Muhos kautta aikain
Kuva
*Kuva Leppiniemen viitasta - kaikki kuvan oikeudet, Copyright © Teemu Vesa
*Kuva käytetty luvalla. Tunturisusi Kuva erillisenä.


Leppiniemeen muodostui voimalaitosrakentamisen myötä oma ja erillinen asuinyhteisönsä. Leppiniemi oli hieman kuin suljettua seutua muilta muhoslaisilta. Siellä elettiin Aarne Ervin luomassa hyvin kauniissa miljöössä rikkaampaa ja nykyaikaisempaakin elämää, kuin muualla Muhoksella - siellä oli parempaa väkeä. Entiset ja muualle muuttaneet leppiniemeläiset ovat edelleenkin yhteishenkisiä ja ylpeitä omasta taustastaan ja heidän suhtautumistaan kuvaa hyvin erään leppiniemeläisen lausuma:

"Kerran leppiniemeläinen, aina leppiniemeläinen."

MUHOS KAUTTA AIKAIN

1950 - 1999

1950 - Perustettiin Esso Huoltoasema ja Kahvila Kulma. - Martta Siika-aho, Muhoksen seurakunnan ensimmäinen tyttötyöntekijä 1.6. alkaen. - Tienrakennus Pällistä Utajärvelle. - Keväällä perustettiin kunnallinen kouluhammaslääkärin virka, joka täytettiin 1952. - Terveystalo valmistui lopullisesti. - Kunnalliskodin mielisairasosasto valmistui. - TVH myönsi Heikki Lohelalle hänen suunnittelemastaan lossin vetolaitteesta kunniakirjan ja rahapalkkion. - Päivärinteen keuhkotautiparantolassa aloitti työnsä lääkäri Martti Saloheimo.

Pyhäkosken voimalaitos

Pyhäkosken voimalaitos heinäkuussa 2017.
1951 - Pyhäkosken voimalaitos valmistui. - Perustettiin yhdistys Muhoksen ammattiautoilijat. - Montan voimalaitoksen rakentamista valmistelevat työt aloitettiin työttömyystöinä. - Aaro Jakkula kunnansihteeriksi, hän toimi virassa vuoteen 1974 saakka.- Kunnalliskodin mielisairasosasto otettiin käyttöön. - Esson huoltoasemarakennus valmistui. - Laukan lossiksi tuli moottorilossi, joka oli entinen Utajärven Laitilan lossi. Lossilla oli pituutta 12 m, leveyttä 6 m ja kantavuutta 12 tonnia ja se oli valmistettu Varkaudessa vuonna 1938. - Lakitieteen tohtori, Maalaisliiton edustaja Aaro Kauppi kansanedustajaksi kolmesti, vuosina 1951–1954, 1956–1958 ja 1963–1966. - Perustettiin partiopoikien Muhoksen Metsänkävijät. - Toivo Kärki sävelsi Muhoksen Mimmin, sanat Reino Helismaa.

Armi Kuusela

1952 - Muhos tuli maailman kartalle. Armi Kuuselasta tuli Suomen Neito ja Miss Universum. - Keskikoulu muutti uuteen rakennukseen vuoden 1952 kevätlukukauden alussa. - Oulun ja Laukan välinen tie rakennettiin kokonaan uudelleen 1952 - 1953. Oulujoen pohjoispuolen maantiestä tuli pitkäksi aikaa pääväylä Oulun ja Kainuun väliseen liikenteeseen. - Ensimmäinen kunnallinen kouluhammaslääkäri Helena Kokko aloitti työnsä. - Kunta osti Väinö Tikkaselta maata kaatopaikka-alueeksi. - Palokunta sai ensimmäisen paloautonsa, uuden Reinin Fordin. - Jorma Nortimo ohjasi elokuvan Muhoksen Mimmi, samannimiseen iskelmään edelliseltä vuodelta. - Marraskuussa nostettiin Pällissä vesi 13,5 metrin padotuskorkeuteen, ja samalla siitä tuli myös tärkeä padotusallas Pyhäkosken voimalaitoksen vuorokausisäännöstelyssä.

1953 - Muhoksen kotiseutuyhdistyksen ja kotiseutumuseon perustamiskokous. - Soson tragedia. - Antti Jurvakaisen liikerakennus valmistui. - Koivikkoon valmistui kaksi kasvihuonetta, joiden pinta-ala oli 503,5 neliömetriä - sekä karjaväen rakennus, siihen ulkorakennus ja vanha viljavarasto korjattiin kuivaamoksi ja viljavarastoksi. - Kirkonkylää varten valmistui vesi- ja viemäriverkoston suunnitelma. - Pälliin perustettiin II luokan postiasema. - Postitoimisto siirtyi rautatieasemalta Muhoksen Osuuskassan toimitaloon. - Kylmälänkylää sähköistettiin. - Muhoksen Naisvoimistelijat sai ensimmäisen salivuoronsa Yhteiskoululta. - Kesällä Pohjois-Pohjalaisen Osakunnan kotiseututoimikunnan oppilasretkikunta kulki suunnilleen koko pitäjän ristiin rastiin, keräten museoesineitä ja merkiten muistiin kansantietoutta. - Armi Kuusela matkusti edustusmatkalle Filippiineille talvella. - Armi Kuusela ja Gil Hilario avioituivat Tokiossa. - Muhoksen tuomiokuntaan perustettiin J.K. Paasikiven allekirjoittamalla asetuksella kihlakunnantuomarinvirka.

