Muhos kautta aikain
Kuva
*Kuva sakaristosta, - kaikki kuvan oikeudet, Copyright © Juha Hartikainen
*Kuva käytetty luvalla. Tunturisusi Kuva erillisenä.


Kuvassa yllä Muhoksen kirkon sakasti eli sakaristo kesällä 2019. Tässä huoneessa papit ja muut jumalanpalvelusta hoitavat henkilöt valmistautuvat palvelukseensa. Sakastin seinillä on Emanuel Granbergin maalauksia. Kuvan oikeassa reunassa kolehtihaavit odottamassa kolehdinkerääjiä.

MUHOS KAUTTA AIKAIN

Keskiaika 1300 - 1400-luvut

1300-luku - Muhoksen seurakunnan alkuvaiheet juontavat 1300-luvulle, jolloin Muhos kuului Saloisten seurakuntaan.

1400-luku - Muhoksen aluetta alettiin asuttaa 1400-luvulla. Silloin asukkaita saapui sekä rannikolta että sisämaasta. Talojen nimistä päätellen Muhokselle muuttaneissa oli paljon yläsatakuntalaisia. Näitä talojen nimiä ovat Hyrkäs, Kärnä, Piira ja Pukki. Eräänä, eikä vähäisimpänä syynä asutuksen leviämiseen näille seuduille on ollut lohi.

Tällä vuosisadalla Muhos seurakunnallisesti kuului edelleenkin Saloisten seurakuntaan, vuoteen 1477 saakka. Alue oli vielä Ruotsin ja Novgorodin Karjalan välistä levotonta rajaseutua, jonka omistuksesta taisteltiin vielä 1500-luvulla.

Limingan kirkko

Limingan kirkko on Limingan luterilaisen seurakunnan kirkko. Kirkko on valmistunut vuonna 1826, ja tyyliltään se on uusklassinen tasavartinen keskeisesti korostettu ristikirkko. Kirkkoon mahtuu noin 850 henkilöä.

1477 - Liminka mainitaan ensimmäisen kerran seurakuntana Turun Tuomiokirkon Mustassakirjassa, keskiajan lopulta vuodelta 1477 Kemin, Iin ja Salon pitäjien ohella. Muhos kuului ennen vuotta 1477 Saloisten seurakuntaan. Vuodesta 1477 alkaen Muhos oli yksi mahtavan ja vauraan hallinto- ja emäpitäjän, Limingan kappeliseurakunnista, vuoteen 1610 saakka.
Muhoksen kirkko

Muhoksen kirkko ja sankarihaudat heinäkuussa 2017.

Uusi aika 1500 - 1800-luvut

Suomen keskiaika päättyi 1500-luvulla, takarajoina joko 1523 tai 1570-luku, näin toteaa Wikipedia.

1500-luku - Muhoksen kiinteä asutus vahvistui varsinaisesti vasta 1500-luvulla, Kustaa Vaasan puuttuessa mahtikäskyllään vuosisadan puolivälissä valtakunnan asutustoimintaan, turvatakseen maan itärajan uudisasutuksella.

1543 - Limingan talvi- ja kesäkäräjillä jaeltiin useille Laitasaaren miehille sakkoja. Sakot olivat suuruudeltaan kolme markkaa ja syinä niihin olivat tappelun nujakat ja "mustelmille lyönnit".

1549 - Limingan käräjillä ja talvikäräjillä saivat eräät Laitasaaren miehet kolmen markan sakot metsästyksen rauhoitusajan rikkomisesta ja yksi mies peräti 40 markan sakot siitä hyvästä, että hän oli myynyt turkiksia venäläisille.

1558 - Limingan talvikäräjillä laitasaarelaisille miehille tuomittiin kolmen markan sakot siitä hyvästä, että he olivat harrastaneet oravanmetsästystä pyhäinmiestenpäivänä. - Näillä Limingan 1500-luvun käräjillä oli usein tuomiolla miehiä Laitasaaresta. Tuomiot tulivat yleensä tappeluista ja luvattomista metsästyksistä. Rangaistuksia oli kahdenlaisia: sakko tai kuolemantuomio. Vankeusrangaistus oli ihan tuntematon käsite. Sakon ylärajana oli 40 markkaa, paitsi siveysrikoksista 80 markkaa, ja miehen tapostakin saattoi selvitä sakolla.

