MUHOKSEN SEURAKUNNAN HISTORIAA - koonnut Raimo Ranta

Muhoksen pitäjäkunnan kirkkoherrat

Israel Aejmelaeus s. 17.2.1724 Isokyrö k. 10.5.1776 Muhos, vuosina 1769 - 1776 - Vanhemmat kirkkoherra Nils Aejmelaeus (Äimälä), puoliso 1751 Margaretha Simonsdr Peclin s. 1731 Siikajoella, vanhemmat vt. kirkkoherra Simon Peclin.

Muhoksen pitäjän ensimmäisen kirkkoherran vaalin lopputuloksella ei ollut mitään merkitystä. Vaalissa eniten sai ääniä Paltamon kappalainen Isak Fortelius, lähes puolet. Toiseksi tuli Limingan kappalainen Johan Forshaell lähes 30 %:n ääniosuudella ja kolmanneksi Israel Aejmaleus vajaan 8 %:n ääniosuudella. Kuningas Kaarle XII:lla oli kuitenkin veto-oikeus ja hän nimitti Muhoksen kuninkaallisen seurakunnan ensimmäiseksi kirkkoherraksi 25.1.1769 vähiten ääniä saaneen papin.

Pitäjän ykkösmies oli ehdottomasti kirkkoherra, kruunu ja kirkko olivat erottamattomat, papistolla oli toimissaan kruunun jakamaton tuki. Kirkkoherralla oli tosiasiallinen valta myös maallisissa asioissa, joskaan virallista asemaa hänellä ei maallisiin asioihin ollut. Pitäjäläiset luottivat yleensä kirkkoherraansa ja hänen puoleensa käännyttiin kun vaikeuksia kruunun kanssa tuli. Kirkkoherra johti pitäjänkokouksia ja osallistui myös käräjiin, hänellä oli myös käyttöoikeus pitäjänsinettiin.



Johannes Petterssonin vaimon, Beata Christina Aejmelaeuksen nimikirjaimet ovat veistetyt Muhoksen kirkon kellotapulin keskikäytävän seinään 10.09.1776. Kuva: Raimo Rannan arkisto.

Vt. kirkkoherra Johan Petterson s. 10.7.1747 Siikajoki k. 9.5.1809 Hailuoto vuosina 1776 - 1777 - Vanhemmat talollinenkohan Kaparila, Revonlahti, puoliso 29.6.1780 Muhos Beata Christina Aejmelaeus s. 5.4.1759 Muhos.

Johan Petterson otti aviopuolisokseen edellisen kirkkoherran tyttären, joka oli synnyttänyt aiemmin kolme aviotonta lasta vuosina 1777-1780. On kirjoitettu, että Johan Petterssonin vaatimaton syntyperä vaikutti siihen, että hän saattoi ottaa häväistyn naisen puolisokseen. Heidät vihittiin runsas kaksi viikkoa sen jälkeen, kun Beatan kolmas avioton lapsi oli syntynyt. Pettersson palveli kappalaisena Muhoksella vuoteen 1788 saakka. Muhoksella perhe asusti Valkolan taloa. Hänet nimitettiin Puolangan kappalaiseksi.

Iisac Ervast s. 2.6.1737 Kemissä k. 22.4.1789 lavantautiin Muhoksella, vuosina 1777 - 1789 - Vanhemmat Kemin kirkkoherra Isak Ervast Margaretha Salmenius Puoliso 3.12.1778 Muhos leski Margaretha Aejmelaeus os. Peclin (entisen kirkkoherran leski).

Avioliitto oli lapseton. Ervast mainitaan pidetyksi ja osaavaksi papiksi. Hän oli seurallinen, iloinen, puhelias ja miellyttävä saaden rahvaan ja säätyläisten suosion. Ervastin kuoleman jälkeen Muhos oli ilman kirkkoherraa. Kappalainen Mathias Salow oli erotettu sopimattoman käytöksen vuoksi kesäkuussa 1789. Tuomiokapituli määräsi 30.11.1789 vt. kirkkoherraksi armovuoden saarnaajan Johan Gummeruksen ja hänelle 9.12.1789 kappalaiseksi Johan Moliksen.

Talvikäräjät 30.1.1786 s. 250-260: Margareta Aejmelaus o.s.Peclin haki pesäeroa (boskilnad) Isakista, Margareta perustelee eroanomustaan suojellakseen lastensa perinnön Isak Ervastin velkojilta.