1954 - Pällin voimalaitos valmistui. - Maatalousnäyttely. Pääministeri Urho Kekkonen vieraili näyttelyssä 7.8. - Oulujoki Osakeyhtiö ja valtioneuvosto sopivat Montan kalanviljeylaitoksen rakentamisesta. - Ilmestyi kirja Entinen Oulujoki. - Muhoksen Urheilijat oli pesäpallon SM-sarjan viimeinen kuudella pisteellä ja putosi sarjasta.

Vaakuna

1955 - Kunnanvaltuusto hyväksyi Muhoksen kunnan tunnuksen, vaakunan. Aaltokorokatkoisen kilven sinisessä yläkentässä hopeinen lohi ja hopeisessa alakentässä kolme sinistä yksipolvekkeista salamaa vierekkäin. - Montan voimalaitoksen rakennustyöt edistyivät niin, että ensimmäinen koneisto kytkettiin voimajohtoverkkoon 16.11. - Korkalovaaran hyppyrimäki valmistui. - Perustettiin Pyhänlinnan baari- ja matkahuolto, elokuvateatteri ja ravintola, yrittäjinä Laina ja Veikko Valkonen. - Montan kalanviljelylaitos aloitti toimintansa. - Uuden kunnantalon rakentaminen alkoi. - Ketolanojan postipysäkki aloitti toimintansa ja se muutettiin II luokan postiasemaksi vuonna 1966. - Maalaisliiton Muhoksen Kunnallisjärjestö perustettiin. - Kälviältä kotoisin ollut Alpo Valkama toimi kanttorina 1955 - 1.6.1964.

1956 - Perustettiin Muhoksen Puusepät Oy Hautaustoimisto, Väinö Ervasti. - Muhoksen kunnantalo valmistui, arkkitehti Matti Heikura. Kunnantalossa ajanmukaiset tilat myös palokunnalle. - Kunnanvaltuuston ensimmäinen kokous uuden kunnanviraston valtuustosalissa lokakuussa. - Keskuskansakoulu valmistui. - Keskikoulun kolmas rehtori Jaakko Viherkoski 1956 - 1968. - Montan kalanviljelylaitoksella syntyneet ensimmäiset siianpoikaset istutettiin Oulujärveen ja Oulujoen vesistöalueen patoaltaisiin. - Ortodoksinen Kristuksen kirkastumisen rukoushuone, tsasouna, otettiin käyttöön. - Lions Club Muhos ry perustettiin 8.5. - Väkiluku kääntyi laskuun ja paria poikkeusta lukuunottamatta sitä jatkui yli kaksi vuosikymmentä. - Vuosien suunnittelun jälkeen hyväksyttiin elokuussa kirkonkylälle rakennussuunnitelma. - Rovalla 9.10. kaksi tavarajunaa ajoivat päin toisiaan ja törmäsivät, veturinkuljettaja kuoli. - Suviseurat.

Sputnik

Kuvassa ensimmäinen Sputnik, joka oli pieni, halkaisijaltaan 58 cm:nen alumiinipallo. Senkin näki ainakin kiikarilla, mutta seuraavissa Sputnikeissa oli huomattavasti isompia ja ne näkyivät helposti paljain silmin.

1957 - Taivaalta tiirailtiin Muhoksellakin ajan suurta ihmettä, Neuvostoliiton lokakuussa Maata kiertämään lähettämää ensimmäistä satelliittia, Sputnikia. - Muhoksen kunnankirjasto muutti uusiin tiloihin edellisenä vuotena valmistuneeseen kunnantaloon. - Perustettiin toinen kunnallinen kouluhammaslääkärin virka. - Muhos liittyi B-mielisairaalan kuntainliittoon, jolle valmistui sairaala Heikinharjuun 1960. - Kuntaan perustettiin sosiaalitarkkailijan ja lastenvalvojan virka, johon valittiin Lea Rahko. - Koortilaan valmistui kirkkoherralle pappila. Se peruskorjattiin seurakunnan toimintakeskukseksi vuonna 1991. - Muhoksen Urheilijat oli pesäpallon SM-sarjan viimeinen kuudella pisteellä ja putosi sarjasta.