1568 - Laitasaaren kylässä - Muhoksen kantakylässä - 41 taloa. Asutuksen painopiste oli nykyisestä kuntakeskuksesta luoteeseen Oulujokivarressa.

1570 - 1595 - Pitkä viha eli rappasota. Ruotsin ja Venäjän välinen sota, joka päättyi Täyssinän rauhaan. Tämä sota oli alkuvaiheitaan lukuun ottamatta molemminpuolin hyvin raakaa ja julmaa sissisotaa, jonka tunnetuin suomalainen sissipäällikkö oli kiiminkiläinen Juho Vesainen. Venäläisten tuhoretket koettelivat myös Muhosta. Vuonna 1590 venäläiset polttivat yhtä lukuun ottamatta Muhoksen kaikki talot.

1601 - Muhoksella eli tuolloisessa Laitasaaren kylässä oli jo 70 taloa.

1607 - Muhos erotettiin Laitasaaresta omaksi kyläksi. - Muhoksen nimi näkyi ensimmäisen kerran asiakirjoissa.

Oulun tuomiokirkko

Oulun tuomiokirkko on Oulun hiippakunnan tuomiokirkko ja Oulun tuomiokirkkoseurakunnan kirkko. Kirkon nykyinen ulkoasu on Carl Ludvig Engelin käsialaa vuodelta 1832. Kirkon kiviseinät ovat vuonna 1777 valmistuneesta kirkosta, joka tuhoutui puuosiltaan Oulun palossa 1822. Kirkon irtaimisto pelastettiin palolta.

1610 - Muhos osaksi Oulua ja Oulun emäseurakuntaa, vuoteen 1766 saakka. Oulun kaupunki perustettiin vuonna 1605 ja se sai kaupunkioikeudet vuonna 1610. Tähän vuoteen saakka Liminkaan kuulunut Muhos liitettiin nyt tähän syntyneeseen Oulun kaupunkiin. Alueeseen kuuluivat Oulunsalon ja Oulujoki-varren kylät Oulujärvelle saakka.

1610-luvulla valmistui vanha Oulu-Kajaani maantie, eli Keisarintie, yhdistämään Kajaanin ja Oulun linnoja. Tie kulki Muhoksen kautta. Alkuaikansa tie oli ratsutie ja sillä saattoivat liikkua vain ratsukot ja jalkamiehet, Vasta 1700-luvun puolivälin tienoilla koko tie oli saatu siihen kuntoon, että sitä pitkin voitiin kulkea hevoskieseillä. Suomen suuriruhtinas, Venäjän tsaari ja keisari Aleksanteri I, jonka mukaan tietä ryhdyttiin nimittämään, ei käyttänyt tietä Kainuun matkallaan 1819. Keisarin tuloon kyllä varauduttiin huolella, tietä kunnostettiin ja peräti 139 kyytihevostakin oli varattuna. Niiden piti olla valmiina kievaritaloissa odottamassa arvokasta seuruetta.

Keisarin tuloa hartaasti odottaneet ja tietä kunnostaneet paikalliset ihmiset luonnollisestikin pettyivät suuresti, kun kaikki uurastus oli ollut turhaa ja keisaria ei tullutkaan. Harmistuneet ahmaslaiset alkoivat kuitenkin käyttää tiestä nimitystä Keisarintie, vanhan Kuninkaantien sijaan. Keisaria ei kuulunut, mutta sen sijaan tiellä teki matkaa Ruotsin kuningas Kustaa II Adolf seurueineen jo talvella 1622. Tuosta matkasta ei ole olemassa tarkempia tietoja.

1628 - Oulun seurakuntaan kuulunut Muhoksen kappeliseurakunta perustettiin oletettavasti piispan tehdessä tarkastusmatkan Ouluun 11.7.1628. Se saatettiin perustaa myös vuosina 1630 - 1632.

