Tunturisuden sivut
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva sivun yläreunassa - Copyright © Patrick_K59
*Kuva oikealla - Copyright © David and Dorothy Jenkins (Sharing for 2015)


Punaotsasieppo - (Petroica goodenovii)

Varpuslintujen lahkossa (Passeriformes) on pensassieppojen (Petroicidae) heimo, ja siihen heimoon kuuluu Australiassa elävä punaotsasieppo. Se elää mantereella yleisenä lähes kaikkialla ja suosii kuivia ja metsäisiä alueita. Tasmaniassa lajia ei tavata. Laji on endeeminen eli kotoperäinen - tavataan vain Australiassa.

Punaotsasiepolla on pituutta 10,5 - 12,5 cm. Siipien kärkiväli on 15 - 19,5 cm. Uroslintu on huomiotaherättävän värikäs, punaisine rintoineen ja punaisine otsineen. Naaras puolestaan on hillityn ruskeanharmaa, mutta on silläkin otsallaan vienoa, koristavaa punaa.

Laululivertelyjä punaotsasiepolla on useampia erilaisia. Uros pitää huolen konserteista ja yrittää näin saada puoleensa naaraiden huomion.
Punaotsasieppo

Lisääntyminen

Punaotsasiepot voivat pesiä ja lisääntyä jopa kolme kertaa vuodessa. Uros valitsee pesäpaikan ja tarjoaa sitä naaraalle, ja jos paikka ei kelpaa, tulee uusia tarjouksia niin kauan, että hyvin vaativainen naaras on lopulta tyytyväinen ja valitsee paikan. Naaras hautoo munat, joita on 2 - 3, mutta molemmat vanhemmat osallistuvat poikasten ruokintaan. Poikaset ovat lentokykyisiä kahden viikon iässä.

Monet pesinnät vuodessa ovat punaotsasiepolla sopeutumista lämpimään ilmastoon, jossa on runsaasti vihollisia eli poikasten saalistajia. Jos vaara, kuten petolintu, villikissa tai käärme uhkaa pesäpoikuetta, emo on saavinaan siipirikon ja laahautumalla "hyvin raihnaisena" kauemmaksi houkuttelee saalistajaa pois pesältä.

Yleensä kahdesta, mutta jopa kolmesta vuosittaisesta pesinnästä huolimatta yksi pari saa vuodessa jäämään henkiin kaksi poikastaan.
Ruokailu

Punaotsasiepot ruokailevat pääsääntöisesti maassa ja noukkivat sieltä suihinsa matoja, hämähäkkejä ja muita pieniä maan vipeltäjiä ja hyönteisiä.

Elämää yksin, kaksin ja perheinä

Punaotsasiepot elävät yksin, pareina tai pieninä perhekuntina, joissa ovat vanhemmat ja poikaset. Punaotsasiepot liikkuvat joskus myös sellaisissa sekaparvissa, joissa on useampia eri lintulajeja yhdessä.

Elintavoiltaan punaotsasiepot ovat hyvin vilkkaita. Ne eivät viihdy pitkää aikaa aloillaan, vaan rientävät kaiken aikaa uusiin puuhiin ja askareisiinsa.

Lähteet
*BirdLife International: Red-capped Robin Petroica goodenovii
*Australian Museum: Birds in Backyards: Red-capped Robin
*Nature Notes - Red-capped Robin
Punaotsasieppo
Punaotsasieppo
Punaotsasieppo
Punaotsasieppo
Punaotsasieppo

Punarintaiset ja -otsaiset ovat koiraita, ruskeansävyiset ja harmakat, hillityin otsapunerruksin naaraita.