Artikkelit ja uutiset

Muhoslaisia vanhojen lehtien uutisissa ja artikkeleissa.

Poliisikonstaapeli Eino Kaikkonen

Suomen Poliisilehdessä oli vuonna 1927 kuolinuutinen Muhoksen nimismiespiirin poliisikonstaapelista, Eino Kaikkosesta. Hän kuoli ankaran taudin murtamana 19. päivänä joulukuuta. Kuivaniemellä syntynyt Kaikkonen aloitti poliisitoimensa Rovaniemellä, siirtyi sieltä Ouluun, sieltä Puolangalle ja elokuussa vuonna 1923 Muhokselle, jossa toimi poliisina kuolemaansa saakka.

Myös lääninetsivänä toiminut Kaikkonen omasi pelottoman ja aloitekykyisen luonteen, jota tuki hänen jo poliisitoimen alkuaikoinaan saamansa uskonnollinen herätys. Erityisesti Kaikkonen laittoi viinankeittäjät tuomiolle ja useissa kylissä viinankeitto tyystin Kaikkosen toimesta loppui. Vapaussodassa osoittamastaan urheudesta Kaikkonen sai II luokan Vapauden mitalin. - Suomen Poliisilehti NO 1, 15.01.1927.

Nimismies Bruno Jaakko Rehtola

Suomen Poliisilehdessä oli vuonna 1939 uutinen kruununvouti Bruno Jaakko Rehtolan 50-vuotispäivästä. Rehtola siirtyi Puolangan nimismiehen toimesta lyhyeksi aikaa Muhoksen nimismieheksi vuonna 1919. - Suomen Poliisilehti NO 24, 15.12.1939.

Taloustirehtööri J.T. Karhu

Karjatalous-lehdessä oli vuonna 1939 uutinen J.T. Karhun syntymäpäivästä:

"Tänään 10 p:nä täyttää taloustirehtööri J.T. Karhu Muhoksella 60 vuotta. Taloustirehtööri Karhu on syntynyt ja kasvanut ja myös elämäntyönsä suorittanut Muhoksella. Varsinaisen ammattinsa maanviljelyksen ohella hän on joutunut hoitamaan monen monia paikkakuntansa ja maakuntansa luottamustoimia.

Varsinkin paikallinen osuustoimintaväki on kiitollinen siitä työstä, jonka taloustirehtööri Karhu on suorittanut eri osuuskuntien johdossa. Niinpä hän on Saarelan Osuusmeijerin isännöitsijänä ollut yhtämittaisesti 24 vuotta. Hän on ollut Muhoksen Osuuskaupan hallituksen jäsenenä ja kymmenet vuodet Muhoksen Osuuskassan hoitajana sekä kuulunut Muhoksen sähköosuuskunnan hallitukseen pitkän ajan, monia muita osuustoiminnalllisia yrityksiä mainitsematta.

Taloustirehtööri Karhun muusta toiminnasta mainittakoon mm. seuraavat toimet: Muhoksen kunnanvaltuuston jäsenyys alusta alkaen ja suurimman osan ajasta puheenjohtajana. Lisäksi hän on toiminut lainajyvästön hoitajana, Paloapuyhtiön johtajana, kirkkovaltuuston ja virkatalolautakunnan jäsenenä pitkät ajat ja lisäksi monen muun lautakunnan jäsenenä. Karhu on ollut perustamassa Muhoksen tarkastusyhdistystä ja ollut sen pitkäaikaisena rahastonhoitajana. Muissakin maamiesten pyrinnöissä hän on ollut aina mukana, m.m. Muhoksen maamiesseuran johtokunnassa.

Myös yleiset harrastukset ovat taloustirehtööri Karhulle aina olleet varsin läheisiä. Satoisa on se päivätyö ollut, jonka hän on suorittanut. Luonteeltaan tyynenä ja ystävällisenä on hän voittanut itselleen lukuisia ystäviä." - Karjatalous NO 3, 10.02.1939.