1630 - Ensimmäinen tiedossa oleva kappalainen Abram Bång (1628-1660) astui Muhoksella virkaansa.
Muhoksen kirkko

Muhoksen kirkko on Suomen vanhin lähes laajentamattomana säilynyt puukirkko, joka on säännöllisessä, ympärivuotisessa käytössä. Tyyliltään se on suorakaiteen muotoinen pitkäkirkko, ns. tukipilarikirkko, jonka rakentajana pidetään torninrakentaja-Hannua. Kuva heinäkuussa 2017.
1634 - Muhoslaiset ryhtyivät uuden kirkon rakennuspuuhiin vuonna 1629 ja kappelikirkko valmistui vuonna 1634.- Ennen tätä kirkkoa Muhoksella oli ollut perimätiedon mukaan kaksi kirkkoa, joita on kutsuttu myös kirkkotuviksi eli saarnahuoneiksi, erotuksena isommasta kappelikirkosta. Nämä molemmat kirkot ovat ehkä tulleet venäläisten vainolaisten polttamiksi. A.H. Virkkunen kertoo kirjassaan Oulun kihlakunta (1870) tapauksesta, jossa paikallinen ukko olisi löytänyt peltoa kuokkiessaan toisen kirkon sijoilta, noin vuonna 1820 kolme tina-astiaa, kaksi maljaa ja kalkintapaisen esineen. Missä nämä esineet ovat, sitä ei tiedetä.

1646 - Uudenvuoden päivänä Muhoksen kirkossa pidetyn kokouksen tulemana päätettiin kappalainen Bong ja talonpoika Jooseppi Ollinpoika Sipola lähettää Turkuun piispa Isak Rothoviuksen luo selvittämään itsenäisyyspyrkimyksiä. Turussa miehiä pidettiin järjettöminä haihattelijoina ja he joutuivat palaamaan nöyryytettyinä kotiin.

1672 - Muhoslaiset yrittivät vuosikymmenten ajan saada Muhokselle itsenäisen aseman ja taas kerran he hakivat itsenäisyyttä, mutta tuomiokapituli torjui heidät jälleen.

1696 - 1698 - Suuret nälkävuodet. Muhoksen kappeliseurakunnan väestöstä kuoli nälkään ja tauteihin vuosina 1696 - 1967 524 henkilöä.

1713 - 1721 - Isoviha oli Venäjän miehityksen ja vainon aikaa Suomessa Suuren Pohjan sodan (1700 - 1721) aikaan. Vainot, tuho- ja tihutyöt koettelivat myös Muhosta. Kirkkoa tuhottiin, ikkunat rikottiin - ja ryöstettiin. Vainolaisten vieminä katosi kaksi kirkonkelloa, hopeinen ehtoolliskalkki ja muuta esineistöä. Vainoajan loputtua kirkko oli hyvin alaston ja kurjassa kunnossa.

1742 - 1743 - Pikkuviha oli Venäjän miehityksen aikaa Suomessa. Sen aikaansai Hattujen sota, joka oli Ruotsin ja Venäjän keisarikunnan välinen sota vuosina 1741 – 1743. Vainot, tuho- ja tihutyöt koettelivat myös Muhosta. Muhoksen kirkonkylää kohtasi täystuho.

Kellotapuli

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Zunter

"Jo satojen vuosien ajan on Muhoksen kirkko seisonut luonnonihanalla paikallaan kauniina menneiden aikojen muistomerkkinä. Siinä se kertoo vakavan kertomuksensa jo kauan sitten manalle menneistä sukupolvista, jotka niin hyvinä kuin ahtainakin aikoina ovat sen seinien sisäpuolelle kerääntyneet sanan kuuloon ja sydämensä kaipuun Kaikkivaltiaalle huokaamaan. Olkoon sille sallittu vielä kauan vastaisiakin sukupolvia koota yhteen ja valaista elämän kaitaa tietä." - Liitto 1929

1762 - Kirkko korjattiin juurtajaksain. - Kellotapuli valmistui.