Abraham Engqvist s. 19.5.1755 Liminka k. 28.10.1791 Muhos vuonna 1791 - Isä nimismies Henrik Enqwist.

Abraham Engqvist oli Pohjanmaan rykmentin saarnaaja, josta virasta tuli valituksi Muhoksen kirkkoherraksi, otti viran vastaan toukokuussa 1791. Hän kuoli saman vuoden lokakuussa, joten hänen työnsä Muhoksella jäi vain 5 kk mittaiseksi.

Vt. kirkkoherra, armovuoden saarnaaja Johan Gummerus, vuosina 1789 - 1797 - Ylioppilas Turussa 18.3.1783. Todistus ordinaation hakemista varten saamaansa kutsua noudattaen registratuurassa 23.11.1789. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 30.11.1789. - Armovuodensaarnaaja Muhoksella 1789. Lapuan kirkkoherran (isänsä) apulainen. Alavieskan kappalainen 1805 (virkaan 1807), erotettu juopottelun takia 1810 (vahv. 1812).

Gustav Reinhold Appelgren s. 13.7.1752 Paltamossa k. 27.1.1812 Muhos, vuosina 1793 - 1812 - Vanhemmat kirkkoherra Simon Appelgren Paltamo. Puoliso 1777 Sotkamo Christina Frosterus s. 1753 k. 1831, vanhempi kirkkoherra Johan Frosterus Sotkamo.

Perheeseen syntyi yhdeksän lasta. Aikuistuttuaan yksi alkoi viljellä Hiivalan taloa Iissä. Julius-niminen poika ryhtyi myös viljelijäksi, hankkimalla Huovisen tilan Muhoksen Laitasaaressa. Yhdestä pojasta tuli Kokkolan kirkkoherra ja Augustista vuonna 1836 Oulun pormestari. Gustav Appelgren sai vuonna 1810 rovastin arvon. Appelgren hankki omistukseensa osan Valkolan talosta, jota viljeli mallikkaasti ja hänet tunnettiin taloudellisista harrastuksistaan. Kirkkoherralla oli vt. kappalaisena Johan Pettersson vuonna 1812.

Johan Wichman s. 29.1.1760 Paltamo k. 12.7.1819 Muhos, vuosina 1813 - 1819 - Hän asui Korttilassa. Vanhemmat kappalainen Johan Wichman s. 22.8.1725 Oulu. Puoliso Maria Forsberg s. 6.8.1737 Pudasjärvi.

Johan Wichman oli sotilaspappina, josta Kajaaniin kappalaiseksi. Vuodesta 1796 Kempeleen pitäjänapulaisena. Hän hallitsi hyvin suomen kielen ja kirjoitteli runoja, sekä oli julkaissut vuonna 1802 taloudellisen oppikirjan suomalaista maalaisväestöä varten. Oman taloutensa hoidossa hän epäonnistui. Perun-kirjan mukaan hänen omaisuudekseen laskettiin 2 114 ruplaa ja velkoja hänellä oli 3 328 ruplaa.

Kirkkoherralla oli vt. kappalaisena Johan Pettersson v 1813, sekä vt. kirkkoherrana 1814 - 1822 Johan Zakarias Cajander.

Erik Johanss Snellman s. 24.8.1780 Liminka k. 18.11.1852 Laihia, kappalainen vuonna 1813, vt. kirkkoherrana vuosina 1814 ja 1819 - 1823 - Hän asui Korttilassa. Vanhemmat Johan Snellman s. 19.10.1736 Tyrnävä, puoliso Brita Bergholm s. 15.2.1749 Kruununkylä. Puoliso Anna Maria Nilssdr Cajander s.10.9.1792 Raahe.



Kirkkoherra Carl Jacob Frosterus. Hän sai oman tähtensä Muhoksen torille kesällä 2017. Kuva: Raimo Rannan arkisto.

Carl Jacob Frosterus s. 17.3.1778 Ii k. 30.12.1854 Muhos, vuosina 1820 - 1854 - Hän asui Korttilassa. Vanhemmat kirkkoherra Abraham Frosterus s. 29.9.1743 Haukipudas, puoliso Maria Laestadius s. 8.3.1751. Puoliso 1810 Maria Christina Carp s. 9.1.1781 Siikajoki.

