1634 - Muhoslaiset ryhtyivät uuden kirkon rakennuspuuhiin vuonna 1629 ja kappelikirkko valmistui vuonna 1634.- Ennen tätä kirkkoa Muhoksella oli ollut perimätiedon mukaan kaksi kirkkoa,
joita on kutsuttu myös kirkkotuviksi eli saarnahuoneiksi, erotuksena isommasta kappelikirkosta. Nämä molemmat kirkot ovat ehkä tulleet venäläisten vainolaisten polttamiksi.
A.H. Virkkunen kertoo kirjassaan Oulun kihlakunta (1870) tapauksesta, jossa paikallinen ukko olisi löytänyt peltoa kuokkiessaan toisen kirkon sijoilta, noin vuonna 1820 kolme tina-astiaa,
kaksi maljaa ja kalkintapaisen esineen. Missä nämä esineet ovat, sitä ei tiedetä.
1646 - Uudenvuoden päivänä Muhoksen kirkossa pidetyn kokouksen tulemana päätettiin kappalainen Bong ja talonpoika Jooseppi
Ollinpoika Sipola lähettää Turkuun piispa Isak Rothoviuksen luo selvittämään itsenäisyyspyrkimyksiä. Turussa miehiä pidettiin järjettöminä haihattelijoina ja he joutuivat palaamaan nöyryytettyinä kotiin.
1672 - Muhoslaiset yrittivät vuosikymmenten ajan saada Muhokselle itsenäisen aseman ja taas kerran he hakivat itsenäisyyttä, mutta tuomiokapituli torjui heidät jälleen.
1696 - 1698 - Suuret nälkävuodet. Muhoksen kappeliseurakunnan väestöstä kuoli nälkään ja tauteihin vuosina 1696 - 1967 524 henkilöä.
1713 - 1721 - Isoviha oli Venäjän miehityksen ja vainon aikaa Suomessa Suuren Pohjan sodan (1700 - 1721) aikaan. Vainot, tuho- ja tihutyöt koettelivat myös Muhosta.
Kirkkoa tuhottiin, ikkunat rikottiin - ja ryöstettiin. Vainolaisten vieminä katosi kaksi kirkonkelloa, hopeinen ehtoolliskalkki ja muuta esineistöä. Vainoajan loputtua kirkko oli hyvin
alaston ja kurjassa kunnossa.
1742 - 1743 - Pikkuviha oli Venäjän miehityksen aikaa Suomessa. Sen aikaansai Hattujen sota, joka oli Ruotsin ja Venäjän keisarikunnan välinen sota vuosina 1741 – 1743.
Vainot, tuho- ja tihutyöt koettelivat myös Muhosta. Muhoksen kirkonkylää kohtasi täystuho.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright
© Zunter
"Jo satojen vuosien ajan on Muhoksen kirkko seisonut luonnonihanalla paikallaan kauniina menneiden aikojen muistomerkkinä. Siinä se kertoo vakavan kertomuksensa
jo kauan sitten manalle menneistä sukupolvista, jotka niin hyvinä kuin ahtainakin aikoina ovat sen seinien sisäpuolelle kerääntyneet sanan kuuloon ja sydämensä kaipuun
Kaikkivaltiaalle huokaamaan. Olkoon sille sallittu vielä kauan vastaisiakin sukupolvia koota yhteen ja valaista elämän kaitaa tietä." - Liitto 1929
1762 - Kirkko korjattiin juurtajaksain. - Kellotapuli valmistui.
1766 - Muhos erotettiin Oulusta kuninkaan päätöksellä itsenäiseksi seurakunnaksi ja perustettiin Muhoksen kirkkoherraseurakunta. Muhoksesta tuli näin itsenäinen kirkollinen ja hallinnollinen alue.
Siihen kuuluivat Laitasaaren, Muhoksen, Sotkajärven, Utajärven, Ahmaksen, Niskan, Särkijärven, Juorkunan, Sanginjärven ja Vuotungin eli Vuoton kylät.