1766 - Muhos erotettiin Oulusta kuninkaan päätöksellä itsenäiseksi seurakunnaksi ja perustettiin Muhoksen kirkkoherraseurakunta. Muhoksesta tuli näin itsenäinen kirkollinen ja hallinnollinen alue. Siihen kuuluivat Laitasaaren, Muhoksen, Sotkajärven, Utajärven, Ahmaksen, Niskan, Särkijärven, Juorkunan, Sanginjärven ja Vuotungin eli Vuoton kylät. Itsenäisen seurakunnan ensimmäinen kirkkoherra oli Israel Aejmelaeus (k. 1776) ja kappalainen Matthias Salow (k. 1797).

1773 - Kirkkomaalari Emanuel Granberg maalasi kirkon sisätiloihin kirkkomaalauksensa vuosina 1773 - 1775.

1776 - Muhoksen ensimmäinen nimismies, suorituskomissaari ja pitäjänkirjuri vuosina 1776 - 1785 oli Batholomeus Levander Österbotni (s. 1748).

Emanuel Granberg

Mooses ja vaskikäärme - Muhoksen kirkon alttaritaulu.

1778 - Emanuel Granberg maalasi kirkon alttaritaululun.

1803 - Ensimmäinen kevään kiuru nähtiin 21.3. Kuovi nähtiin 16.5. Käki kuultiin ensimmäisen kerran 20.5.

1809 - Nykyisen hautausmaan alku Kirkkosaaressa.

Hautausmaa

Muhoksen hautausmaa.

1812 - Muhoksen nykyisen hautausmaan (per. 1809) ensimmäinen tiedossa oleva hauta on vuodelta 1812. "Tässä lepää kappalainen, khr:n sij. Nils Pietari Cajaner s 6/1 1763 edesmennyt 16/4 1812".

1835 - Kalevalan kokoaja Elias Lönnrot kävi Muhoksella, kirkkoherra Carl Jakob Frosteruksen vieraana. - Ensimmäinen virallinen maininta Muhoksen palonsammutuksen ja palotarkastustoiminnan järjestämisestä pitäjäkokouksen pöytäkirjassa. Puuhamiehenä palotoimen järjestämisessä oli seurakunnassa pitkään kappalaisena (1829 - 1873) toiminut Johan Zachris Cajaner.

Kirkon sisätilat

Muhoksen kirkon sisätilat.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Zunter


1837 - Jakob Wallin maalasi kirkkoon teoksen Ristiltäotto.

1842 - Isojakoprosessin yhteydessä vahvistettiin käräjillä rajat naapuripitäjiä vastaan ja myös kylien välirajat. Tämä toimi määritti Muhoksen kunnan alueen.

1858 - Valtio osti maita Koivikon maanviljelyskoulun tarpeisiin ja valtion omistama koulu perustettiin.

1851 - Perustettiin kirjasto, joka perustettiin vuonna 1860 uudelleen. Kirjastossa oli aluksi 83 nidosta. Kirjaston-hoitaja: provasti S. Strömmer, palkkiotta.

1859 - Koivikon maanviljelyskouluun saapui ensimmäinen oppilas 15.1. Varsinainen opetus voitiin aloittaa 1.11. - Lukutaitoa ei suinkaan kaikilla vielä ollut. Lukkarilta oli kuitenkin Muhoksellakin mahdollista saada lukuopetusta hintaan 20 kopeekkaa/viikko.

1860 - 1870 - Nälkävuodet. Nälkä ja kulkutaudit surmasivat suuren joukun muhoslaisia. Talven valtakin oli poikkeuksellisen musertavaa. Lunta tuli valtavasti, paikoin mitattiin jopa 1,8 metrin lumensyvyyksiä. Lunta oli vielä toukokuun alussa paksu kerros, jonka seurauksesta kylvöt myöhästyivät pahasti. Nälänhätä oli suurimmillaan vuonna 1868, kuolleita tuona vuonna 251. - Pelson soiden kuivatus Muhoksen, Säräisniemen ja Kestilän pitäjissä aloitettiin 1860-luvun nälkä-vuosina.

1863 - Koivikon maanviljelyskoulun molemmilla vuosikursseilla oli yhteensä 15 oppilasta.