Carl Jacob Frosterus oli sotilaspappina Kajaanin pataljoonassa 1808-1810 ja osallistui Suomen sotaan. Hän muutti Ouluun, Oulun koulun kollegaksi ja konrehtoriksi. Hänet valittiin Muhoksen kirkkoherraksi vaalissa, jossa äänestämässä kävi säätyläisten lisäksi vain 13 talollista.

Frosteruksen opetukset ja laaja-alainen yhteiskunnallinen ja taloudellinen toiminta teki hänestä merkittävimmän kirkkoherran seurakunnan historiassa. Hän piti jatkuvaa yhteyttä mm. Oulun läänin talousseuraan, oli puuhaamassa maantien rakentamista Muhoksen ja Limingan välille. Vuonna 1831 senaatti antoi myönteisen päätöksen maantien rakentamisesta.

Carl Jacob Frosterus paneutui perusteellisesti maatalouden tehottomuuteen ja siitä johtuviin taloudellisiin ongelmiin. Hän teki ehdotuksen suuren Lanin suon ojittamisesta, sen ottamisesta viljelysalaksi ja perehtyi suoviljelyyn. Itselleen hän otti vuonna 1838 Laninsuota 25 tynnyrinalaa viljeltäväkseen, johon hän saikin omistus -ja viljelyoikeuden 30 vuodeksi. Muhoksen pitäjän talonpoikia hän ohjasi ja kannusti ennen näkemättömällä tavalla, luoden palkitsemisjärjestelmän onnistuneesta ja esimerkillisestä suoviljelyksestä sekä pellavan viljelystä.

Muhoksen pappilassa pidettiin mm. vuonna 1835 päivälliskutsut, joita vietettiin sen kunniaksi, kun professori Franz Mikael Franzen oli vihkinyt tasan 25 vuotta sitten Carl Frosteruksen ja lääkintöhallituksen pääjohtaja Haartmannin filosofian maisteriksi. Paikalla olivat tietenkin juhlakalut Frosterus ja Haartman ja Haartmannin mukana tullut Kajaanin piirilääkäri Elias Lönnrot.

Frosteruksen apulaiset vuosien 1827 - 1857 aikana

Johan Jacob Ingman, s. Lohtajalla 27.2.1805. k. 30.8.1846. Toholammilla vuonna 1828 Vht: komissiomaanmittari Vaasan läänissä Henrik Johan Ingman ja Brita Magdalena Cajanus. Oulun pso: 1837 Fredrika Lovisa Lagus.

Salomon Albert Möller, s. Lemussa 28.7.1803. k. 24.12.1831 Turussa, vuosina 1828 - 1829 - Vht: Lemun kirkkoherra, FM Salomon Möller 7941 ja Helena Agata Lilius.



Lars Henrik Törnqwist, s. Torniossa 4.4.1806. k. 21.4.1835 Oulu, vuosina 1831 - 1833 - Vanhemmat, konttorikirjuri Oulun tullikamarissa Henrik Törnqvist ja Johanna Kristina Ström.

Julius Abraham Vidgren, s. 12.11.1805. Oulu k. 21.8.1843 , 1830-luvulla - Vanhemmat, oululainen vaskenvalajamestari Jakob Widgren ja Johanna Lundström.

Johan Petter Lithovius s. 6.11.1805 Oulu k. 18.6.1857 Oulu, vuonna 1834 - Vanhemmat, oululainen kauppias Petter Gabriel Lithovius ja Susanna Maria Chore. Karl Heikel, 10.2.1815. Kokkola k. 28.1.1885 Janakkala 1840-luvulla. Vanhemmat kihlakunnantuomari Henrik Jakob Heikel ja Anna Margareta Laurin. Puoliso 1843 Emma Fredrika Wallin.

Abraham Neuman, s. 27.5.1802 Oulu k.17.2.1851, 1840-luvulla - Vanhemmat, oululainen kauppias Abraham Neuman ja Anna Bong.

Jacob Aulin s. 27.7.1820. Kokkola msk k. 17.9.1854 Lapua, 1840-luvulla - Vanhemmat, Kokkolan kappalainen Jakob Aulin ja Anna Brita Björck. Puoliso 1846 Johanna Kristina Pettersson.

