Kuva Copyright ©
rawpixel.com - www.freepik.com.
Nimipäivä
Nimipäivien juhlinta on ollut Suomessa entisinä aikoina yleisempää, kuin syntymäpäivien juhlinta.
Muutenkin nimipäivät olivat korostetussa asemassa.
Vanha kansa seurasi tarkoin ajankulua almanakoistaan ja niistä nimet piirtyivät helposti muistiin
mielen pohjalle.
Tätä edesauttoi se, että tuolloin vuodenkierron erilaisia, tärkeitä tapahtumia liitettiin nimipäiviin.
Hermannista aloitettiin heinänteko ja Jaakon päivänä oli tullut aika nostaa viikate seinälle.
Suurin osa noista nimiin liittyvistä kansanviisauksista on poistunut aikamme arkikielen käytöstä, mutta
eräät ovat uhmanneet aikaa ja elävät edelleenkin puheissamme. Edelleenkin Liisan päivänä liukastellaan
ja Tuomas tuo joulun tupaan.
Nimipäivää juhlitaan varsin samoin tavoin, kuin syntymäpäivääkin, mutta se on siitä kuin kepeämpi
ja vähemmän juhlava muoto.
Etunimen valinta - yhdestä etunimestä useampaan
Eri aikoina eri etunimet ovat olleet suosiossa, kunkin aikakauden mukaan. Se etunimi, mikä meistä nyt tuntuu
hirveän vanhanaikaiselta, on joskus aikoinaan ollut aivan uusi ja raikas. Vanhat nimet voivat toisaalta joskus, pitkänkin
hiljaiselon jälkeen, nousta uudelleen muotiin.
Menneinä vuosisatoina lapselle annettiin vain yksi etunimi ja se määrittyi vanhempien etunimien mukaan.
Käytössä ollut nimivalikoima oli nykyiseen verrattuna suppea, käytössä oli vain raamatullisia ja pyhimysten nimiä.
Saksassa lapsille annettiin kaksi etunimeä ja sieltä tapa levisi ensiksi Tanskaan ja Ruotsiin 1600-luvulla ja jo 1700-luvulla
Suomeenkin asti. Kahta etunimeä käytettiin aluksi vain ylhäisön ja ylimpien yhteiskuntaluokkien, aatelisten, pappien ja porvareiden piirissä.
Tästä tavasta hyviä esimerkkejä ovat Ruotsi-Suomen kuningas Kustaa Adolf ja kuningatar Ulriika Eleonoora.
Suomessa, porvareiden jälkeen talonpoikammekin omaksuivat tavan. Aluksi se tapahtui ruotsinkielisellä länsirannikollamme ja sieltä
kaksinimisyys levittäytyi hitaasti pohjoiseen ja itään.
Etunimien valintaan vaikuttavat aate- ja kulttuurivirtaukset, sekä ihanteet ja arvomaailma. Esimerkiksi 1800-luvun lopulla Suomessa virinneet
romanttiset aatteet ja kansalliset pyrkimykset ilmenivät uusina etuniminä. Toiseksi nimeksi meillä aluksi valikoituivat suvussa käytetyt, isien ja isoisien,
äitien ja isoäitien nimet. Ensimmäinen etunimi sen sijaan on perinteisesti valittu ajan virtausten ja erityisesti vanhempien mieltymysten mukaan.
Myös toisen etunimen valinnassa on tapahtunut vapautumista, eikä sen enää aina tarvitse olla suvulta periytyvä - vaikka se sitä usein edelleenkin onkin.
Onnitteluja, runoja, riimejä ja aforismeja nimipäivänä
"Onnea ja iloa, tuhat ja sata kiloa.
Vietä juhla verraton,
nimipäiväs tänään on.
Hyvää nimipäivää!"
"Iloista nimipäivää
ilman huolenhäivää!"
"Kävi mielessä aatos jo aamuvarhain
tänään nimppareita viettää ystävä parhain
Ruusuja, liljoja, kieloja tuomme
nimpparin kunniaks maljat juomme."
Barbi Godenhielm vuonna 1962. Barbi on tavattoman harvinainen etunimi Suomessa.
Kaikkiaan Barbeja on ollut meillä alle 40, ja viime vuosikymmeninä ei Nimipalvelun mukaan ainuttakaan.
Godenhielm-sukunimi on Suomessa ollut 19 henkilöllä. - Kuvaaja Kuvasiskot, Copyright
© - Museovirasto.
Kakkukahvit
Nimipäivää käydään usein juhlistamassa kera lahjojen onnittelukäynneillä, jolloin voidaan nautiskella
nimipäiväkahveista ja -kakuista. Aina ei tällaisille vierailuille päästä ja erityisesti
silloin päivänsankaria muistetaan onnitteluviesteillä. Nehän olivat aiemmin useimmiten postikortteja,
joskus kirjeitäkin - nykyisin onnitteluviestit lähetellään useimmiten digitaalisesti.