1865 - Muhoksen kunta perustettiin, vaikeissa oloissa, nälkävuosien vallitessa. Samalla maallinen ja kirkollinen valta erkaantuivat toisistaan. - Ensimmäiseksi kuntakokouksen puheenjohtajaksi valittiin maanviljelijä J.P. Valkola ja kunnallislautakunnan esimieheksi maanviljelijä Simeon Keränen. - Kirkkoherra Strömmer kirjasi kunnan asukasluvuksi 3 323 henkeä.

1866 - Vuoden vanhassa kunnassa käsiteltiin kuntakokouksessa kansakoulun perustamista, mutta nälkävuodet olivat köyhdyttäneet taloutta kaikilla saroillaan ja koulun perustaminen "siirtyi odottamaan soveliaampaa aikaa", kuten pöytäkirjaan merkittiin. Sen sijaan päätettiin pienille lapsille avata heti kiertävä koulu. Ensimmäiseksi lastenkoulun opettajaksi valittiin silloinen lukkarin apulainen Antti Tuomikoski Limingasta. Tuomikoski sai kuitenkin parempaa palkkaa Limingasta, ja siksi hänen tilalleen piti valita toinen henkilö. - Kunnankirjurina vuoteen 1891 saakka J.P. Valkola.

1867 - Kuntaan päätettiin perustaa säästöpankki, mutta toteutus siirtyi toistaiseksi. - Päätettiin avata vaivaistalo vanhain ja lasten hoitoa varten. Tämänkin toteuttamisessa oli vaikeuksia, yhä ankaramman kadon kurjistaessa oloja.

1868 - Muhoksen ensimmäinen maakauppa Ponkilan tilalla, pitäjänä Viktor Enberg. Enbergin kauppiasura päättyi konkurssiin jo vuonna 1871. - Kunta jaettiin kymmeneen köyhäinhoitopiiriin, kinkerikuntien mukaisesti, poikkeuksena Kylmälän kylä muodostettiin yhdeksi piiriksi. - Perustettiin kunnallisen ulosottomiehen toimi.

Paloapuyhdistys

1870 - Perustettiin Paloapuyhdistys. - Höyrylaiva Kaima aloitti liikenteen Oulun ja Muhoksen välillä. - Kunnan asukasluku oli nälänhädän jälkeen pudonnut ja se oli 2 982 henkeä.

1871 - Ensimmäiset viranomaismerkinnät lestadiolaisuudesta Muhoksella löytyvät vuoden 1871 piispantarkastusasiakirjoista, kun seurakunnan kirkkoherra Samuel Strömmer (1813-1889) oli törmännyt herätysliikkeeseen ja raportoinut siitä piispantarkastusta varten. Kertomuksessaan hän nimitti lestadiolaisuutta hengelliseksi hurmioksi.

1872 - Kirkossa suoritettiin vuosina 1872–1873 kirkonrakentaja Mikko Karjalahden johdolla ns. uusgoottilaistyylinen korjaus. Kirkkoon tuli uusi sisäkatto, joka suippeni ylöspäin, goottilaisen kaaren tavoittelevaksi katoksi. Kirkon torni sai tuolloin nykyisen muotonsa. - Kunta päätti ostaa ja lahjoittaa kirkolle urkuharmonin. Tästäkin valitettiin, mutta viranomaiset antoivat luvan urkuharmoonin lahjoitukseen ja se hankittiinkin isompi, kuin alun alkaen oli suunniteltu.

1873 - Tämä oli hyvä lohi- ja marjavuosi. Muhoksen padolta saatiin välillä parisataakin lohta. Mansikkasato oli hyvä ja mansikoita sai ostaa kannullisen kahdella markalla, hillat puolestaan maksoivat 80 penniä kannulta.