Frans Henrik Hällfors, s. 29.11.1821 Pori k. 8.12.1886 Teuva, 1850-luvulla - Vanhemmat, Ikaalisten kirkkoherra Henrik Johan Hällfors ja hänen 1. puolisonsa Maria Charlotta Bergroth.

Robert Mellin, s. 17.4.1826. Ristijärvi k. 13.3.1880 Kempele - Vanhemmat, Ristijärven kappalainen Jonas Mellin ja Katarina Margareta Svanberg.

Pappina Hyrynsalmella, Muhoksella, Tyrnävällä, Limingassa, Haukiputaalla, Turtolassa, Karungissa, Kemissä, Ylikiimingissä ja Sievissä. Sievin kappalainen 1862. Pidätetty virantoimituksesta juopottelun takia 1864. Erotettu pappisvirasta 1866.

Karl Emmanuel Hällfors. s. 19.5.1826 Keuruu k. 18.3.1880 Pudasjärvi, 1850-luvulla - Vanhemmat, Pälkäneen kirkkoherra Isak Emanuel Hällfors ja Charlotta Vilhelmina Kingelin. Puoliso 1854 Sofia Wichmann.

Vt. kirkkoherrana Adolf Jacob Teodor Skogman s. 24.2.1827 Oulu. k. 13.5.1870 Paltamo, vuosina 1854 - 1857 - Vanhemmat, Oulun apteekkari Johan Daniel Skogman ja Karolina Magdalena Fahlander. Adolf Jacob Teodor Skogman asui Korttilassa.

Kirkkoherra Samuel Strömmer s. 27.3.1813 Juuka k. 3.2.1889 Liminka, vuosina 1857 - 1880 - Hän asui Korttilassa. Vanhemmat, Pielisjärven kirkkoherra, FM Jakob Abraham Strömmer ja hänen 2. puolisonsa Hedvig Dorotea Agander. Puoliso 1850 Hedvig Sofia Ahlgren.

Samuel Strömmer tuli Kiihtelysvaaran kappalaisen virasta Muhokselle. Rovastin arvon hän sai vuonna 1865. Nimitettiin Limingan kirkkoherraksi vuoanna 1880. Hänet tunnettiin huumorimiehenä sekä hyväsydämisenä ihmisenä. Hän hankki omistukseensa Viinikan talon Laitasaaresta, jota viljeli vielä Limingassa ollessaankin.

Apulaispappi Abraham Wilhelm Haxell s. 11.8.1835 k. 28.3.1863, apulaispappi vuosina 1857 - 1858 - Vanhemmat Mattias Hackzell s. 5.11.1786 Johanna Maria Frosterus s. 9.1.1796 Ii.

Kirkkoherra Gustaf Adolf Snellman s. 2.11.1827 Kuortane k. 1.7.1896 Muhos, vuosina 1881 - 1896 - Rovasti 1882. Lääninrovasti 1891. Vanhemmat Kuortaneen kirkkoherra ja entinen Muhoksen kappalainen Erik Johan Snellman. Puoliso 1855 Hilma Aurora Forsman s.23.8.1836 Vähäkyrö k. 20.12.1930 Muhos.

Gustaf Adolf Snellman tuli Muhokselle Puolangan kirkkoherran virasta. Hänestä tuli Muhoksella pidetty ja tunnettu suomenkielen ja suomalaisuuden asiaa ajavana henkilönä. Hänen kahdesta pojastaan kasvoi merkittäviä vaikuttajia Suomen kulttuuri -ja yhteiskunnallisessa elämässä. A. H Snellman ja Paavo Snellman, jotka ottivat suomalaisen sukunimen Virkkunen. Muhoksen pappilasta tuli merkittävä kulttuurikoti huomattavine vieraineen ja ovet olivat auki myös rahvaalle. Pappilassa elettiin hyvin kansanomaista elämää. Kirkkoherran kuoltua leski Hilma asusteli parivuotta Korttilan pappilassa, muutti rakennuttamaansa taloon vuonna 1898 Oulujoen pohjoispuolelle, vastapäätä Muhoksen kirkkoa (Suvela).