1958 - Keskikoulu laajeni lukioluokat käsittäväksi Muhoksen yhteiskouluksi. - Perustettiin Muhoksen Romuliike, Kivimäen konepaja, Orvo ja Raili Kivimäki. - Tätä vuotta pidetään Muhoksen kotiseutumuseon perustamisvuotena, vaikka rakennus saatiinkin käyttöön vasta myöhemmin. - Oulujoen voimalaitosten rakentamisen päättäjäisjuhla Pyhäkoskella. Tilaisuutta oli juhlistamassa tasavallan presidentti Urho Kekkonen. - Kunnalliskodille valmistui uusi rakennus, johon kuului 32-paikkainen sairasosasto. - Perustettiin partiotyttöjen Muhoksen Pyrysiskot, joka lakkautettiin vuonna 1976.

Melody Brothers kvintetti

Melody Brothers kvintetti Pyhänlinnassa vuonna 1961. Vasemmalta vieraileva soittaja Matti Kumpuniemi, Raimo Ranta, Teuvo Kaikkonen, Pekka Leskelä, Olavi Karppinen ja vieraileva soittaja Olavi Heikkinen. Kuva Raimo Ranta.

1959 - Melody Brothers kvintetti aloitti 1959 ja päätti vuonna 1963. Se soitti kokoonpanolla: Teuvo Kaikkonen haitari, Olavi Karppinen klarinetti, Pekka Leskelä laulu ja soolokitara, Raimo Ranta laulu ja komppikitara ja Taisto Porola rummut. - Keskikouluun lukion vuoksi rakennetut lisätilat valmistuivat kesällä. Rakennusta laajennettiin vielä vuosina 1962 ja 1967. - Perustettiin Muhos-Lehti / Tervareitti. - 11.11. aloitti Muhoksen Torvipojat, aluksi nimellä Muhoksen Seurakunnan Torvipojat. - Nimismieheksi Pauli Mikkonen, vuoteen 1967 saakka. - Perustettiin Muhoksen Reserviläiset ry. - Armin ja Gilin poika Jussi syntyi. Hän kävi Muhoksella kesällä 2014 ja kuoli pitkällisen sairauden murtamana Yhdysvalloissa Tennesseen osavaltiossa, 61-vuotiaana vuonna 2020. - Muhoksella oli noin 400 työtöntä.
Oulujoki

Eivät seilaa enää irtotukit eivätkä puuniput hiljaisella Oulujoella. Kuvassa kesäkuu 2017.
1960 - Puunuitto Oulujoessa päätettiin muuttaa nippu-uitoksi, jollaisena se kesti vuoteen 1982 saakka. - Pyhänlinnan Elokuvateatteri aloitti toimintansa. - Kunnan verotuloista tuli noin puolet Oulujoki Osakeyhtiöltä - sittemmin verotulo pienentyi. - Laitasaaressa toimi jo SVUL:n urheiluseura Laitasaaren Veto ja sen seuraksi perustettiin tullilainen urheiluseura Laitasaaren Visa. Seuran pitkäaikaisin toimihenkilö oli Huovilan opettaja Onni Kokkonen. Kun Muhos siirtyi peruskouluun, Kokkonen oli kunnan ensimmäinen koulutoimenjohtaja. - Laitasaaren työväentalon vihkiäiset. - Perustettiin Muhoksen Pelastakaa Lapset ry. - Muhoksen Torvipoikien ensimmäinen virallinen esiintyminen tapahtui 6.12. Pyhänlinnassa pidetyssä itsenäisyysjuhlassa. - Perustettiin Kylmälän Erämiehet ry. - Muhoksen Urheilijat oli pesäpallon SM-sarjan kolmanneksi viimeinen kahdeksalla pisteellä ja putosi sarjasta.

1961 - Muhoksen yhteiskoulun ensimmäiset penkkarit helmikuussa. - Ensimmäiset 18 ylioppilasta valmistuivat keväällä. - Irja Huttunen, Muhoksen seurakunnan ensimmäinen päätoiminen nuoriso-ohjaaja 1.4. alkaen aina vuoteen 1977. - Muhoksen manttaalikunnan lainajyvämakasiinissa aloitti Muhoksen kotiseutumuseo. - Pohjois-Suomen kuntien kehittyneisyyttä mitattaessa Muhos oli sijalla kaksi, Haukiputaan jälkeen. - Koivikon vanha rakennuskanta purettiin ja tilalle rakennettiin uudet rakennukset johtaja Sampo Tahvanaisen aikana, vuosina 1961 - 1964. - Palokunta sai käyttöönsä toisen paloauton, Ford 600 4-veto. - Olavi Heikkinen tuli soittajaksi Muhoksen Torvipoikiin, hänestä tuli soittokunnan johtaja vuonna 1969.