Itsenäisen seurakunnan ensimmäinen kirkkoherra oli Israel Aejmelaeus (k. 1776) ja kappalainen Matthias Salow (k. 1797).
1773 - Kirkkomaalari Emanuel Granberg maalasi kirkon sisätiloihin kirkkomaalauksensa vuosina 1773 - 1775.
1776 - Muhoksen ensimmäinen nimismies, suorituskomissaari ja pitäjänkirjuri vuosina 1776 - 1785 oli Batholomeus Levander Österbotni (s. 1748).
Mooses ja vaskikäärme - Muhoksen kirkon alttaritaulu.
1778 - Emanuel Granberg maalasi kirkon alttaritaululun.
1803 - Ensimmäinen kevään kiuru nähtiin 21.3. Kuovi nähtiin 16.5. Käki kuultiin ensimmäisen kerran 20.5.
1809 - Nykyisen hautausmaan alku Kirkkosaaressa.
Muhoksen hautausmaa.
1812 - Muhoksen nykyisen hautausmaan (per. 1809) ensimmäinen tiedossa oleva hauta on vuodelta 1812. "Tässä lepää kappalainen, khr:n sij. Nils Pietari Cajaner s 6/1 1763 edesmennyt 16/4 1812".
1835 - Kalevalan kokoaja Elias Lönnrot kävi Muhoksella, kirkkoherra Carl Jakob Frosteruksen vieraana. - Ensimmäinen virallinen maininta Muhoksen
palonsammutuksen ja palotarkastustoiminnan järjestämisestä pitäjäkokouksen pöytäkirjassa. Puuhamiehenä palotoimen järjestämisessä oli seurakunnassa pitkään kappalaisena (1829 - 1873)
toiminut Johan Zachris Cajaner.
Muhoksen kirkon sisätilat.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright
© Zunter
1837 - Jakob Wallin maalasi kirkkoon teoksen Ristiltäotto.
1842 - Isojakoprosessin yhteydessä vahvistettiin käräjillä rajat naapuripitäjiä vastaan ja myös kylien välirajat. Tämä toimi määritti Muhoksen kunnan alueen.
1858 - Valtio osti maita Koivikon maanviljelyskoulun tarpeisiin ja valtion omistama koulu perustettiin.
1851 - Perustettiin kirjasto, joka perustettiin vuonna 1860 uudelleen. Kirjastossa oli aluksi 83 nidosta. Kirjaston-hoitaja: provasti S. Strömmer, palkkiotta.
1859 - Koivikon maanviljelyskouluun saapui ensimmäinen oppilas 15.1. Varsinainen opetus voitiin aloittaa 1.11. - Lukutaitoa ei suinkaan kaikilla vielä ollut.
Lukkarilta oli kuitenkin Muhoksellakin mahdollista saada lukuopetusta hintaan 20 kopeekkaa/viikko.
1860 - 1870 - Nälkävuodet. Nälkä ja kulkutaudit surmasivat suuren joukun muhoslaisia. Talven valtakin oli poikkeuksellisen musertavaa.
Lunta tuli valtavasti, paikoin mitattiin jopa 1,8 metrin lumensyvyyksiä. Lunta oli vielä toukokuun alussa paksu kerros, jonka seurauksesta kylvöt myöhästyivät pahasti.
Nälänhätä oli suurimmillaan vuonna 1868, kuolleita tuona vuonna 251. - Pelson soiden kuivatus Muhoksen, Säräisniemen ja Kestilän pitäjissä aloitettiin 1860-luvun nälkä-vuosina.
1863 - Koivikon maanviljelyskoulun molemmilla vuosikursseilla oli yhteensä 15 oppilasta.
1865 - Muhoksen kunta perustettiin, vaikeissa oloissa, nälkävuosien vallitessa. Samalla maallinen ja kirkollinen valta erkaantuivat toisistaan.
- Ensimmäiseksi kuntakokouksen puheenjohtajaksi valittiin maanviljelijä J.P. Valkola ja kunnallislautakunnan esimieheksi maanviljelijä Simeon Keränen.