1874 - 27.4. päätettiin perustaa kirkonkylään kansakoulu, erikseen tyttöjä ja poikia varten. Koulun alkuvarallisuudeksi kunta antoi 200 tynnyriä rukiita ja saman verran ohraa. - Valittiin johtokunta hoitamaan koulun perustamiseen liittyviä käytännön kysymyksiä, kuten maatilan ostoa, opettajien palkkojen määrittelyä jne. - Hänen keisarillinen majesteettinsa antoi Muhoksen pitäjästä olevalle, talollisenpoika Matti Lamminaholle, napinlävessä kannettavaksi hopeamitalin Pyhän Vladimirin ritarikunnan nauhalla, päällekirjoituksella "Ihmishengen pelastuksesta". Lamminaho oli oman henkensä uhalla kesällä 1872 pelastanut koskenlaskija Piirolan ja talollisen Efraim Aholan, sekä pelastanut myös koskella kesäkuussa 1873 erään torpparin ja hänen vaimonsa.

1875 - Muhoksen ensimmäinen kansakoulu perustettiin Ponkilaan. Se aloitti toimintansa syyskuun 25. päivänä 1875. Luulisi, että näin tärkeää asiaa olisivat kaikki kannattaneet, mutta vastustajia oli Muhoksella tälläkin hankkeella. Vastustajat riitauttivat kouluhankkeen kuvernöörin oikeudessa, jossa riidalle ei kuitenkaan löytynyt aihetta. - Höyrylaiva Ilo aloitti liikenteen Oulusta Muhokselle. - Kuntakokouksessa keskusteltiin rautatiehankkeesta välille Oulu-Oulujärvi. Kunta antoi oikeuden hakata ratalinjaa mailleen, mutta pyydettyjä ratapölkkyjä se ei voinut myöntää, koska "seurakuntalaisilla ei ollut rakennuspuita omiksikaan tarpeiksi".

1879 - Laadittiin järjestyssääntö yleisiä tanssihuveja varten.

1880 - Kuntaan perustettiin toinen kirjasto Laitasaareen. - Höyrylaiva Vanha Laine aloitti liikenteen Oulusta Muhokselle ja jatkoi vuoteen 1909 saakka.

1881 - Gustav Adolf Snellman kirkkoherraksi, vuoteen 1896 asti.

1882 - Pietarin Viikko-Sanomissa uutisoitiin merkillisestä oikeusjutusta. Eräs muhoslainen mies vaati Oulun raastuvanoikeudessa erästä liminkalaista talokasta tuomiolle kunnianloukkauksesta ja siitä, että tämä oli syyttänyt häntä taskuvarkaudesta, joka olisi tapahtunut Joulumarkkinoiden aikaan. Muhoslaiselle kävi kuitenkin itselleen loppujen lopuksi huonosti, sillä asian edetessä kyettiin osoittamaan, että hän todellakin oli syyllistynyt taskuvarkauteen. Hän sai 37 paria raippoja ja joutui vielä vankilaankin.

1885 - Perustettiin maanviljelyslainarahasto, joka alkoi toimia vasta kolme vuotta myöhemmin.

1887 - Tikkalan talossa perustettiin Raittiusseura, kirkonkylän nuorisoseuran edeltäjä. - Päätettiin perustaa Laitasaaren kansakoulu. - Myönnettiin varoja lainakirjastoa varten. - Pohdittiin mahdollisuutta perustaa vaivaistalo, mutta asia jätettiin lepäämään. - Suomen Matkailijayhdistys aloitti koskiveneliikenteen Vaalasta Muhokselle ja Muhoksesta kehittyi tämän jälkeen huomattava matkailupitäjä.

1888 - Perustettiin Muhoksen Säästöpankki ja se myönsi samana vuotena ensimmäisen lainansa rättäri Heikki Polviselle. - Muhoksen ensimmäinen meijeri aloitti toimintansa Koivikon tilan naapurissa. - Laitasaaren seurojentalo valmistui. - Laitasaaren kansakoulu ja Kylmälänkylän kansakoulu aloittivat toimintansa syksyllä. - Säästäväiset ja tunnolliset Palmin neidit, sekä maanviljelyskoulun oppilas Portaankorva, tallettivat ensimmäisinä rahojaan 19.5. Muhoksen Säästöpankkiin, ja saivat oman vastakirjan. - Kirjaston kokoelmassa oli 444 nidettä ja nidemäärä kasvoi koko ajan. - Kirkonkylän kansakoulun oli tuli tuhonnut ja sen jälkeen tyttö- ja poikakoulut yhdistettiin sekakouluksi.

