Oravan lumijäljet.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright
Audrey
Oravan lumijäljet
Oravan jälki on metsiemme kolmanneksi runsain lumijälki. Vain jäniksen ja ketun jälkiä on runsaammin. Takajalka on etujalkaa paljon kookkaampi. Takakäpälän
jälkipainallus on noin 6 cm pitkä, kun etukäpälän painallus jää alle neljän senttimetrin. Takajalan jäljessä erottuu viisi varvasta, etujalan jäljessä vain neljä.
Ohuessa nuoskalumessa jälkeen piirtyy pitkien varpaiden painallukset, mutta paksuun pehmeään hankeen jää vain kuoppa.
Orava liikkuu lähes yksinomaan hyppien. Jälkijono on helppo tunnistaa. Jälkiryhmässä isojen ulospäin suuntautuneiden takajalkojen jäljet osuvat
pienempien etujalkojen jälkien etupuolelle. Loikan pituus on 40 - 80 cm. Oravan jälki alkaa puunjuurelta ja päättyy puunjuureen. (Riistakolmiot.fi)
Näätä ja kanahaukka
Näätä ja kanahaukka ovat ne pedot, jotka Pohjolan havumetsissä
saalistavat oravia ympäri vuoden. Muita oravan vihollisia ovat
pöllöt, hiirihaukka, kettu ja kärppä, sekä kissa ja koira.
Kanahaukka, oravan vaarallinen vihollinen.
Hyökkääjänä kanahaukka
Tiheän oravakannan aikana kanahaukat syövät suuren määrän oravia. Tammi-helmikuussa
voi jopa 70 % kanahaukan ravinnosta koostua oravista. Näinä talvikuukausina
kanahaukoilla ei ole reviiriä ja ne vaeltavat laajalti.
Kanahaukka tekee joko lyhyitä, noin 50 metrin hyökkäyksiä, jotka se aloittaa
tavallisesti jonkin puun oksatiheiköstä, tai sitten ne pyytävät oravia
matalasta saalistuslennosta.
Kanahaukalta menee noin tunti oravan popsimiseen ja aterian jälkeen se pysyttelee
lopun päivää aloillaan. Seuraavana päivänä kanahaukka on aktiivinen vain
5 prosenttia valoisasta ajasta, se olla öllöttelee hyvin syöneenä aloillaan.
Suurimman osan aktiivisesta ajastaan kanahaukka väijyy oravia läpi talven piiloistaan.
Näätä, oravan vaarallinen vihollinen.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright
© Zweer de Bruin
Hyökkääjänä näätä
Näädän hyökkäyksen kohteeksi joutuessaan orava käyttäytyy eri tavoin, kuin
kanahaukan kanssa. Se kirkuu kimeästi ja kiitää puiden ohuimmille oksille, jotka
eivät kannata näätää. Näädät ovat kuitenkin tehokkaita metsästäjiä,
ja niiden saaliiksi jää noin 10 prosenttia talvisesta oravakannasta.
Yksi näätä syö keskimäärin kahdeksan oravaa kuukaudessa. Näädät etsivät
oravia myös näiden pesistä. Näätä kulkee saalistusretkensä aikana
noin viisi kilometriä ja voi käyttää oravanpesiä myös lepopaikkanaan.
Sekä oravat että näädät viihtyvät hyvin samanlaisissa, havupuuvaltaisissa
sekametsissä ja aarnialueilla, jos sellaisia vielä jossakin on. Kun oravakanta
pienenee, näädät siirtyvät jahtaamaan muita pikkunisäkkäitä, kuten
metsämyyriä.
Lähteinä
Maailman eläimet - Nisäkkäät 2 - Tammi
Juha K. Kairikko: Pihkahännännahat taloutemme perusta.
Anders Bjärvall: Suuri nisäkäskirja
Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen orava-info
Luonnossa Net
Oravan metsästyksestä 1940-1950-luvuilla - Erälehti.fi/Pekka Suuronen
Seppo Sulkava: Orava - Suomen luonto Eläimet - Weilin+Göös
SKS
Nokian metsäopetuspolku
Animal Diversity Web: Sciurus vulgaris -
Eurasian red squirrel