1962 - Soson tiilitehtaan tulipalo. - Muhoksen Voitto voitti TUL:n pesäpallomestaruuden uusintaottelun jälkeen. - Rakennettiin Kylmälänkylän kappeli. - Armi Kuusela vieraili Muhoksella marraskuussa. - Tutkittiin mahdollisuuksia hyödyntää Muhoksen muodostumasta pulppuavaa maakaasua. - Veturimiesten Liiton Oulun osasto osti Ketolanojalta Castrenin talon kesänviettopaikaksi. - Oulun Seudun Keinosiemennysyhdistys osti Viskaalin tilan sen edelliseltä omistajalta. - Kunnassa syntyi 135 lasta. - Melody Brothers kvintetin solistit Raimo Ranta ja Pekka Leskelä osallistuivat Muhoksen työväentalolla Erkki Ertaman järjestämään kykyjen etsintä laulukilpailuun. Raimo Ranta voitti miesten sarjan ja Pekka Leskelä tuli toiseksi.

1963 - Muhoksen kotiseutumuseon vihkiäisjuhla pidettiin kesällä, arvokkaalla ohjelmalla museon yhteydessä. - Puiden nipunsiirtolaitteet voimalaitoksilla valmiina ja nippu-uitto käynnissä. - Typpi Oy:n tehdasalueella Oulussa räjähti 9.1. hieman puolen yön jälkeen ja tämä valtava "Typen pamaus" kuultiin Muhoksella asti. - Koivikkoon hankittiin Pohjoismaiden suurin putkistolypsykone. - Perustettiin partiolaisille Muhoksen Sisuveikot. Lippukunnan toiminta loppui 1970-luvun alussa. - Kuntaan päätettiin perustaa päätoiminen kirjastonhoitajan virka.

1964 - Maatalousnäyttely, jossa vieraili tasavallan presidentti Urho Kekkonen. - Martta ja Iikka Oikarinen saivat maatalousnäyttelyn yhteydessä Uudisraivaaja-kunniakirjan ahkerasta ja tuloksellisesta uudisraivaustyöstä omalla tilalla. - Ensimmäisenä päätoimisena kunnankirjastonhoitajana aloitti Martta Tuikkanen. - Senja Pusula voitti viestihiihdossa olympiapronssia Innsbruckissa. Hän voitti urallaan viisi SM-kultaa, kolme hopeaa sekä kolme pronssia. - Kestinkankaan kaatopaikka otettiin käyttöön. - Kanttoriksi Jouko Hytönen, vuoteen 1968 saakka. - Raimo Rannan yhtye vuoteen 1966 saakka. Melody Brothers kvintetti jatkoi Raimo Rannan yhtyeenä.

1965 - Muhoksen Taksiautoilijat hankki yhteisomistukseensa käytetyn Mersedes-Benz ambulanssin, joka päivysti Muhoksen Taksiasemalla, ja hälytyksen tullessa kuljettajaksi lähti taksijonon viimeinen mies. - Tasavallan presidentti Urho Kekkonen kävi kesällä tutustumassa Pyhäkoskeen. Kekkonen oli voimalaitosyhtiön kantavieraita ja kävi Oulujoen eri voimalaitoksilla lukuisia kertoja. - Muhoksen kunta täytti 100 vuotta. - Tauno Karppinen kunnanhallituksen puheenjohtajaksi, vuoteen 1966 saakka. - Terttu Jurvakainen oli taidemaalauskurssilla Limingan taidekoulussa.

1966 - Kuntaan perustettiin toinen kunnanlääkärin virka ja virkaan tuli valituksi Aaro Jounela, joka aloitti työnsä kesällä 1968. - Muhoksen puistohiihdot järjestettiin ensimmäisen kerran. - Muhoksen seurakunta juhli 200-vuotista taivaltaan. - Suviseurat.

1967 - Antti Jurvakainen perusti Muhos-Kellarin. - Ideologisesti uutta aikakautta tiesi Pohjolan poikakodin toiminnassa se, että Nuorten Ystävien johtokunnan puheenjohtajaksi tuli Jori Rissanen. - Kuten muuallekin Suomeen, niin myös Muhokselle istutettiin kotikuusia, kun Suomi täytti 50 vuotta. Näitä kotikuusia on täydessä mitassaan Muhoksella nykyisinkin. - Nimismieheksi Pentti Rahikkala, vuoteen 1969 saakka. - Kalevan Rastiviestit Muhoksella. - Muhoksella oli siirtokarjalaisia kaikkiaan 36 kunnasta.