- Kirkkoherra Strömmer kirjasi kunnan asukasluvuksi 3 323 henkeä.
1866 - Vuoden vanhassa kunnassa käsiteltiin kuntakokouksessa kansakoulun perustamista, mutta nälkävuodet olivat köyhdyttäneet taloutta kaikilla saroillaan ja koulun
perustaminen "siirtyi odottamaan soveliaampaa aikaa", kuten pöytäkirjaan merkittiin. Sen sijaan päätettiin pienille lapsille avata heti kiertävä koulu.
Ensimmäiseksi lastenkoulun opettajaksi valittiin silloinen lukkarin apulainen Antti Tuomikoski Limingasta. Tuomikoski sai kuitenkin parempaa palkkaa Limingasta, ja siksi
hänen tilalleen piti valita toinen henkilö. - Kunnankirjurina vuoteen 1891 saakka J.P. Valkola.
1867 - Kuntaan päätettiin perustaa säästöpankki, mutta toteutus siirtyi toistaiseksi. - Päätettiin avata vaivaistalo vanhain ja lasten hoitoa varten.
Tämänkin toteuttamisessa oli vaikeuksia, yhä ankaramman kadon kurjistaessa oloja.
1868 - Muhoksen ensimmäinen maakauppa Ponkilan tilalla, pitäjänä Viktor Enberg. Enbergin kauppiasura päättyi konkurssiin jo vuonna 1871. - Kunta
jaettiin kymmeneen köyhäinhoitopiiriin, kinkerikuntien mukaisesti, poikkeuksena Kylmälän kylä muodostettiin yhdeksi piiriksi. - Perustettiin kunnallisen ulosottomiehen toimi.
1870 - Perustettiin Paloapuyhdistys. - Höyrylaiva Kaima aloitti liikenteen Oulun ja Muhoksen välillä. - Kunnan asukasluku oli nälänhädän jälkeen pudonnut ja se oli 2 982 henkeä.
1871 - Ensimmäiset viranomaismerkinnät lestadiolaisuudesta Muhoksella löytyvät vuoden 1871 piispantarkastusasiakirjoista, kun seurakunnan kirkkoherra Samuel
Strömmer (1813-1889) oli törmännyt herätysliikkeeseen ja raportoinut siitä piispantarkastusta varten. Kertomuksessaan hän nimitti lestadiolaisuutta hengelliseksi hurmioksi.
1872 - Kirkossa suoritettiin vuosina 1872–1873 kirkonrakentaja Mikko Karjalahden johdolla ns. uusgoottilaistyylinen korjaus.
Kirkkoon tuli uusi sisäkatto, joka suippeni ylöspäin, goottilaisen kaaren tavoittelevaksi katoksi. Kirkon torni sai tuolloin nykyisen muotonsa. -
Kunta päätti ostaa ja lahjoittaa kirkolle urkuharmonin. Tästäkin valitettiin, mutta viranomaiset antoivat luvan
urkuharmoonin lahjoitukseen ja se hankittiinkin isompi, kuin alun alkaen oli suunniteltu.
1873 - Tämä oli hyvä lohi- ja marjavuosi. Muhoksen padolta saatiin välillä parisataakin lohta. Mansikkasato oli hyvä ja mansikoita sai ostaa
kannullisen kahdella markalla, hillat puolestaan maksoivat 80 penniä kannulta.
1874 - 27.4. päätettiin perustaa kirkonkylään kansakoulu, erikseen tyttöjä ja poikia varten.
Koulun alkuvarallisuudeksi kunta antoi 200 tynnyriä rukiita ja saman verran ohraa. - Valittiin johtokunta hoitamaan koulun perustamiseen liittyviä käytännön kysymyksiä,
kuten maatilan ostoa, opettajien palkkojen määrittelyä jne. -
Hänen keisarillinen majesteettinsa antoi Muhoksen pitäjästä olevalle, talollisenpoika Matti Lamminaholle, napinlävessä kannettavaksi hopeamitalin Pyhän Vladimirin ritarikunnan nauhalla,
päällekirjoituksella "Ihmishengen pelastuksesta".