Gustaf Adolf Snellmann s. 2.11.1827 Kuortane k. 1.7.1896 Muhos, vuosina 1881 - 1897



Kirkkoherra Samuel Abraham Strömmer s. 18.9.1854 Kiihtelysvaara k. 5.9.1923 Muhos, vuosina 1899 - 1923 - Isä, Samuel Strömmer entinen Muhoksen kirkkoherra. Puoliso 21.1.1879 Alma Augusta Bäckwall s.19.8.1855 Oulunsalo k. 28.5.1922 Muhos. Samuel Abraham Strömmer tuli Muhokselle Siikajoen kirkkoherran virasta, oli toiminut sitä ennen kappalaisena Oulussa, Ylikiimingissä, Limingassa, vt. kirkkoherrana Limingassa, Tyrnävällä ja Puolangalla



Kirkkoherra Kaarlo Alfred Strömmer s. 18.11.1879 Ylikiiminki k. 6.3.1944 Muhos, vuosina 1924 - 1944 - Isä Samuel Abraham Strömmer, edellinen Muhoksen kirkkoherra. Puoliso 18.07.1906 Helsinki Hilja Sigrid "Hilli" Laurintytär Hämäläinen. Kaarlo Alfred Strömmer valittiin Muhoksen kappalaisen virasta kirkkoherraksi. Hänen aikanaan lakkautettiin kappalaisen virka ja hän hoiti kirkolliset tehtävät yksin. Kerrotaan hänen kiinnostuksensa suuntautuneen erittäin kovasti erilaisiin koneisiin ja laitteisiin sekä puutöiden harrastukseen. Strömmerin ollessa virkavapaalla kirkkoherran tehtäviä hoiti virkaatekevänä:

Pastori Antero Niva vuonna 1939.

Pastori Martti Ruotsalainen vuosina 1943 - 1944.

Pastori Albert Heikinheimo vuonna 1944.



Vanha kirkkoherran pappila, Korttila, rakennettu 1797 - 1798 ja purettu 1950-luvulla. Samalle tontille valmistui uusi pappila vuonna 1957. 1950-luvulla otetussa kuvassa etualalla rovasti Heikinheimo, ja puolisonsa Soile. Kuva: Raimo Rannan arkisto.

Kirkkoherra Albert Immanuel "Ape" Heikinheimo (vuoteen 1921 Heikell) s. 22.02.1899 Haapajärvi k.20.09.1976 Oulu, vuosina 1945 - 1962

Heikinheimo oli lestadiolaispapinpoika, mutta koulupoikana sai Oulun koulun rehtori Mauno Rosendalilta vaikutteita herännäisyydestä.

Hän valmistui ylioppilaaksi 1918 ja papiksi hänet vihittiin 06.11.1921 Hänellä oli papinvirkoja Kittilässä ja Alatorniolla. Vuonna 1925 hänet nimitettiin Oulun Diakonialaitoksen johtajaksi, mistä virasta hän siirtyi Muhoksen kirkkoherraksi.

"Ape", jona muhoslaiset hänet tunsivat oli pidetty kansanmies, myös ison kokonsa ja tumman olemuksensa vuoksi - hän oli hyvin karismaattinen mies. Varsinkin sodanjälkeen syntyneet ns. suuret ikäluokat muistavat hänet rippipappinaan ja suurena auktoriteettinä. Hän osallistui aktiivisesti kunnalispolitiikkaan kansallisen kokoomuksen edustajana. Oli useita vuosia Muhoksen kunnan valtuuston ja hallituksen jäsen. Talvisodan alkaessa perustettiin Muhoksen Vapaan Huollon keskus, joka toimi vapaaehtoistyön varassa. Heikinheimo tuli sen puheenjohtajaksi vuonna 1946, jolloin sen suurin tehtävä oli sodasta palanneiden miesten, sekä kaatuneiden perheiden ja siirtoväen auttaminen. Keskuksen toiminta päättyi vuonna 1951.

Korttilan pappilassa keväällä 1953 keskusteltiin Muhoksen kotiseutu Yhdistyksen ja museon tarpeellisuudesta. Heikinheimon luokse oli saapunut Muhoksen kunnansihteeri Aaro Jakkula ja Maakuntaliiton toiminnanjohtaja Reino Jakkula. Aiheesta keskusteltiin ja päätettiin, että asia pannaan vireille. Kotiseutuyhdistyksen perustava kokous pidettiinkin jo saman vuoden kesäkuussa. Sen säännöissä sanotaan:

"Herättää elävää mielenkiintoa Muhoksen menneisyyteen, työskennellä arvokkaan kansanperinteen vaalimiseksi ja suorittaa kansanperinnettä koskevaa keräystyötä".