Opettaja ja emäntä Sanni Hyrkäs

Emäntälehdessä oli vuonna 1938 uutinen Sanni Hyrkkään syntymäpäivästä:

"Huhtikuun 13 p:nä täyttää 60 vuotta emäntä Sanni Hyrkäs os. Tilvis Muhoksella. Hän on syntynyt Raahessa. Sanni Tilvis valmistui opettajaksi Raahen seminaarissa, jonka ensimmäisiä oppilaita hän oli. Opettajana hän toimi Kalajoen Vasankarin koululla v. 1900 - 1902 ja Muhoksen Ylikylän koululla v. 1902 - 1912. Vuonna 1912 meni hän naimisiin maanviljelijä Antti Hyrkkään kanssa. Kaiken sen työn ja huolen lisäksi, mitä suuren perheen ja kodin huolto on hoitajaltaan vaatinut, on emäntä Hyrkäs ehtinyt ja jaksanut toimia paljon oman kotinsa ulkopuolellakin.

Muhoksen kunnalliseen elämään on emäntä Hyrkäs osallistunut monella tavalla. Hän on kuulunut kunnanvaltuustoon, Muhosperän kansakoulun johtokuntaan, johon edelleen kuuluu, samoin hän on Muhoksen tuberkuloositoimikunnan jäsen, Kenraali Mannerheimin lastensuojeluliiton paikallisosaston johtokunnan jäsen, Muhoksen maatalouskerhon perustava jäsen ja ensimmäinen puheenjohtaja muita monia erilaisia tehtäviä mainitsematta.

Mutta ennen kaikkea Sanni Hyrkkään nimi liittyy marttatyöhön. Tätä työtä hän on vuosien kuluessa tehnyt mitä suurimmalla rakkaudella ja uhrautuvaisuudella. Kiitollisina yhtyvät kaikki martat onnittelemaan 60-vuotiasta toivottaen hänelle runsainta siunausta ja voimia voidakseen vielä jatkaa marttatyötä samalla lämmöllä ja innostuksella." - Emäntälehti NO 4, 01.04.1938.

Painijaniekka Kalle Anttila

Helsingin Kisaveikkojen lehdessä oli vuonna 1917 juttu painijalegenda Kalle Anttilasta:

"Tunnettu painijaniekka, Kalle Anttila, syntyi Muhoksella elokuun 30 p:nä 1899. On 167 sm pitkä ja painaa nykyään 67 kg.

Anttilan Kalle on ruumiiltaan notkea ja siitä johtui, etteivät häntä "vanhaan hyvään aikaan" toverit koettamallakaan saaneet harteilleen. Häviöitä, nimittäin selviä selälleen menoja, ei Anttila ole paremmiltaan painijoilta koskaan saanut. Huonommat miehet ovat joskus nakanneet, mutta eivät koskaan paremmat.

Kilpaileminen on alussa hermostuttavaa ja tuskastuttavaa. Mutta kuta enemmän peli selviää, selvitköön sitten päin mäntyyn tai ensi palkintoa kohden, sitä enemmän jännitys lauhtuu.

Harjoitella täytyy toisen kerran kestävyyttä, toisen kerran nopeutta. Kummatkin ominaisuudet täytyy hyvällä, ensiluokan painijalla olla. Senvuoksi tulee harjoittelun olla vaihtelevaa. Harjoitteluun sopii myös juoksu, vaikkapa Helsingin ympärijuoksu, johon Anttila on osallistunut kaksi kertaa." - H.K.-V. NO 8-10, 1.12.1917.

Hancockin rahastonhoitaja Kaarlo Akseli Silfven

Myös Muhokselta lähdettiin Amerikkaan kultaa vuolemaan. Yksi heistä oli 12.1.1862 Utajärvellä Kurimon ruukilla syntynyt Kaarlo Akseli Silfven. Utajärvelle toki kuuluu kunnia siitä, mitä Silfven Amerikassa sai aikaan, mutta Utajärvi kuului kappeliseurakuntana Muhokseen vuoteen 1865 saakka ja uutisessakin Silfvenin mainitaan syntyneen Muhoksen pitäjässä. Hän saapui Amerikkaan vuonna 1880 ja työskenteli aluksi valimoissa. Hän osallistui Amerikassa aktiivisesti suomalaisten yhteisiin rientoihin ja oli hartaasti sekä seurakunnan että raittiusliikkeen piirissä.

