Ritva Ranta: Päivärinteen Parantola - sairaala
Oulu - Kajaani maantielle siintää ohikulkijoiden ihastelema Päivärinteen
sairaala. Vieritse virtaava Oulujoki ja törmärinteen mäntymetsä tulivat
monille vakituiseksi
työpaikaksi ja tuberkuloosipotilaille hoitopaikaksi, sairaalan
valmistuttua 30.6.1932. Lääkärit olivat viroissaan pitkäaikaisia, samoin
hoito-, keittiö- ja huoltohenkilökunta.
Parantola oli ihanteellinen hoitolaitos sen ajan
sanitorio-makuuhalleineen. Pääasiassa potilaat olivat nuoria ja
keski-ikäisiä ja monet menehtyivät,
kunnes vuonna 1940 lääkkeet kehittyivät ja antibiootit ja sreptomyciini,
ja muut lääkkeet kehitettiin ja monet parantuivat vakavasta
sairaudesta.
Talo eli monimuotoista harrastustoimintaa, kuntoutuksen ohella. Potilaat
järjestäytyivät potilasyhdistykseksi ja julkaisivat omaa Toive-lehteä
jo alkuvuodesta.
Lehti välitti runoja, kaskuja ja pakinoita. Näytelmäkerholaiset
esittivät näytelmiä, mm. Aleksis Kiven Kihlaus ja pitivät
tanssi-iltamia. Aulikki Rautavaara konsertoi Päivärinteellä vuonna 1947.
Potilasyhdistys tarvitsi varoja, joten pieni kioski avattiin
piha-alueelle. Vuoden alusta 1947 päätettiin vuokrata sairaalta
kellaritila kanttiinille, sittemmin vuosia myöhemmin
avattiin kahvio lisätilaksi. Alkuaikojen kanttiinin hoitajina olivat
potilaat, vasta vuosina 1954 - 1958 Justus Brännkärr oli pitempiaikainen
hoitaja. Muhoslaisista Terttu Murtoniemi vuonna 1969,
Impi Marttinen vuosina 1970 - 1977 sekä Kerttu Markkanen ja Ritva Theiss
vuosina 1977- 1983. Kaikkiaan kanttiinihoitajia oli vuosien aikana
yhteensä 17 henkilöä.
Sairaalan uudenosan ja leikkausosaston rakentamisen ja osastojen
saneerauksen jälkeen, kanttiini muutti ensimmäisen kerroksen valoisaan
aulaan, hoitajina Anneli Manninen ja Elvi Greus.
Kylän väkeä kävi veikkaamassa ja lehtiostoksilla. Henkilökunta ja
potilaat olivat pääasiallisia asiakkaita. Viereisessä tilassa sijaitsi
Muhoksen kunnan sivukirjasto, hoitajina Inkeri Taavetti sekä Anu
Kämäräinen. Sairaalan Apteekkivarasto sijaitsi myös alakerrassa,
hoitajina farmaseutit Terttu Hyvärinen ja Helena Lappalainen.
(Poiminnot Maija-Liisa Bäcströmin kirjasta "Päivärinteen keuhkovammayhdistys ry. 1944-1984", koonnut Ritva Ranta).
Pitkäaikaisia lääkäreitä: Ukko Niittylä, Martti Saloheimo, Hilkka
Saloheimo, Inkeri Alkio, Olli Koivisto , Alje Louekari, Eeva Rusanen,
Eeva Alasaarela, Pekka Halonen, Eeva-Maija Ruotsalainen, Timo Myllylä
ja Risto Hämeenkorpi.
Tuberkuloosin hoidon parantuminen vähensi sairaansijojen tarvetta
keuhkotautiparantoloissa. Vuonna 1970 Päivärinteelle avattiin
sisätautiosasto ja seuraavana vuonna parantolan nimi
muutettiin Päivärinteen sairaalaksi. Joulukuussa 1972 sairaalassa
avattiin reumatautiosasto. Keuhkotautipotilaiden osuus oli kuitenkin
vielä 1980-luvun alussa yli puolet sairaalapaikoista.
Vuonna 1984 Päivärinteen sairaala vuokrasi Oulun yliopistollisen
sairaalan käyttöön 40 sairaansijaa.
Päivärinteen sairaala siirrettiin osaksi Pohjois-Pohjanmaan
sairaanhoitopiiriä 1991. Sairaalassa hoidettiin keuhko- ja
reumapotilaita.
Joulukuussa 1993 sairaanhoitopiirin liittovaltuusto teki päätöksen
Päivärinteen sairaalan toiminnan lopettamisesta, ja sairaala suljettiin
keväällä 1994. (Wikipedia)
Moni muhoslainen ja pohjoisen ihminen muistelee haikeudella
Päivärinteen aikoja, sekä sisätauti- ja reumaosastolla saamiaan
hoitoja.
