pikkuporsaat

Käytännössä villisian ja kesyn sian sukulaisuuden todistaa niiden keskinäinen risteytymismahdollisuus. Suoritetuissa kokeiluissa on voitu havaita, että villikarju ja kesy emakko voivat yhdessä saada lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä.
Sikakaksikko

Siat ovat hyvin älykkäitä eläimiä, ja seurailevat valppaina, mitä lähipiirissä tapahtuu.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Flickr/Massachusetts Office of Travel & Tourism


Kyllä routa porsaan kotiin ajaa

Otsikon tutulla sanonnalla on oma, karu taustansa. Muinoin Suomessa, köyhinä aikoina, siat ajettiin kesäajaksi metsiin, missä ne saivat yrittää löytää ruokaa ja tulla toimeen, miten vain kykenivät. Syksyn saapuessa maa alkoi jäätyä ja niinpä katsottiin, että sikoja ei suinkaan sen kummemmin tarvinnut lähteä hakemaan, vaan "kyllä routa ne kotiin ajoi".

Hikoilee kuin sika pienenä

Usein kuulee sanottavan, että "hikoilee kuin sika pienenä". Tämä sanonta on kuitenkin tulkinnanvarainen, sillä sika ei hikoile laisinkaan, siltä puuttuvat hikirauhaset.

Hikoilun lisäksi sikoihin liitetään muitakin vääriä mielikuvia, kuten niiden saastaisuus. Siat ovat kuitenkin puhtautta rakastavia eläimiä, jotka kylpevät mielellään mudassa puhdistuakseen. Ihan kuten ihmisetkin ottavat mutakylpyjä.
MINISIKA - RIIPPUVATSASIKA (Sus scrofa)

1960-luvulla länteen tuotiin Vietnamista sikoja, sikäläisiä riippuvatsasikoja, eläintarhoihin. Näitä sikoja käytettiin myös lääketieteellisessä tutkimuksessa ja pian lemmikkinäkin - samassa yhteydessä niistä alettiin jalostaa pienempää muotoa.

Possuvauva

Minipossut ja mikropossut

Näitä samoja, alunalkaen Vietnamista tuotuja minisikoja, joita kutsutaan myös minipossuiksi, alettiin Suomessakin pitää lemmikkeinä 1990-luvulla.

Minipossusta on kehitetty vieläkin pienempi possuversio, jota kutsutaan mikropossuksi.

Ominaisuuksia

Täysikasvuisen minisian säkäkorkeus on noin 50 senttiä, pituus metri ja paino 60 - 91 kiloa. Kyseessä ei ole siten mininimestään huolimatta ainakaan painonsa puolesta mikään ihan pieni eläin.

Minipossulla on huono näköaisti, mutta erittäin hyvä haju- ja kuuloaisti. Minipossut oppivat koirien tapaan erilaisia asioita, kuten istumaan silloin, kun annetaan vaikka makupalaa ja kehotetaan istumaan.

Rapsuteltaessa minisika heittäytyy mieluusti kyljelleen ja röhkii nautiskellen.

Syöminen ja nukkuminen

Kaksi tärkeää asiaa, kuten arvata saattaa, minisian elämässä ovat syöminen ja nukkuminen. Sikojen ruokahalu on pohjaton ja runsas ruokailu vaatii luonnollisestikin paljon ruokalepoa.

minipossu
minipossu
Mikropossu

All Rights Reserved
Kuva , mikropossu Copyright
© Flickr/Lancashire Micro Pigs
© Website/Kippax Farms
Photo used with permission.


Luonne

Minisiat ovat älykkäitä ja seurallisia eli sosiaalisia. Ne ovat myös hyvin voimakastahtoisia. Ne viihtyvät tutussa ja turvallisessa ympäristössä, uusiin tilanteisiin ne suhtautuvat epäluuloisesti. Minisika vaatii virikkeellistä elämää. Luonteeltaan minisika on rauhallinen. Hyvin syöneenä ja hoidettuna se on mitä sopivin eläin elämään onnellista elämää myös ihmisten kodissa lemmikkinä ja perheenjäsenenä.