1968 - Yhteiskoulu jakautui Muhoksen kunnalliseksi keskikouluksi ja Muhoksen lukioksi, josta tuli tuolloin itsenäinen yksityisoppikoulu. - Keskikoulun johtajaksi Alpo Louhelainen vuoteen 1974 asti. - Lukion rehtorina Jaakko Viherkoski 1968 - 1980. - Pohjois-Pohjanmaan ammattikoulun sivukoulu aloitti elokuussa. - Seurakuntatalo valmistui, sitä laajennettiin vuosina 1985 - 1986. - Terttu Jurvakainen voitti runoudellaan J.H. Erkon palkinnon. - Muhoksen kirkossa olevat, Kangasalan Urkutehtaan rakentamat urut on rakennettu tänä vuonna. Niissä on 23 äänikertaa.
Laukan silta

Laukan silta heinäkuussa 2017.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Estormiz
1969 - Oulujoen ylittävä, kolmiaukkoinen, 230 metrin pituinen, teräsbetoninen Laukan silta valmistui. - Pyhäkoskella otettiin käyttöön kaukosäätölaitteet, joilla voidaan säätää kaikkien Oulujoen voimalaitosten tehoa. - Perustettiin palloilun erikoisseura Muhoksen Pallo-Salamat (MuPS). - Metsäntutkimuslaitoksen Muhoksen tutkimusasema avattiin. - Liimanninkosken lehtojensuojelualueen nimi vaihtui Muhoksen tutkimusalueeksi. - Kunnalliskodin lypsykarja myytiin huutokaupalla. - Pohjolan poikakodin johtajaksi Seppo Saloranta. - Valtava metsäpalo Muhoksen ja Tyrnävän rajalla, Matokorven alueella tuhosi 1 300 hehtaaria metsää. Seuraavan vuoden kesällä Kalajoki oli liekeissä, siellä paloi 1 600 hehtaaria. - Muhoksen Rotaryklubi ry perustettiin 8.4. - Muhoksen Torvipoikien johtoon Olavi Heikkinen, vuoteen 1995 saakka. - Nimismieheksi Veikko Pääkkönen, vuoteen 1976 saakka. - Tauno Karppinen kunnanhallituksen puheenjohtajaksi, vuoteen 1970 saakka.

1970 - Syksyllä aloitti toimensa Oulujoki-opisto. - Perustettiin yhdistys Muhoksen Oppikoulunopettajat. - Päivärinteen parantolassa aloitti 34-paikkainen sisätautiosasto. - Keväällä pantiin pakettiin kunnalliskodin pellot. - Reino Ukkola (s. Muhos), perusti syksyllä Oulussa Mehiko-nimisen bändin. Sen muusikot olivat: Reino "Ringo"Ukkola, laulu, kitara ja saksofoni, Muhos. Veikko Miettunen, laulu, rummut ja kitara, Muhos. Juhani Mustakangas (s. Muhos), saksofoni, klarinetti ja basso. Oula Calonius, piano/urut, Oulu. Reino Ukkolalla oli oma ohjelmatoimisto Oulussa.

1971 - Ammattikoulun uudet tilat valmistuivat ja niiden yhteyteen valmistuivat uimahalli ja urheiluhalli. - Perustettiin paikallissairaalain kuntainliitto, jonka sairaalasta Muhos varasi itselleen 12 hoitopaikkaa. - Lokakuussa Päivärinteen parantolan nimi muuttui Päivärinteen sairaalaksi. - Perustettiin Eläkeliiton Muhoksen yhdistys. - MuPS:n lentopallotoiminta alkoi syksyllä. - Näyttelijä Siiri Angerkoski kuoli, hänen isänsä oli syntynyt Muhoksella.

1972 - Päivärinteen sairaalan sisätautiosaston yhteydessä aloitti reumaosasto. - Seurakuntaan perustettiin lähetystoimikunta. - Esa Autti valittiin Muhoksen Säästöpankin toimitusjohtajaksi. - Perustettiin Muhoksen Eläkeläiset ry. - Muhoksella syntynyt Risto Kauppila valmistui Helsingissä iltalukiosta rautaisin arvosanoin neljän laudaturin ylioppilaana keväällä. Noihin aikoihin hän asui Vuosaaren metsässä, teltassa. Mm. Hannu Karpo teki hänestä jutun. Tunturisusi Yle Areena: Karpon kaksi videota Risto Kauppilasta.

1973 - Demaritalon vihkiäiset. - Leppiniemen koulun tulipalo. - Tauno Karppinen kunnanhallituksen puheenjohtajaksi, 1.9. saakka. - Voitto Ollikainen Muhoksen ensimmäiseksi kunnanjohtajaksi vuoteen 1999 saakka. - Martti Lukan säveltämä ja sanoittama Kotiseutulaulu sai ensiesityksensä Muhoksen kotiseutuyhdistyksen 30-vuotisjuhlassa 23.9. - Demokraattiset Nuoret esittivät, että Muhokselle pitäisi perustaa Rauhankomitea.