Lamminaho oli oman henkensä uhalla kesällä 1872 pelastanut koskenlaskija Piirolan ja talollisen Efraim Aholan, sekä pelastanut myös koskella kesäkuussa 1873 erään torpparin ja hänen vaimonsa.
1875 - Muhoksen ensimmäinen kansakoulu perustettiin Ponkilaan. Se aloitti toimintansa syyskuun 25. päivänä 1875. Luulisi, että
näin tärkeää asiaa olisivat kaikki kannattaneet, mutta vastustajia oli Muhoksella tälläkin hankkeella. Vastustajat riitauttivat kouluhankkeen kuvernöörin oikeudessa,
jossa riidalle ei kuitenkaan löytynyt aihetta. - Höyrylaiva Ilo aloitti liikenteen Oulusta Muhokselle. - Kuntakokouksessa keskusteltiin rautatiehankkeesta välille Oulu-Oulujärvi.
Kunta antoi oikeuden hakata ratalinjaa mailleen, mutta pyydettyjä ratapölkkyjä se ei voinut myöntää, koska "seurakuntalaisilla ei ollut rakennuspuita omiksikaan tarpeiksi".
1879 - Laadittiin järjestyssääntö yleisiä tanssihuveja varten.
1880 - Kuntaan perustettiin toinen kirjasto Laitasaareen. - Höyrylaiva Vanha Laine aloitti liikenteen Oulusta Muhokselle ja jatkoi vuoteen 1909 saakka.
1881 - Gustav Adolf Snellman kirkkoherraksi, vuoteen 1896 asti.
1882 - Pietarin Viikko-Sanomissa uutisoitiin merkillisestä oikeusjutusta. Eräs muhoslainen mies vaati Oulun raastuvanoikeudessa
erästä liminkalaista talokasta tuomiolle kunnianloukkauksesta ja siitä, että tämä oli syyttänyt häntä taskuvarkaudesta, joka olisi tapahtunut Joulumarkkinoiden aikaan.
Muhoslaiselle kävi kuitenkin itselleen loppujen lopuksi huonosti, sillä asian edetessä kyettiin osoittamaan, että hän todellakin oli syyllistynyt taskuvarkauteen.
Hän sai 37 paria raippoja ja joutui vielä vankilaankin.
1885 - Perustettiin maanviljelyslainarahasto, joka alkoi toimia vasta kolme vuotta myöhemmin.
1887 - Tikkalan talossa perustettiin Raittiusseura, kirkonkylän nuorisoseuran edeltäjä. - Päätettiin perustaa Laitasaaren kansakoulu. - Myönnettiin varoja lainakirjastoa varten.
- Pohdittiin mahdollisuutta perustaa vaivaistalo, mutta asia jätettiin lepäämään. - Suomen Matkailijayhdistys aloitti koskiveneliikenteen Vaalasta Muhokselle ja Muhoksesta kehittyi tämän jälkeen huomattava
matkailupitäjä.
1888 - Perustettiin Muhoksen Säästöpankki ja se myönsi samana vuotena ensimmäisen lainansa rättäri Heikki Polviselle. - Muhoksen ensimmäinen meijeri
aloitti toimintansa Koivikon tilan naapurissa. - Laitasaaren seurojentalo valmistui. - Laitasaaren kansakoulu ja Kylmälänkylän kansakoulu aloittivat toimintansa syksyllä.
- Säästäväiset ja tunnolliset Palmin neidit, sekä maanviljelyskoulun oppilas Portaankorva, tallettivat ensimmäisinä rahojaan 19.5. Muhoksen Säästöpankkiin, ja saivat oman vastakirjan.
- Kirjaston kokoelmassa oli 444 nidettä ja nidemäärä kasvoi koko ajan. - Kirkonkylän kansakoulun oli tuli tuhonnut ja sen jälkeen tyttö- ja poikakoulut yhdistettiin sekakouluksi.
