Tunturisuden sivut
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä Hatsinan palatsi - Copyright © Florstein

Hatsinan palatsi

Hatsina on kaupunki 46 km Pietarista etelälounaaseen. Siellä sijaitsee Hatsinan 600-huoneinen palatsi, jonka rakennutti keisarinna Katariina II eli Katariina Suuri (2.5.1729 - 17.11.1796) 1760-luvulla. Palatsin suunnitteli italialainen arkkitehti Antonio Rinaldi ja palatsiin tuli englantilaistyylinen puutarha. Palatsi ei koskaan ollut keisareiden suuressa suosiossa, mutta Aleksanteri III asui siellä perheineen. Perheeseen kuului hänen poikansa, tuleva keisari Nikolai II.

Aleksanteri III (10.3.1845 - 1.11.1894)

Venäjän keisari Aleksanteri III oli kuin karhu, jättiläinen ja hyvin voimakas. Se ei kuitenkaan riittänyt, sillä hän joutui pitämään Hatsinassa vahvaa henkivartiokaartia. Vartiomiehiä oli palatsin ympärillä vuorokauden ympäri, 25 metrin välein. Kokonainen armeija sotilaita oli leiriytynyt pysyvästi Hatsinan ympärille. Keisarille ruokaa valmistava kokki oli kaiken aikaa tarkkailun alaisena.

Kun Aleksanterin piti lähteä Hatsinasta käymään Pietarissa, hän ajoi rautatieasemalle Napoleon III:lta ostetuissa, panssaroiduissa vaunuissa. Ajoneuvo oli niin järjettömän raskas, että sitä vetävät hevoset kaatuivat matkan varrella kaikkensa antaneina.

Paavalin palatsi

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Raita Futo


Hatsinassa sijaitsee myös kuvan vuonna 1799 valmistunut Priory Palace, joka muistuttaa enemmänkin goottilaista ja venäläistä kirkkoa kuin palatsia. Venäjän keisari Paavali I (1.10.1754 - 23.3.1801) rakennutti palatsin ritareiden käyttöön.

Aleksanterin palatsi

All Rights Reserved
*Kuva Copyright © Russian brothers/Flickr
Photo used with permission.

Aleksanterin palatsi

Aleksanterin palatsi, jota Nikolai II perheineen piti kotinaan. Aleksanterin palatsin viimeiset asukkaat olivat keisari Nikolai II, hänen vaimonsa keisarinna Aleksandra Fjodorovna ja heidän lapsensa. Keisari Nikolai II muutti perheensä kanssa Aleksanterin palatsiin, koska hän koki Talvipalatsin vaaralliseksi itselleen ja perheelleen.

Eräitä palatsin huoneista on kunnostettu ja sisustettu turistienkin katsottaviksi. Palatsi on suuresti kärsinyt Nikolai II:n jälkeisen ajan sodissa ja sen arvokkaat sisustukset taiteineen kaikkineen on pääosin ryöstetty taivaan tuuliin.

Aleksanterin palatsin rakensi vuosina 1792 - 1796 keisarinna Katariina II Suuren käskystä italialaisarkkitehti Giacomo Quarenghi. Kellanvalkea rakennus oli lahja keisarinnan pojanpojalle, Aleksandr Pavlovitshille, tulevalle tsaari Aleksanteri I:lle. Maaliskuussa 1917 Aleksanterin palatsista tuli tsaariperheen vankila, josta tie elokuun ensimmäisenä johti Siperian Tobolskiin ja viimein Jekaterinburgin Ipatjevin taloon.

Tsarskoje Selo - Aleksanterin palatsi - Pietarhovi

Pushkinissa, Pietarin keskustasta 24 kilometriä etelään on Tsarskoje Selo (Tsaarin kylä), joka tunnetaan nykyisin nimellä Puskin. Siellä on suuri määrä palatsi- ja muita rakennuksia. Keisarillinen perhe ei mielellään oleskellut Pietarissa muuta kuin vain juuri sen ajan, mikä oli välttämätöntä. Tsarskoje Selo oli terveellisempi, siellä oli puhdas ja raikas ilma, linnan ympärillä oli suuria puistoja, keinotekoisia järviä ja kävely- ja ajeluteitä.

Yksi palatsialueen rakennuksista on Aleksanterin palatsi, joka yleisesti on vähemmän tunnettu, kuin Katariinan palatsi. Aleksanterin palatsi oli Nikolai II:n perheen koti. Nikolai ja Aleksandra rakastivat tätä palatsia, jonne he kokivat vetäytyvänsä turvaan Talvipalatsista erityisesti Verisunnuntain tapahtumien jälkeen. Tuolloinhan, 22.1.1905 Nikolai II:n henkivartiokaarti ampui Talvipalatsin edustalle kokoontuneita mielenosoittajia.