Lähteet: Muhoksen kunnan historia 1865-1995, Muhoksen Seurakunnan Historia Jouko Vahtola.

Vt. kirkkoherra Sakari Karjalainen, vuosina 1962 - 1963.

Kirkkoherra Eemil Olavi Hietava s. 27.02.1926 Viipuri, vuosina 1963 - 1977 - Olavi Hietava osallistui myös hyvin aktiivisesti kunnallispolitiikkaan. Hänen toimintansa poliitikkona ja kirkonmiehenä johti vakaviin selkkauksiin 1970-luvun alkupuolella.

Kirkkoherra Juhani Erik Inkala s. 09.05.1936 Liminka, vuosina 1977 - 1993.

Kirkkoherra Jouni Kalevi Heikkinen vuosina 1993 -

Muhoksen pitäjän emäseurakunnan kappalaiset

Matias Salow s. 11.12.1722 Oulunsalo k. 26.02.1797 Muhos kappalainen 1757 - 1797 - Puoliso 1. Johanna Johansdr Swahn s. 08.06.1734 Muhos k. 18.12.1781 Muhos. Puoliso 2. Brita Josephsdr Ahllund s.1743 k. 23.10.1795 Muhos. Viinikka no 33 kappalaisen pappila Muhos Laitasaari, 1764 - 1801.

Kappalaisen vaali oli aikanaan hyvin merkittävä vaali, koska pappi käytti seurakunnassaan aina vuoteen 1865 asti myös maallista valtaa. Muhoksen kappelikunnan kappalaisen vaalin vuonna 1760 voitti Matias Salow (133 ääntä). Vaalilupauksessaan hän ilmoitti pitävänsä huolen appensa leskestä "Cappalaisen Svahnin lesken huoneesta". Olihan hän edellisen kappalaisen vävy. Vaalilautakunta oli kehoittanut antamassaan evästyksessä seurakuntalaisia kuuntelemaan omantunnon ääntä, ahneutta vastaan. Sillä oli suuri huoli isäntien äänestyskäyttäytymisen motiiveista. "Leipäpappia ei pitäisi valita vaan totinen hengenmies".

Tämä tulikiven katkuinen "ukaasi" ei isäntiä peloittanut, vaan päinvastoin he saattelivat äänestyksillään Salowin murskavoitoon. Muhoksella oli ko. vuonna 169:llä talollisella äänioikeus, joista 140 käytti oikeuttaan. Isännät äänestivät Salowia varmaankin juuri tuon lupauksen vuoksi, poistuihan heiltä siten verorasite, joka olisi aiheutunut papin lesken talouden ylläpidosta.

Mathias Salow oli itsenäisen seurakunnan ensimmäinen kappalainen. Salowin virkakauden lopussa syntyi tilanne, kun rovastintarkastuksessa 1786 todettiin hänen vanhentuneen ja joutuneen sairauksien runtelemaksi. Häntä kehotettiin palkkaamaan apulainen, jollainen hänellä aiemmin oli ollutkin. (Johan Bohman 1779-1782). Salow joutui palkkaamaan Johan Petterssonin pysyväksi kappalaisen viran haltijaksi ja maksamaan hänelle palkkaa 8 tynnyriä viljaa ja 2 leiviskää voita. Tällainen "virkasuhde" jatkui pari vuotta kunnes Pettersson lähti kappalaiseksi Puolangalle.

Valituksia juopottelevan, vanhan, raihnaisen ja epäsäännöllisestä elämää viettävän Salowin toimista sateli, joten hovioikeus erotti 18.6.1789 Salowin kappalaisen virasta. Päätöksen mukaan hän sai edelleen puolet kappalaisen palkasta, mutta hän joutui omin varoin kustantamaan palkkaamansa apulaisen. Ei liene sattumaa, että pitkä virkaura päätettiin näin ikävällä tavalla. Olihan jo Salowin valinnasta oltu jyrkästi sitä mieltä, että isännät toimivat "lihallisesti" antaessaan äänen Salowille. Lisäksi hän oli talonpoikaislähtöinen, jonka tukena ei ollut säätyjen muodostamaa verkostoa. Hänellä ei koko pitkän uransa aikana ollut ylenemismahdollisuuksia, eikä hän pystynyt kouluttamaan lapsiaan virkaurille. Salowille syntyi kaikkiaan 13 lasta, joista osa kuoli, joku lähti merille, tyttäret naitiin talollisten vaimoiksi. Yksikään lapsista ei noussut papilliseen säätyyn. Yhdestä pojasta tuli Muhoksen nimismies ja yhdestä pitäjänräätäli.