1889 - Muhoksen postiasema avattiin. - Muhoksen apteekki perustettiin.
1890 - Kaiku-lehdessä kerrottiin, että Muhoksella oli kadonnut mies. Seuraavana päivänä uutisoitiin, että mies oli löytynyt.
Hän oli kävellyt pienessä hiprakassa tiellä ja poikennut siitä latoon hetkeksi nukkumaan. Tästä hänet jo hätäisesti ehdittiin julistaa kadonneeksi.
Tovin nukuttuaan mies oli herännyt ja "palasi ihmisten ilmoille samana miehenä kuin ennenkin". - Samana vuonna Kaiku uutisoi kolmesta
Laitasaaressa kadonneesta tammahevosesta. Kaikista hevosista annettiin tarkat tuntomerkit "takajalkojen patteineen" ja toivottiin,
että jos joku hyvä ihminen näistä tietoa saisi, ilmoittaisi Henrik Wainiokankaalle Romppaisen taloon, Muhoksella Laitasaaren kylässä.
1891 - Päätettiin perustaa kunnanlääkärin virka, yhteinen Tyrnävän ja Utajärven kuntien kanssa, mutta tämä ei johtanut tuloksiin,
kun mainitut kunnat ottivat kielteisen kannan. - Oluen myynti kunnan alueella olevissa kestikievareissa kiellettiin.
1892 - Kunnankirjuriksi E. Pesonen vuoteen 1896 saakka.
I.K. Inhan hyvin kaunis ja ikoninen kuva 1890-luvulta. Sunnuntaipäivän tunnelmointia ja maiseman ihailua peilityynenä kuvastelevan Oulujoen äärellä, taustalla Muhoksen kirkko.
Kuva Museovirasto.
1893 - Oulun telefooni-yhtiö rakensi Muhokselle telefoonijohtoa, jonka pääasemaksi tulisi Muhoksen apteekki. Myös Koivikon maatalousoppilaitos
päätti hankkia puhelimen ja liittyä osakkaaksi Muhoksen telefoonijohtoon.
1895 - Kokous, jossa päätettiin perustaa kirkonkylälle nuorisoseura. - Kunnassa käsiteltiin rautatieasiaa. - Limingan kansanopistolle myönnettiin kannatusapua. -
Vaadittiin Muhosperän kansakoulun perustamista. - Käsiteltiin vaivaishoidon uudistamissuunnitelmia. Köyhäinhoitopiirien määrä rajattiin kylien mukaan neljään.
1897 - Kylmälänkylän kansakoululle valmistui oma rakennus. - Kunnankirjuriksi A. Kinnunen vuoteen 1908 saakka.
1899 - Höyryalus Lempi tuli Oulujoen liikenteeseen.
Kalevassa kerrottiin huonoista kaivojen sijoituspaikoista, joista löytyi esimerkkejä Muhokseltakin. Karjan veden tarpeita varten
täällä tehtiin kaivot lähelle navettaa, jolloin vesi niissä useinkin oli likaista ja saastunutta. Näitä kaivoja suositeltiinkin muuttamaan virtsasäiliöiksi.
Kalevassa oli myös tänä vuonna 1899 uutinen Tikkalan talossa Muhoksen kirkonkylässä, nuorisoseuran viettämästä kuukausi-iltamasta.
Ylevään ohjelmaan kuului räätäli Suorsan esitelmä opin saattamisesta kansan syviin riveihin. Ohjelmaan kuului myös kertomuksien
lukemista, runon lausuntoa ja postileikkiä. Lopuksi keskusteltiin seuralle kuuluvista asioista. Walpas mieliala näytti vallitsevan
seuran ulkopuolella olijoissakin ja niin kaikki erkanivat tyytyväisinä, mennen kukin kotiinsa. Vaan sellainen tunnelma jäi,
että kun seuralla ei ollut vielä omaa kotia, täytyi sen olla kiertävänä, mistä milloinkin sattui huoneita saamaan, joka saattoi
paljon hankaluutta seuran edistymiselle.