Laumaeläimenä minisika leimautuu muiden sikojen puuttuessa lemmikkinä perheensä ihmisiin. Se kommunikoi ja osallistuu perheen elämään touhuamalla ja röhkimällä. Myös perheen muihin eläimiin, kuten koiriin, possu useimmiten tottuu ja jopa leimautuu. Vieraisiin eläimiin se voi suhtautua varautuneesti.

Minisika

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright AR Nature Gal


Sika

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Kuva Copyright © Pam Link
Minisika

Vietnamista lähtöisin olevien minisikojen väri on yleensä mustaa ja valkoista, mustaa on usein enemmän.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Via Bulatao


Minisika

All rights reserved
*Kuva Copyright © Little Pig Farm Ltd.
- Used with permission.


Mikropossut - Mikropossuperheen sisarukset potretissa

Koska pikkuruisiksi jalostetut mikropossut polveutuvat geneettisesti isoista sioista, voi mikropossukin joskus kasvaa isokokoiseksi. Tämä tapahtuu luonnollisesti nuoruusvaiheessa, eikä possu tietenkään sen jälkeen olekaan mikropossu. Genetiikka ratkaisee sen, jääkö possu mikroksi vai kasvaako siitä isompi. Jos possu ei pienenä kasva isoksi, ei se sitä tee myöhemminkään - vaan on koko ikänsä mikro.

minipossu
minipossu

Mikropossujen ja minipossujen värit vaihtelevat - on possunvaaleita, valkoisia, vaaleanruskeita, tummanruskeita, mustia ja täplikkäitä.
kissa
Vierailulla sikojen luona.
Pikkupossu
Laama - Kana - Lammas
Laama

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat laamasta ja tytöstä, ja kanasta - Morgan County Fair - Copyright © Flickr/Danie Becknell


Laama (Lama glama)

Laama on alunperin Andien vuoristopolkujen kantojuhta. Laamaa kutsutaan "Hiljaiseksi veljeksi" - tämä sanonta kuvaa Andien ihmisten suhdetta laamaan. Laaman villaa tuotetaan vuosittain noin 600 tonnia pääasiassa Boliviassa. Uroslaamaa käytetään kuormajuhtana ja naaraslaaman villa keritään tekstiilitarkoituksiin joka toinen vuosi.

Laama on Etelä-Amerikasta kotoisin oleva kameli- ja sorkkaeläin, ihan kuten ovat sen lähisukuiset alpakka, vikunja ja guanako. Guanako on siinä erityisasemassa, että ilmeisesti laama on jalostettu siitä noin 5 000 vuotta sitten. Koska laama on kamelieläin, niin sen sukulaisia ovat myös yksikyttyräinen kameli eli dromedaari ja kaksikyttyräinen kameli.

Vuoristoteiden valtavat laamakaravaanit

Ennen vanhaan oli laama Perun ja Bolivian asukkaille yhtä tärkeä kuin poro lappalaiselle. Kun espanjalaiset tulivat valloittajina Peruun, oli perulaisilla uskomattoman suuria laamalaumoja.

Vuoristoteillä kulki karavaaneja, joissa oli 300 - 500, mutta jopa tuhatkin laamaa. Koko raskaasti kuormattujen laamojen karavaania saattoi ohjata yksi ainoa mies. Karavaanit etenivät melko hitaasti ja matkaa tehtiin peninkulma, korkeintaan kaksi päivässä.

Laama on viisas eläin

Laamoja on paljon sirkuksissa siksi, että ne oppivat suoriutumaan monenlaisista tempuista. Vuosituhantinen yhteiselo ihmisen kanssa on tehnyt laamasta helposti oppivan ja nokkelan, jopa kujeilevan.

Laamojen kanssa käydään erilaisissa näyttelyissä, joissa laamat voivat suorittaa radoilla ja erilaisissa laitteissa tehtäviä, ihan kuten koirat agilityssa. Yhteistyökyky, notkeus, nokkeluus ja tarkkuus ovat laaman valtteja tehtäväradalla. Laamat voivat vetää myös kärryjä ja laamoilla jopa ratsastetaankin.
Kana

Kana

Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa kesytettiin ensimmäiset kesykanat villeistä viidakon bankivakanoista. Myös muualla ovat villit kanat saattaneet tavalla taikka toisella kesyyntyä. Kesykanaa voidaan pitää ihan omana lajinaankin, sillä sen ominaisuudet ovat tuhansien vuosien kuluessa eriytyneet tietynlaisikseen.