Salowin apulaisina olleet

Andres Törnudd s. 12.9.1748 Tyrnävä, vuonna 1772 - Vanhemmat, Tyrnävän lukkari Tomas Pitzén ja Brita Andersdotter. Puoliso 1775 Brita Kristina Lescelius.

Johan Pettersson s. 3.1.1777 Muhos k.26.2.1860 Sotkamo, vuosina 1776 - 1779 - Vanhemmat, Hailuodon kirkkoherra Johan Pettersson ja Beata Kristina Aejmelaeus. Puoliso 1814 Fredrika Sofia Snellman.

Johan Boman s. 26.12.1753 Oulu k. 29.9.1789 Oulu, vuosina 1799 - 1782 - Vanhemmat, oululainen kauppias Johan Petter Boman ja Brita Svedman.

Salowin eron jälkeen virkaa hoitaneet apulaiset

Johan Moliis s.16.5.1758 Närpiö k. 1829 Pietarsaari, vuosina 1790 - 1793 - Vanhemmat, Närpiön kappalainen Henrik Moliis ja Anna Katarina Stenbäck. 1.puoliso 1787 Lovisa Maria Freudenfelt tämän 2. avioliitossa (? 1794); 2 puoliso 1797 Fredrika Justina Wänman tämän 1. avioliitossa.

Johan Ahlstubbe s. 11.7.1765 Kuhmo k. 30.05 1807 Oravainen, vuosina 1793 - 1795 - Vanhemmat, Kuhmon kappalainen Johan Stubb, myöh. Stubbe ja Katarina Ahllund.

Jacob Cajanus 1795 - 1798.

Nils Petter Cajander s. 6.1.1763 Kemijärvi k. 16.4.1812 Muhos, vuosina 1798 - 1812 - Hän asui Halkovaarassa. Isä Sodankylän kirkkoherra Zacharias Cajander. Puoliso Christina Lauraeus s. ? Raahe, kauppiaan tytär.

Perheessä oli neljä lasta, kahdesta pojasta tuli pappeja ja tyttäristä pappien puolisoita. Kerrotaan Cajanderin olleen hyvin laajatietoinen mies sekä erittäin hyvämuistinen. Saarnojaan hänen ei tarvinnut ylös kirjoitella, vaan saattoi saarnata yli kaksi tuntiakin yhteensoittoon.

Vt. kappalaisena Johan Pettersson s. 10.7.1747 Siikajoki k. 9.5.1809 Hailuoto, vuosina 1812 - 1813 - Vanhemmat, talollinen Johan Kaparila, Revonlahti. Puoliso 29.6.1780 Muhos Beata Christina synt. Aejmelaeus. Vanhemmat, kirkkoherra Israel Aejmelaeus s. 17.2.1724 Isokyrö, Margaretha Simonsdr Peclin s. 1731.

Erik Johan Snellman s. 24.10.1780 Limingan Härmässä k. 18.11.1852 Laihia vuosina, 1813 - 1826 - Isä, sotilaspappi ja Hyrynsalmen kirkkoherra Johan Snellman. Puoliso 10.11.1811 Anna Maria synt. Cajander, Muhoksen edellisen kappalaisen Nils Petter Cajanderin tytär.

Erik Johan Snellman tuli Muhokselle Piippolan kappalaisen virasta. Hän muutti pois vuonna 1826, kun hänet nimitettiin Kuortaneen kirkkoherran virkaan. Perheeseen syntyi 11 lasta joista kolme kuoli pienenä. Kolmesta pojasta tuli pappeja ja tyttäristä pappien vaimoja. Hänen poikansa Gustaf valittiin Muhoksen kirkkoherraksi vuonna 1880.

Johan Zacharias Cajander s. 9.11.1797 Raahe k. 22.12.1873 Muhos, vuosina 1829 - 1873 - Isä Muhoksen edellinen kappalainen Nils Petter Cajander. Puoliso 22.1.1824 Temmes Susanna Helena Gabrielintr Lescelius s. 30.8.1802 Paltamo. Viinikka no 33 kappalaisen pappila Muhos Laitasaari (1826-1873). Kappalainen vuosina 1829 - 1873. Halkovaara eli Korila no 47 Muhos Laitasaari (hk1880) Johan Zachris Cajanerin perilliset.