1974 - Perustettiin Ravintola Koskenlaskija, Muhoksen Osuuskauppa / Koskiseutu. - Peruskoulu-uudistuksessa kunnallinen keskikoulu sulautui peruskoulujärjestelmään. Myös Muhoksen lukiosta tuli osa kunnallista koulujärjestelmää. - Heikki Vainiokangas kunnansihteeriksi, hän jäi viimeiseksi tämän viran hoitajaksi. - Kunnallinen perhepäivähoito alkoi. - Ensimmäinen Pohjolan poikakodin perhekoti, Sommelo, aloitti toimensa. - Kunta möi rapistuneen, isomman hyppyrimäen, purettavaksi ja poissiirrettäväksi. - SNS:n Muhoksen osaston aloitteesta Oulujoki Opistossa alkoi Venäjän kielen kurssi.
Kirjastoauto

Muhoksen kirjastoauto toukokuussa 2018.
1975 - Kirjastoauto aloitti toimensa vuoden lopulla. - Ensimmäinen kunnallinen asuntotuotanto-ohjelma hyväksyttiin. - Kunta liittyi SNS:n Muhoksen osaston jäseneksi. - Palokunta sai kolmannen paloautonsa merkiltään Scania ja ensimmäinen paloauto, Reinin Ford pääsi vanhuuden lepoon. - Humppayhtye Alanko aloitti ja soitti vuoteen 1980 saakka. Yhtye soitti kokoonpanolla: Heikki Meklin haitari, Raimo Ranta laulu ja kitara, Rauno Ranta banjo ja Rauno Aro rummut.

1976 - Oulujoen keskusvalvomo aloitti Pyhäkoskella. - Muhoksella oli Oulun yliopistollisessa keskussairaalassa 11 sairaansijaa, joita muhoslaiset alkoivat käyttää tästä vuodesta alkaen. - Oy Nokia Ab aloitti Muhoksella. - Liikekeskuksen tulipalo. - Nimismieheksi Esko Luomaranta. - Muhoksen terveyskeskuksessa aloitti syyskuussa lääkärin uransa Pentti Lerssi. Hän jäi eläkkeelle vuonna 2015. - Kunnallislain uudistus erotti kunnanjohtajan ja kunnanhallituksen tehtävät.

1977 - Valtion virastotalo valmistui. Sinne muuttivat valtion laitokset, kuten poliisi ja posti. - Terttu Jurvakaisen taidegalleria valmistui. - Martti Aihan Tyttö-veistos paljastettiin. - Palopäällikkö Jaakko Autio jäi eläkkeelle, toimittuaan virassaan 29 vuotta. - Esa Autti kunnanhallituksen puheenjohtajaksi, vuoteen 1980 saakka. - Juhani Inkala kirkkoherraksi, vuoteen 1993 saakka. - Aapo Nuotio nimismieheksi, vuoteen 1980 saakka.

1978 - 30-paikkainen päiväkoti valmistui Muhostielle. - Palopäälliköksi Kullervo Riekki. - Martti Lukka sai 1.12. tasavallan presidentin myöntämän kotiseutuneuvoksen arvonimen. - Armi Kuusela (Hilario) meni naimisiin Albert Williamsin kanssa. - Perustettiin Laitasaaren Rauhanyhdistys ry.

1980 - FK Reijo Niva lukion rehtorina 1980 - 1994. - Kaukolämpölaitos perustettiin. - Perustettiin Muhoksen Yrittäjät ry. - Nimismieheksi Jorma Mikkonen, vuoteen 1987 saakka. - Kunnassa oli 2 507 työpaikkaa, joista maa- ja metsätaloudessa 545, teollisuudessa 535, rakennustoiminnassa 125, kaupassa ja liikenteessä 344 ja yhteiskunnallisissa palveluissa 952.

1981 - Perustettiin Mäntyranta-Honkalan kyläyhdistys ry. - Aloitti RR-Trio. Trio soitti kokoonpanolla Olavi Luostari sähköurut, Raimo Ranta laulu, kitara ja huuliharppu, sekä Rauno Ranta banjo ja rummut. Yhtye keikkaili Oulun läänin alueen tassisaleilla ja ravintoloissa. Yhtye lopetti keväällä 1985 soitettuaan talven legendaarisessa ravintola Muhoskellarissa.

Vanhat vaeltajat

Vanhat vaeltajat.

1982 - Vanhat vaeltajat -lohiveistos paljastettiin. Kuvanveistäjä Oskari Jauhiainen. - Puunuitto Oulujoessa päättyi. - Veturitien päiväkoti valmistui. - Toni Hannula voitti Pohjoismaiden mestaruuskilpailussa kultaa 90 kg:n sarjassa. Hän sai urallaan tukun mitaleita ja sijoituksia arvokisoissa, ollen Suomen mestari useita kertoja ja ollen yksi menestyneimmistä Muhoksen Voiton painijoista. - Palokunta sai säiliöauton.

