Tunturisuden sivut
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä - Copyright © Tuomo Lindfors

Kangasalan urkutehdas

Yllä kuvassa jo ikäkuntoon päässyt urkuharmoni, jonka on valmistanut aikoinaan Suomen suurin urkuharmonien valmistaja, Kangasalan Urkutehdas. On tietysti alakuloista, että nämä kauniit ja musiikkikulttuuriimme kiinteästi kuuluneet soittimet on usein hylätty ja jätetty rapistumaan.

Kuusikymmenluvun alussa Suomessa oli lähes 7 000 kansakoulua, todennäköisesti jokaisessa niissä oli ainakin yksi urkuharmoni. Huomattavan osan näistä rakensi Kangasalan Urkutehdas. Sen ohella urkuharmoneja tuotti Suomessa viitisentoista muutakin yrityistä.

Urkuharmoni

Luokkahuone, vuosi 1966, Helsinki. Urkuharmonikin on sijoillaan tässä tyylikkäässä luokkahuoneessa, jossa metallitehdas ORNO:n modernit katto- ja tauluvalaisimet. Kuva Helsingin kaupunginmuseo.

Urkuharmoni eli harmoni eli harmooni

Urkuharmoni eli harmoni eli harmooni on menneiden aikojen soitin, jota käytettiin hengellisissä tilaisuuksissa virsien säestyssoittimena ja erityisesti kansakouluissa, mistä sen moni vanhempi ihminen muistaa. Mikäpä musiikki voisi kauniimmin kajahtaa, kuin Kevätvirsi kouluissa niin, että opettaja harmonilla säestää ja lapset laulavat.

Urkuharmonilla oli vankka sijansa myös pappiloissa ja vauraissa maataloissa, kotisoittimena sekä kaupungeissa että maalla. Osasiko sitä niissä aina kukaan juuri soittaakaan, mutta jos talossa järjestettiin jotkin juhlat, häät taikka hautajaiset, oli hyvä, että talossa oli oma soitin. Soittajiahan aina saatiin paikalle, usein joku pelimanni, tai vaikkapa kanttori tai sitten juuri opettaja.

Urkuharmoni

Noin vuonna 1900 Yhdysvalloissa valmistettu urkuharmoni, joka on ollut käytössä Helsingissä. Kuva Helsingin kaupunginmuseo.

Urkuharmoni

Tampereen harmoonitehtaan 1950-luvulla valmistama urkuharmoni. Se on ollut käytössä Kannelmäen ala-asteella Helsingissä ainakin vuoteen 1988 saakka. Harmonien käyttö alkoi hiipua jo 1960-luvun aikaan. Poljettavat harmonit katosivat viimeistään 80-luvulla koulujen nurkista. Kuva Helsingin kaupunginmuseo.

Pelimannimusiikki

Urkuharmonilla on ollut myös vankka sijansa Pohjanmaan pelimannimusiikissa. Se on antanut mainion ja tukevan rytmitaustan muille pelimanniorkesterin soittimille, kuten viululle, haitarille ja klarinetille.

Pelimannimusiikissa urkuharmonin soittoa kutsutaan tämmäykseksi, joka tarkoittaa säestämistä. Tämmääjän tarvitsee osata vain muutama sointu ja vaihtaa ne aina oikeaan aikaan. Se onnistuu kömpelömmilläkin maamiehen sormilla, kunhan on vain tarkka rytmitaju. Pelimannimusiikissa ei aina ehkä tarvita virtuositeettia, mutta musiikki saa vetävän poljentonsa soittajien syvimmistä tunnoista, eikä sellaista poljentoa saavutetakaan teoreettisilla taidoilla.

Urkuharmoni

J.E. Hedénin valmistama urkuharmoni, jota on käytetty Sirkkulan koulussa, aikaisemmin ollut kiertokoulun käytössä. Harmoni on hankittu Sirkkulan koulupiirille 1800-luvun lopulla, ja se on kiertokoulun käyttämä. Se on ostettu kreivitär Marianne Armfeltin järjestämien, Pettilässä pidettyjen arpajaisten tuottamilla rahoilla. Kuva Salon historiallinen museo.

Urkuharmoni

Amurin työläismuseokorttelissa asunnon sisustusta urkuharmoneineen.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Tuomo Lindfors


Urkuharmoni

Asetinlaitemiehen eli junan vaihdemiehen koti Helsingissä noin vuonna 1913 - 1923. Urkuharmonin lisäksi asunnossa on ollut myös radio, joka vielä tuolloin oli suuri uutuus ja seinillä runsaasti taidetta. Asetinlaitemies on loihtinut kotiinsa todella kauniin tunnelman. Kuva Helsingin kaupunginmuseo.

Urkuharmoni

Urkuharmoni vuodelta 1900, R. Metzner Harmonium-Fabrik. Myyjänä on aikoinaan ollut Niklanderin Soitinliike, Kasarminkatu 25, Helsinki. Kuva Helsingin kaupunginmuseo.

Lähteet
*Yle Uutiset: Suvivirsi soi kauniimmin urkuharmonilla