Johan Zacharias Cajander hoiti virkaansa Muhoksella 44 vuotta. Hän osallistui aktiivisesti yhteiskunnalliseen elämään Muhoksella, ollen mm. vuonna 1935 puuhaamassa palotarkastus- ja sammutustointa ja pitäjään luotiin palojärjestys-sääntö. Vanhenemisen myötä hän kävi kärttyisäksi ja huolimattomaksi. Viranhoito takelteli, josta hän sai pitäjäläisiltä valituksia. Vuoden 1870 tienoilla hän menetti kaiken toimintatarmonsa ja kykynsä. Hänen olisi kuulunut palkata apulainen, kuten edellä on kerrottu, ja jollainen hänellä oli aiemmin ollutkin vuosina 1844 - 1846 Gustav Zakris Ramstadius, mutta siihen hän ei kyennyt. Hän oli hyvin haluton suorittamaan pyydettyjä palveluksia. Sanottiin hänen ajaneen kepin kanssa pois puheilleen tulevia pitäjäläisiä.

Karl Algot Hanell s. 25.11.1848 Oulu, vuosina 1876 - 1890.



Kuva Copyright Erkki Pesonen - Herättäjän talvikynttilät, 1.1.1930.

Erik Erkki Pesonen s. 30.04.1856 Alahärmä k. 08.06.1930 Oulujoki, vuosina 1889 - 1899 - Kun Utajärven itsenäisyys alkoi toteutua, Pesonen siirtyi Utajärven kirkkoherraksi vuonna 1899.

Niilo Iisakki Simelius s.26.08.1867 k. 18.02.1925 Kiuruvesi, vuosina 1900 - 1908.

Yrjö Henrik Simelius s. 24.09.1876, vuosina 1909 - 1917.

Kaarlo Alfred Strömmer s. 18.11.1879 Ylikiiminki k. 6.3.1944 Muhos, vuosina 1917 - 1924 - Valittiin Muhoksen kirkkoherraksi vuonna 1924. Muhoslaiset päättivät kappalaisen viran lakkauttamisesta vuonna 1923. Seurakunnan kirkollisia toimituksia hoiti K.A. Strömmer ilman apulaista kuolemaansa saakka.

Avustava Pastori Jukka Malmivaara, Pohjolan Poikakodin johtaja, vuosina 1947 - 1948.

Avustava Pastori Mauno Kytömäki, Pohjolan Poikakodin johtaja, vuosina 1948 - 1970.

Kirkkoherran apulainen pastori Jaakko Kuvaja s. 1912, vuosina 1952 - 1953.

Kappalainen Toivo Voutilainen s. 1910, vuosina 1953 - 1961 - Valittiin Vaalan kirkkoherraksi vuonna 1961.

Kirkkoherran apulainen Sakari Karjalainen, vuonna 1963.

Kirkkoherran apulainen Seppo Seppälä, vuonna 1963.

Kirkkoherran apulainen Lasse Klemola, vuosina 1964 - 1966.

Kappalainen Kauko Ahola.

Vt. kappalainen Seppo Paananen, vuosina 1968 - 1970.

Vt. kappalainen Yrjö Tala, vuosina 1968 - 1970.

Kappalainen Lasse Rontu s.1912, vuosina 1971 - 1973 - Valittiin Iin kirkkoherraksi vuonna 1973.

Kappalainen Juhani Inkala, vuosina 1973 - 1976 - Valittiin Muhoksen kirkkoherraksi vuonna 1977.

Vt. kappalainen Timo Riihimäki, vuonna 1976.

Kappalainen Jorma Manninen s.1937, vuosina 1977 - 1985.

Kappalainen Pekka Kyllönen s. 1949, vuosina 1985 - .

Virallisen apulaisen virkoja perustettiin vuonna 1980.

Pastori Johan Hallvar, vuonna 1981.

Pastori Tuomo Matala, vuosina 1981 - 1984.

Pastori Erkki Huuki, vuosina 1984 - 1985.

Pastori Jouni Heikkinen vuonna 1985 - Valittiin Muhoksen kirkkoherraksi vuonna 1993.