Silfven oppi nopeasti englannin kielen ja oli mukana politiikassakin. Vuonna 1900 hänet valittiin Hancockin kaupungin rahastonhoitajan virkaan ja samaan toimeen hänet valittiin vielä uudelleenkin. Hän oli luonnollisesti ensimmäinen suomalainen (ja ensimmäinen ja viimeinen utajärveläinen, muhoslainen) sanotussa virassa. - Kansan kuvalehti NO 9, 01.09.1902.

Kuvassa Muhoksen suojeluskuntapiirin sekakuoro.

Muhoksen torvisoittokunta ja sekakuoro

Pohjan miehessä oli vuonna 1936 asiaa Muhoksen musiikkitoiminnasta:

"Muhoksen sk:n musiikkitoiminta juontaa alkunsa v:lta 1919, jolloin perustettiin torvisoittokunta. Oulun VPK:lta ostettiin käytetyt torvet, palkattiin johtajaksi Oulun pataljoonan entinen muusikeri hra Stenberg ja alettiin ahkerasti harjoitella. Innostus oli suuri niin johtajalla kuin soittajillakin ja niinpä voitiinkin jo seuraavana vuonna rikastuttaa sk:n juhla- ja iltamatilaisuuksien ohjelmia sekä kohottaa isänmaallista mieltä reippailla soittoesityksillä.

Alku oli hyvä, mutta soittokunnan korvaamattomaksi tappioksi johtaja muutti pois paikkakunnalta ja soittokunta jäi tilapäisten johtajien varaan. Nämä ovat parhaan kykynsä mukaan toimineet kuka lyhyemmän, kuka pitemmän ajan. On ollut aikoja, jolloin koko soittokuntakin on "torkahtanut" jopa vuosikaupallakin. Mutta aina se on henkiin herätetty, ja soittajien joukossa on miehiä, jotka ovat vuosikymmenen uhranneet aikaansa ja työtä muun suojeluskuntatoiminnan lisäksi soittokunnan hyväksi. Näistä on ennen muuta mainittava E. Honkanen, M. Hartikka, M. Lukka sekä A Tarvainen.

Kuorotoimintaa on Muhoksen sk:ssa myöskin pidetty vireillä viimeisen vuosikymmenen aikana. On laulettu kvartetissa miesten kesken, on koetettu ottaa lotatkin mukaan. Sk:n ja lottain juhlissa sekä iltamissa on laulaen innostuttu ja innostettu muita isänmaallisuuden pyhälle asialle.

Kahden viimeksi kuluneen vuoden aikana on harjoitettu säännöllisesti. Saipa kuoromme kunnian laulaa tasavaltamme hra presidentille P. E. Svinhufvudille, viime kesänä hänen käydessään Leppiniemessä. Sk-piirin juhliin osallistuu kuoro, ollen siinä 35 laulajaa, joista kymmenkunta Kylmälän kyläosastosta." - Pohjan mies NO 6-7, 01.06.1936.

Helsingin tyttönormaalilyseon piirustuksen sekä Kirjeopiston piirustuksen opettaja Hilja Tolvanen

Opintotoverissa oli vuonna 1935 juttu merkittävästä, Muhoksella syntyneestä taiteilijasta:

"Kirjeopiston piirustuskurssin opettajana on vuodesta 1929 alkaen toiminut Helsingin tyttönormaalilyseon piirustuksen opettaja Hilja Tolvanen. Hän on laatinut kirjeopiston piirustuskurssin ja kirjoittanut sen opetuskirjeet ollen täten uranuurtaja tällä alalla. Hän on syntynyt Muhoksella 1879, käynyt Oulun tyttökoulun ja Helsingin jatko-opiston ja valmistunut m.m. monien ulkomaisten, Ranskaan ja Italiaan tehtyjen opintomatkojen avulla piirustuksen opettajaksi.

Aikaisemmin hän oli laulun ja piirustuksen opettajana Vaasan ja Tampereen tyttökouluissa. Nuoruudesta asti hän on ollut innostunut ja ahkera piirtäjä ja taidemaalari ja ottanut osaa usein taidenäyttelyihin Helsingissä ja pannut toimeen omia näyttelyitä sekä Helsingissä että useassa muussa kaupungissa. Tämän pääharrastuksen kanssa kilpailee laulun ja soiton harrastus." - Opintotoveri NO 8, 01.01.1935.