1983 - Tapio Sipilä paini maailmanmestariksi. Hän saavutti urallaan myös tukun muita arvokisamitaleja, ollen Suomen mestarikin viisi kertaa. - Kunnassa siirryttiin järjestettyyn jätteenkuljetukseen. - SKDL teki kunnanvaltuustossa aloitteen, jonka mukaan Muhoksen oli oltava ydinaseeton alue.

1984 - Valittiin ensimmäisen kerran Muhoksen Mimmi. Tilaisuudessa vieraili juontajana "Tarva", Niilo Tarvajärvi. - Päivärinteen sairaala vuokrasi Oulun yliopistollisen keskussairaalan sisätautiosastolle 40 sairaansijaa. - Pohjolan Poikakodin nimi muuttui Pohjolakodiksi. - Muodostettiin Muhoksen postialue, johon kuuluivat Muhoksen, Utajärven ja Vaalan kunnat ja myöhemmin myös Kestilä. - Julkaistiin matematiikan oppikirjasarja: Oinas-Kukkonen, Heikki - Merikoski, Jorma - Niva, Reijo, "Akseli 1-3, matematiikan laaja oppimäärä", Weilin+Göös, 1984. - Muhotec aloitti Muhoksella. - Esa Autti kunnanhallituksen puheenjohtaja, 1986 saakka.

1985 - Oiva Kaakko paini Pohjoismaiden mestariksi. Hän saavutti urallaan myös tukun muita arvokisamitaleja, kuten useita Suomen mestaruuksia. - Tervasoutu -tapahtuma, Oulujokea Vaalasta Ouluun, alkoi. - Tampereella perustettiin huumoriryhmä Alivaltiosihteeri, jossa alusta alkaen mukana Muhoksella syntynyt Jyrki Liikka. - Perustettiin Muhoksen Jääklubi. - Valion Oulun meijeri luovutti vasikkaketjun puitteissa ayrshire-vasikan 4H-kerholle.

Lättähattu

Kuva
*Kuvan kaikki oikeudet, Copyright © Ville Junttonen
Kuvaa käytetty luvalla.


Dm6 ja Dm7 (kansankielessä Lättähattu) ovat Valtionrautateiden käyttämiä Valmetin vuosina 1954 - 1963 valmistamia dieselmoottorivaunuja eli kiskobusseja. Erilaiset liitevaunut mukaan luettuina niitä valmistettiin yhteensä yli 400 kappaletta. Dm6- ja Dm7-sarjat korvasivat valmistuessaan höyryveturivetoiset junat suurelta osin Suomen rautateiden paikallisliikenteessä.

1986 - Kiskoautot eli lättähatut jäivät pois liikenteestä Oulu-Kontiomäki radalla. - Perustettiin Muhoksen Musiikkikoulu. - Toppeliuksen muistokivi paljastettiin. Muistomerkin teksti: "Tällä paikalla sijaitsi Toppeliuksen piilopirtti isonvihan aikana v. 1714–1721. Muhoksen kotiseutuyhdistys 1986." - Koivikon maatalousoppilaitoksessa alkoi mittava, 15 vuotta kestänyt rakennusohjelma. Erityisen intensiivistä rakentaminen oli vuosina 1992 - 1994: rakennettiin uusi koulurakennus, kaksi oppilasasuntolaa ja opetustyöpaja. - Perustettiin Muhoksen Reumayhdistys ry.

1987 - Nimismieheksi Jouko Rajaniemi, vuoteen 1989 saakka. - Perustettiin Muhoksen Helluntailähetys ry. - Pyhänlinnan suojeluskuntatalon kellarista löytyi lokakuussa aseita ja räjähteitä, jotka oli kätketty sinne suuren asekätkennän aikaan jatkosodan jälkeen. Asekätkennän kunnioittamiseksi muhoslainen asianajaja Antero Kassinen suunnitteli ja rahoitti Muhokselle valtatie 22:n varteen muistomerkiksi Jemma-patsaan.

1988 - Palokunta sai johtoauton. - Perustettiin Muhoksen Sydänyhdistys ry. - MuPS pelasi pesäpalloa Mestaruussarjassa ja jäi viimeiseksi.

1989 - Kuntaan perustettiin kotipalvelun tukipisteeksi Päiväkeskus. - Postista tuli pankkiposti, joka toi pankkipalvelut postiin. - Metallimusiikkia esittänyt Sentenced perustettiin Muhoksella. Siinä soittivat Muhoksella syntyneet Vesa Ranta ja Miika Tenkula. - Nimismieheksi Jorma Eirola, vuoteen 1990 saakka. - Perustettiin Muhoksen kelkkakerho ry eli Muhkk. - Perustettiin Muhoksen Ratsastajat Ry. - Martti Lukka julkaisi runokokoelman Orastava maa.