Sairaalan alasajo ja lakkauttaminen koettiin pahana. Yhä muistellaan hyviä lääkäreitä ja hoitoaikoja, sekä hoitohenkilökuntaa.
Muutosten tuulten myötä talo on sittemmin toiminut pakolaiskeskuksena ja sittemmin Onnenrinteen hoitokotina.
Muhoksen kirjoittajapiiri
Kirjoittajapiiri kokoontui alkuaikoinaan Muhoksen kunnantalon kellaritiloissa. Sen vetäjänä toimi
kirjastonhoitaja Inkeri Inkala. Sittemmin kokoontumispaikkana oli Koivu ja Tähti -kulttuurikeskuksen kotiseutuluokka
ja kirjoittajia opetti Pirkko Böhm-Sallamo.
Kuvassa Oulujoki-Opiston Kirjallisuus- ja kirjoittajapiiri vuonna 1998. Kuva: Ritva Rannan arkistosta.
Ylärivi: Kauno Heinonen, Svantte Seppänen, Vappu Säilynoja, Helmi Kellokumpu,
Eeva Rusanen, Väinö Karppinen, Terttu Viinikanoja, Matti Kuosmanen ja Ritva Ranta.
Istumassa, edessä vasemmalta: Sirkka- Liisa Kukkonen, Anna Saari, Irma
Kupiainen, opettaja Pirkko Böhm-Sallamo ja Kalevi Pirilä.
Muhoksen Monipalveluauto Poppaloora, toukokuu 2018.
Muhoslaista kirjallisuutta ja runoutta
Pirilä, Kalevi - Muhoslainen maanviljelijä, joka kuvaa kirjoissaan Muhosjoki-varren maaseudun arkipäivää.
- Vanha Merta - sekä muita tarinoita elämästä Muhokselta ja Utajärveltä (2000).
- Pieni Kipinä - sekä muita tarinoita Muhokselta ja Utajärveltä elämän varrelta (2002).
- Hyyrylle talveksi - sekä muita tarinoita elämän varrelta (2006).
- Seun annettu mikon luvattu (2014).
Kukkonen, Sirkka-Liisa - kotiseuturunoja ja muisteluja.
- Mm. Opiston Kirjoittajien yhteisjulkaisu vihkosessa: Kerro Äidistä.
- Äidin valitus (1972-74).
- Sarja : Kummin tupa ja Kaisa-kummin saaga (sivunumerot 71 - 74).
- Sarja : Älä unohda äitiä elämän illassa (sivunumerot 81 - 92).
- Elämän muistikirja (sivunumero 92).
- Runogalleria Elämän syrjässä (1997).
- Koivun ja tähden maa (2007).
Kellokumpu, Helmi
- Rajakylän lapset (1961).
- Lasteen alaisia (1998).
- Havun takana (2000).
- Riukuaitaa (2004).
Kupiainen, Irma
- Valon lailla lävitsemme hiljaisuus (1999).
- Kukat ovat kyyneleitä (2012), ym. julkaisuja.
Ranta, Ritva (1938 -) - Harrastaa kirjallisuutta, sekä runoja että
proosaa.
Elämän polut: runoja vuosilta 1968-97, 1997. Runoja rakkaudelle (1999).
Osin tositapahtumiin perustuva ja osin fiktiivinen, Raivion torpan
perilliset (1996), joka kertoo kirjoittajan suvun elämästä Muhoksella.
Maaseutu kirjoittaa -kirjoituskilpailussa kunniakirja, Hyvinvointia ja
iloa kulttuurista -hankkeessa.
Säilynoja, Vappu (22.11.1926 Ylivieska - 28.4.2016 Muhos) -
Kirjasampo.fi: Muhoksella asunut
terveydenhuoltoneuvos, terveyssisar ja entinen SKDL:n ja
Vasemmistoliiton kansanedustaja 1979 - 1990, joka on julkaissut mm.
novellikokoelmia
ja omaelämäkerrallista kirjallisuutta. Hänen esikoisteoksensa on Minun
Puumerkkini (2002). Hän on julkaissut myös kaunokirjallisen Siunatut
sokerisakset -teoksen (2010).
Teos voitti Päätalo-instituutin Möllärimestari 2012
-omakustannekilpailussa ensimmäisen palkinnon novelli- ja
kertomuskokoelmien sarjassa.
(Wikipedia)
Kontio, Leila Sirkka-Liisa
- Elämässä sattunutta (2014).
Kämäräinen, Sinikka
- Viisi kauneinta sanaa. Kertomus.
Viinikanoja, Terttu - Hän kirjoitti näytelmiä, mm. ryhmälle Jonnin joutavat.
Antologioita on julkaistu vuosikymmenien aikana.
(Kirjoittajat kokosi Ritva Ranta)