1889 - Muhoksen postiasema avattiin. - Muhoksen apteekki perustettiin.

1890 - Kaiku-lehdessä kerrottiin, että Muhoksella oli kadonnut mies. Seuraavana päivänä uutisoitiin, että mies oli löytynyt. Hän oli kävellyt pienessä hiprakassa tiellä ja poikennut siitä latoon hetkeksi nukkumaan. Tästä hänet jo hätäisesti ehdittiin julistaa kadonneeksi. Tovin nukuttuaan mies oli herännyt ja "palasi ihmisten ilmoille samana miehenä kuin ennenkin". - Samana vuonna Kaiku uutisoi kolmesta Laitasaaressa kadonneesta tammahevosesta. Kaikista hevosista annettiin tarkat tuntomerkit "takajalkojen patteineen" ja toivottiin, että jos joku hyvä ihminen näistä tietoa saisi, ilmoittaisi Henrik Wainiokankaalle Romppaisen taloon, Muhoksella Laitasaaren kylässä.

1891 - Päätettiin perustaa kunnanlääkärin virka, yhteinen Tyrnävän ja Utajärven kuntien kanssa, mutta tämä ei johtanut tuloksiin, kun mainitut kunnat ottivat kielteisen kannan. - Oluen myynti kunnan alueella olevissa kestikievareissa kiellettiin.

1892 - Kunnankirjuriksi E. Pesonen vuoteen 1896 saakka.

Muhoksen maisema

I.K. Inhan hyvin kaunis ja ikoninen kuva 1890-luvulta. Sunnuntaipäivän tunnelmointia ja maiseman ihailua peilityynenä kuvastelevan Oulujoen äärellä, taustalla Muhoksen kirkko. Kuva Museovirasto.

1893 - Oulun telefooni-yhtiö rakensi Muhokselle telefoonijohtoa, jonka pääasemaksi tulisi Muhoksen apteekki. Myös Koivikon maatalousoppilaitos päätti hankkia puhelimen ja liittyä osakkaaksi Muhoksen telefoonijohtoon.

1895 - Kokous, jossa päätettiin perustaa kirkonkylälle nuorisoseura. - Kunnassa käsiteltiin rautatieasiaa. - Limingan kansanopistolle myönnettiin kannatusapua. - Vaadittiin Muhosperän kansakoulun perustamista. - Käsiteltiin vaivaishoidon uudistamissuunnitelmia. Köyhäinhoitopiirien määrä rajattiin kylien mukaan neljään.

1897 - Kylmälänkylän kansakoululle valmistui oma rakennus. - Kunnankirjuriksi A. Kinnunen vuoteen 1908 saakka.

1899 - Höyryalus Lempi tuli Oulujoen liikenteeseen.

Kalevassa kerrottiin huonoista kaivojen sijoituspaikoista, joista löytyi esimerkkejä Muhokseltakin. Karjan veden tarpeita varten täällä tehtiin kaivot lähelle navettaa, jolloin vesi niissä useinkin oli likaista ja saastunutta. Näitä kaivoja suositeltiinkin muuttamaan virtsasäiliöiksi.

Kalevassa oli myös tänä vuonna 1899 uutinen Tikkalan talossa Muhoksen kirkonkylässä, nuorisoseuran viettämästä kuukausi-iltamasta. Ylevään ohjelmaan kuului räätäli Suorsan esitelmä opin saattamisesta kansan syviin riveihin. Ohjelmaan kuului myös kertomuksien lukemista, runon lausuntoa ja postileikkiä. Lopuksi keskusteltiin seuralle kuuluvista asioista. Walpas mieliala näytti vallitsevan seuran ulkopuolella olijoissakin ja niin kaikki erkanivat tyytyväisinä, mennen kukin kotiinsa. Vaan sellainen tunnelma jäi, että kun seuralla ei ollut vielä omaa kotia, täytyi sen olla kiertävänä, mistä milloinkin sattui huoneita saamaan, joka saattoi paljon hankaluutta seuran edistymiselle.