1991 - Lukion rehtori Reijo Niva sai opetusneuvoksen arvonimen. - Hyrkin koulun rakentaminen alkoi kesällä. - Oulujoki Oy täytti 50 vuotta. - Vanhainkoti yhdistettiin terveyskeskukseen. - Pyhäkosken voimalaitokselle perustettiin sähkömuseo. - Nimismieheksi Pentti Hänninen, vuoteen 1995 saakka. - Perustettiin Muhoksen Rauhanyhdistys Ry. - Perustettiin Muhoksen helluntaiseurakunta. - Perustettiin Muhoksen Riistanhoitoyhdistys.

1992 - Paljastettiin Syväyksen muistomerkki, Oulujoen tervansoutajien ja koskenlaskijoiden muistoksi. - Hyrkin koulu valmistui heinäkuussa. - Palokunta sai sammutus/pelastusauton.

1993 - Muhoksen tuomiokunta lakkautettiin ja Muhos kuului tämän jälkeen Oulun tuomiokuntaan. - Sairaanhoitopiirin päätös Päivärinteen sairaalan lopettamisesta. - Marraskuussa alkoivat uuden paloaseman rakennustyöt. - Esa Autti kunnanhallituksen puheenjohtaja, vuoteen 2000 saakka. - Perustettiin Muhoksen 4 H-Yhdistys r.y. - MuPS pelasi pesäpalloa Superpesiksessä.

Päivärinne

Päivärinne kesäkuussa 2018.

1994 - Päivärinteen sairaalan toiminta loppui keväällä. - Muhoksen lukion rehtoriksi Heikki Oinas-Kukkonen. - Uusi paloasema Leppiniementiellä luovutettiin heinäkuussa käyttäjille. - MuPS pelasi pesäpalloa Superpesiksessä.

1995 - Terveystalo/neuvola purettiin. - Muhoksen kunta täytti 130 vuotta. - Kunnanvaltuusto teki juhlakokouksessaan 23.7. päätöksen Muhoksen kunnan historian kirjoittamisesta.

1996 - Ensimmäiseksi Koivu ja Tähti-henkilöksi valittiin Armi Kuusela. - Kihlakuntauudistuksen myötä Muhoksen nimismiespiiri lakkautettiin. - Ritva Ranta julkaisi kirjan Raivion torpan perilliset.

1997 - Valmistui kulttuurikeskus Koivu ja Tähti. - Paljastettiin muhoslaisten sotaanlähdön muistomerkki, veteraanikivi, muistuttamaan jälkipolvia muhoslaisesta veteraanisukupolvesta, joka puolusti maatamme toisen maailmansodan aikana. - Päätettiin rakentaa Hyrkin kouluun lisäsiipi. - Terttu Jurvakaisen taidegallerian uusi pääty avattiin.

1998 - Suomen peruskartoituksen aloittamisen muistolaatta paljastettiin. - Hyrkin koulun uusi, kaksiluokkainen siipi otettiin syksyllä käyttöön.

Arto Paasilinna

Arto Paasilinna Italiassa, Torinon kansainvälisillä kirjamessuilla vuonna 2008.

All Rights Reserved
*Kuva - Copyright, Photo by © Ryck Valli
*Photo used with permission.


1999 - Kirjailija Arto Paasilinna valittiin järjestyksessään toiseksi Koivu ja Tähti -henkilöksi. Kaikki Paasilinnan neljä kirjailijaveljestä kävivät Muhoksella yhdessä tänä vuonna. - Kunnanjohtajaksi Jouko Juntunen vuoteen 2003 saakka. - Huovilan koulurakennuksen saneeraus valmiina syksyllä. - Muhoksen kunta oli pysynyt tämän vuoden talousarviossaan miltei täsmälleen suunnitellusti. Kokonaistalous oli toteutunut kunnassa vain puoli prosenttiyksikköä alle arvioidun. - Oulujokivarren siirtoviemärin rakennustyöt aloitettiin viimein. Siirtoviemärillä johdetaan Muhoksen kunnan, Päivärinteen palvelukeskuksen sekä siirtoviemärilinjan varrella sijaitsevan asutuksen jätevedet Taskilan vedenpuhdistamolle Ouluun.

Arto Paasilinna

All Rights Reserved
*Kuva - Copyright, Photo by © Barka Fabianova
*Photo used with permission.


Kuvassa Arto Paasilinna Tšekissä vuonna 2006. - Arto Paasilinna syntyi 20.4.1942 Kittilässä. Muhokseen hän sukunsa puolesta liittyy niin, että Gullstén-Paasilinna suvun kantaisä Pehr Gullstén, Pehr Jacobsson Kuckoin, Pekka Jaakonpoika Kukkonen (25.3.1770 - 1.9.1825) syntyi Muhoksen emäpitäjässä, nykyään Utajärven Ahmaksen Kukkolassa. Tarkat sukuselvitykset voi lukea halutessaan täältä:

Tunturisusi Utajärvi.fi: Kukkosesta Paasilinnaan.