"Ei nimi miestä pahenna, ellei mies nimeään."
Onnitteluviestit - vapaan runoilijan taidoilla
Viestinsä saatteeksi voi kirjoittaa onnittelunsa vapaasti ja ilman riimejä tyyliin "Hyvää nimipäivää Maijalle, toivottaa Paavo!"
Erilaisia nimipäivän onnitteluriimejäkin on tarjolla sadoittain. Varsin helppoa on
asettua itsekin hetkeksi runoilijaksi, ja riimitellä onnittelut itse. Senhän voi ihan vapaasti kirjoitella
omasta päästään, kukin taidoillaan ja tavoillaan.
Jos on epävarma runoilijan kyvyistään, voi myös muokkailla yleisessä käytössä olevia riimejä
mieluisikseen.
Jos haluaa lähettää vaikkapa sellaisen
onnitteluriimin, jossa nimi on mukana, voi käytellä myös valmiita onnitteluja, joihin vaihtaa
vain nimen.
Onnittelutekstiksi voi myös valita lukemattomista viisauksista
jonkin sopivan, sitä mahdollisesti muokkaillenkin. Lukemattomat syntymäpäiväonnittelutkin
sopivat myös nimipäiväonnitteluiksi.
Niinpä nimipäiväonnitteluun sopivaa ajatelmaa tai runonpätkää etsiessään kannattaa lukea tarkoin
myös Tunturisuden syntymäpäiväriimit ja muokkailla niistä tarpeisiinsa sopivan. Tarjontaa on valtavasti.
Juhani on kautta aikain ollut Suomessa suosituin poikien ensimmäinen etunimi.
Kuvassa Juhaneita edustaa Juhani Merimaa vuonna 1980. - Kuvaaja Kuvasiskot, Copyright © - Museovirasto.
Maria on kautta aikain ollut Suomessa suosituin tyttöjen ensimmäinen etunimi.
Kuvassa Marioita edustaa neiti Maria Arschaoloff vuonna 1878. - Kuvaaja Daniel Nyblin, Copyright © - Museovirasto.
Suosituimmat etunimet kautta aikain
Kautta aikain, viisi suosituinta naisten etunimeä Suomessa ovat olleet Maria, Helena, Johanna, Anneli ja Kaarina.
Miehissä kärkiviisikossa ovat Juhani, Johannes, Olavi, Antero ja Tapani.
Suosituimmat etunimet vuonna 2020
Vuonna 2020 suosituin tyttöjen ensimmäinen etunimi oli Aino.
Ainon jälkeen suosituimmat tyttöjen ensimmäiset etunimet olivat Olivia, Sofia, Pihla ja Aada. Poikien viisi suosituinta etunimeä samana vuonna olivat järjestyksessään
Leo, Eino, Oliver, Elias ja Onni.
Sama etunimi naisilla ja miehillä
Etunimien joukossa on useita sellaisia nimiä, joita on Suomessa annettu sekä naisille että miehille.
Näiden nimien kesken käydään kamppailuakin, kummat sukupuolet voittavat ja kummalle sukupuolelle
jokin etunimi vakiintuu.
Tunnetuimpia Vienojamme naisissa on iskelmälaulaja Vieno Kekkonen. - Kuvaaja Kari Rainer Pulkkinen, vuonna 1991, Copyright
© Museovirasto - Creative Commons.
Vienoissa miehiä edustaa Vieno Lahdelma. Hän on ollut yleisen sarjan 3-ottelun ylivoimainen voittaja. - Kuvaaja sotilasvirkailija U.Laukka, vuonna 1942, Copyright
© SA-Kuva, Sotamuseo - Creative Commons.
Esimerkiksi samasta etunimestä naisilla ja miehillä käy vaikkapa Vieno. Sen kulta-aikaa oli 1900-luvun alkupuoli. Vielä vuosina 2010 - 2019 sai 675
lasta meillä etunimen Vieno, heistä oli naisia 658 ja miehiä vain 17. Vieno-kamppailussa naiset ovat olleet alunalkaenkin niskan päällä.
Vieno-naisia meillä on ollut kaiken kaikkiaan 15 292 ja Vieno-miehiä 2 314.
Tunnetuimpia näistä molempien sukupuolten samoista etunimistä ovat:
Ariel
Armi
Karo
Kim
Lahja
Leni
Mirka
Miska
Niki
Rauni
Sani
Soini
Sointu
Taru
Tuisku
Tuovi
Valo
Varma
Vieno
Lähteet:
Väestörekisterikeskuksen etunimitilastot
Pirjo Mikkonen: Etunimen valinta
"Iloitkaa siitä, että teidän nimenne ovat kirjoitettuina taivaissa." - Luuk. 10:20