Ensimmäiset kesykanat alkoivat vaaputella ja nokkia ihmisten pihoilla noin 3 200 eaa. ehkäpä Intiassa. Kiinassakin oli varmuudella kesykanoja jo 1 400 eaa. ja samoin Egyptissä ja Kreetalla. Euroopan kaakkoisiin osiin tuotiin ensimmäiset kesyt kanat noin 700 eaa. eli 700 vuotta ennen Jeesuksen syntymää.

Kanojen nokkimisjärjestys

Etologian eli eläinten käyttäytymistä tutkivan tieteen saralla kanatutkimuksella on ollut uraauurtavaa merkitystä. Jo vuonna 1922 esitettiin ensimmäisen kerran ajatus arvojärjestyksestä eli kanojen kohdalla nokkimisjärjestyksestä. Tämä käyttäytymismalli kävi varsin selväksi, kun kanoja huolella tarkkailtiin.

Jos kymmenen toisilleen vierasta kanaa asetetaan yhdessä suljettuun tilaan, niin ne aluksi järjestäytyvät keskenään tappeleviksi pareiksi. Voittajat näistä taistelupareista mittelevät seuraavaksi keskenään ja lopulta on selvillä kanojen voimasuhteiden eli tappelutaitojen mukainen arvojärjestys. Vahvin kana johtaa laumaa ja se saa vapaasti tämän jälkeen halutessaan nokkia muita kanoja, mutta nämä eivät saa nokkia takaisin. Jos merkitsemme kanoja kirjaimilla ja tämä vahvin on A, niin se saa siis nokkia kaikkia muita. Kakkonen eli B saa nokkia kaikkia muita, paitsi ei A-kanaa. C voi nokkia kaikkia muita, paitsi ei A:ta eikä B:tä - jne.

Kukko on erotiikan symboli - kana kertoo tulevaisuuden

Kanat ja kukot ovat monien asioiden symboleja. Muniva kana on hedelmällisyyden symboli. Kukko puolestaan myös sekä hedelmällisyyden - että peräti erotiikankin symboli. Kukollahan on oma erityistehtävänsä toimia myös valvomassa koululaisten lukuharrastuksia aapiskukkona.

Jo roomalaiset käyttivät kanoja ennustamiseenkin. Jos häkkiin suljettu kana söi hyvällä ruokahalulla, tiesi se tulevaisuudelle hyvää. Aika usein, jolleipa aina, terve kana syö hyvällä ruokahalulla - joten tämä ennustustapa takasi yleensä aina hyvän tulevaisuuden. Kieroimmat roomalaiset varmistivat tässä hyvän tulevaisuuden niin "satavarmasti", että he pitivät kanaa nälässä ennen häkkiin sulkemista.
Lammas

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat - Morgan County Fair - Copyright © Flickr/Danie Becknell


Lammas

Lampaan ihminen kesytti jo yli 10 000 vuotta sitten Aasiassa. Nykyisin maailmassa on useita satoja lammasrotuja, jotka ovat muodoltaan niin erilaisia, että on vaikeaa kuvitella niiden kuuluvan samaan lajiin. Painot vaihtelevat välillä 30 - 200 kg ja väreissä löytyvät mustat, valkoiset, ruskeat ja sävykkäät. Sarvet voivat tyystin puuttua, tai niitä voi olla jopa kahdeksan.

Lammas

Arka ja tungetteleva

Harvassa eläimessä ovat vastakkaiset ominaisuudet yhtyneet yhtä ihmeellisesti, kuin lampaassa. Lammas voi olla äärettömän arka ja säikky, mutta kun sama lammas huomaa, ettei sitä uhkaa mikään vaara, se voi hetkessä muuttua suorastaan tungettelevan uteliaaksi.