Alix opiskelijana
Kuningatar Viktoria tunsi suurta huolta
puoliorpoutuneista lapsenlapsistaan ja osallistui siten myös Alixin kasvatukseen.
Hessenin suurherttua Ludvig oli Viktorialle kuin oma poika.
Viktorialle lähetettiin Hessenistä kuukausittain
raportit kirjeitse siitä, miten lasten kanssa edistyttiin ja Viktoria vastasi omilla kirjeillään, joissa oli tarkkoja
ohjeita ja suuntaviivoja lasten kasvatuksesta ja opinnoista.
Alixin äiti Alice oli korostanut sitä suurta merkitystä, mikä oli myös naisten opiskelulla,
ja näitä hänen ajatuksiaan toteutettiin lasten kasvatuksessa myös äidin kuoleman jälkeen. Alixkin sai monipuolisen koulutuksen
ja hän paneutui opiskeluun hyvin ahkerasti ja velvollisuudentuntoisesti. Alixilla oli hyvä muisti.
Hänen seitsemänvuotiaana kirjoittamansa tekstin käsiala on jo hyvin vakaata ja siistiä.
15-vuotiaana Alixilla oli hallussaan kaikki perustiedot historiasta, kirjallisuudesta, maantieteestä ja kaikista yleisaineista - erityisesti
kaikesta siitä, mikä liittyi Saksaan tai Englantiin.
Alix pianistina, taiteilijana ja ompelijana
Musiikkia Alix rakasti, ja hänen suosikkisäveltäjänsä oli Richard Wagner.
Musiikkia hänelle opetti paikallinen oopperanjohtaja.
Alix oli itsekin loistava pianisti, mutta hänen ujoutensa teki hänelle soittamisesta ihmisten edessä piinaa.
Hän joutui kerran soittamaan kuningatar Viktorian pyynnöstä eräissä juhlissa Windsorissa paikalla olleille vieraille,
ja sitä tapahtumaa Alix piti eräänä elämänsä ikävimmistä koettelemuksista. Hän sanoi jälkeenpäin, että tuntui,
kuin hänen sormensa olisivat nihkeydessään liimautuneet kiinni koskettimiin.
Alix ei itse harrastanut piirtämistä ja kuvien tekemistä, vaikkakin hänen kiinnostuksensa taiteeseen kasvoi
hänen taiteellisen veljensä Ernstin vaikutusvallan myötä.
Alixin välit Ernstin eli Ernien kera olivat hyvät sekä lapsuudessa, että koko elämän ajan.
Ompelijana Alix oli hyvä.
Hän ompeli kaikenlaisia pieniä ompeluksia, joita hän lahjoitteli sekä ystävilleen, että
hyväntekeväisyysmyyjäisiin.
Suuret surut ja elämän vakavuus - tulisuutta ja harkintaa
Alixin äiti kuoli, kun Alix oli kuusivuotias ja äidin lisäksi Alix menetti varhaisissa kuolemissa kaksi sisartaan.
Lapsista nuorin, Alixin pikkusisko Marie kuoli 4-vuotiaana kurkkumätään. Toinen Alixin veljistä, Friedrich,
kärsi verenvuototaudista ja kuoli 2-vuotiaana, pudottuaan ikkunasta. Nämä tapahtumat jättivät Alixiin ikuiset jälkensä.
Ulkonaisesti hän oli vakavamietteinen. Surun ja yksinäisyyden tunteen sanotaan asettuneen Alixin elämään
ensimmäisten, hänen äitinsä kuoleman jälkeisten kuukausien aikana, eikä tämä piirre poistunut hänestä koskaan.
Alix osoitti lapsuudessaan myös kuumaverisyyttä ja tulista luonnetta. Ennen äitinsä kuolemaa hän oli
hyvin onnellinen lapsi. Temperamenttisuudestaan huolimatta hän osasi osoittaa jo hyvin nuorena myös tarvittavaa itsehillintää.
Alix oli luonteeltaan antelias, eikä edes pienenä juuri koskaan sortunut mihinkään lapsellisuuksiin.
Hänellä oli lämmin ja rakastava sydän, hän oli hyvin herkkä mutta myös itsepäinen. Jos jonkun ikävä sana joskus satutti häntä, hän ei osoittanut
sitä ulospäin, vaan piti tunteensa sisällään.
Valokuvissaan, sekä lapsena, että aikuisena, Alix näyttää useimmiten ja lähes aina vakavalta, hymyttömältä ja ilottomalta.
Muitakin syitä hymyttömyyteen varmasti on ollut, kuin lapsuusperheessä koetut menetykset. Oma osansa on ollut
mitä ilmeisimmin kuningatar Viktorian viktoriaanisella ja jäykällä kasvatuksella. Itse Viktoriahan mököttää suorastaan vihaisen
näköisen kaikissa kuvissaan. Myös kuvaustilanteet ovat olleet yli sata vuotta sitten toiset. Hoviväkeä on kuvattu
muodollisissa kuvaustilanteissa, joissa heitä on aseteltu tarkasti erilaisiin asentoihinsa, usein erilaisen rekvisiitan
kanssa.
Eikä varmaan entisinä aikoina kuvaajakaan ole aina osannut sanoa, että nyt hymyä.