Suuri Pietarhovin palatsi

Pietarhovin Suuri palatsi. Turistien tulvaa heinäkuussa 2017.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat - Copyright © Richard Mortel

Pietarhovi

Linnoja Venäjän keisarilla oli paljon. Yksi palatsialue oli Pietarhovi Pietarissa. Tämä alue on yksi Venäjän suurimmista palatsialueista ja myös Nikolai II perheineen vietti aikaa Pietarhovissakin. Pietarhoviin mentiin, kuten Tsarskoje Seloonkin, erityisesti kesäisin. Pysyvämmin Nikolai II vaimonsa kanssa asui Pietarhovissa vain puolen vuoden ajan avioliiton alkuaikoina, vuonna 1895. Tuon alkuajan jälkeen pysyväksi kodiksi tuli Aleksanterin palatsi.

Shakkipeli

Katariina II:n ajoilta periytyvä Venäjän tsaarien shakkipeli, jolla Nikolai II varmaan on myös pelannut. Venäjän sisällissodassa olivat vastakkain valkoiset ja punaiset ja kuin sitä ennakoiden, ovat shakkinappulatkin valkoiset ja punaiset. Kuten tiedämme, punaiset voittivat.

Aleksanterin palatsin muutostyöt omaksi kodiksi - sähköt, puhelin, elokuvateatteri

Kun Nikolai II perheineen muutti pysyvästi asumaan Aleksanterin palatsiin, siellä tehtiin monenlaisia muutostöitä heidän mielensä mukaisesti. Alakerran huoneiden käyttötarkoituksia muutettiin uusien asukkaiden tarpeiden mukaisesti ja yläkertaan tehtiin huoneet tyttärille. Hovin kauhuksi Aleksandra arkkitehtinsä Meltzerin kanssa valitsi sisustustyyliksi modernin jugendin ja Art-Nouveaun, aiemman klassisen hovityylin sijaan. Yksi palatsin kuuluisia huoneita on Aleksandran malvanvärinen huone.

Tekniikan kehitys ja keksinnöt maailmalla näkyivät myös heti tässä nykyaikaan viehtyneessä kotipalatsissa. Niinpä palatsi sähköistettiin ja sinne ilmestyi myös puhelin. Vuonna 1899 palatsiin rakennettiin hydraulinen hissi, joka yhdisti alakerrassa asuvan Aleksandran huoneen tyttöjen yläkerran huoneisiin. Linnan erääseen puolipyöreään halliin sijoitettiin elokuvakangas ja projektori mykkäfilmien katselua varten.

Katariinan palatsin koti oli kaunis ja lämmin, ja siellä vietettiin idyllistä perhe-elämää. Linnan paksut seinät antoivat turvaa perheelle sodan ja vallankumouksen myrskyisinä vuosina.

Vankina omassa kodissa

Vuonna 1917 Nikolai II joutui luopumaan vallasta ja palasi tämän jälkeen ei keisarina, vaan everstinä, perheineen kotiinsa Aleksanterin palatsiin. Nyt perhe oli vankina. He saivat käyttää palatsista vain rajattua osaa ja heidän kaikkia tekemisiään valvottiin, puistossa kävelylläkin vartijat olivat kaiken aikaa mukana.

Perhe eristettiin täydellisesti muusta maailmasta, vierailijat eivät olleet sallittuja ja kirjeitä ei saanut kirjoittaa. Aleksandr Kerenskin määräyksellä perhe siirrettiin palatsista 1.8.1917 junalla Tobolskiin, Siperiaan. Näin tavattoman synkissä ja surullisissa tunnelmissa joutui perhe jättämään tämän palatsin, joka kerran oli ollut heidän rakkain kotinsa ja turvapaikkansa maailmassa.

Katariinan palatsi

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © jimg944

Tsarskoje Selo - Katariinan palatsi

600 hehtaarin puisto- ja palatsialueen ytimen muodostaa Katariinan palatsi (kuva yllä). Katariinan palatsin valkoista, sinistä ja kultaista yhdistelevä julkisivu on runsaan 325 metrin pituinen, ja rakennuksen koristeluun on käytetty kaikkiaan yli 100 kilogrammaa kultaa. Palatsia ympäröivät koristeelliset, ranskalaistyyliset puistopuutarhat, ja rakennuksen lukuisat salit on sisustettu taideaartein. Saleista kuuluisin on mystinen Meripihkahuone. Meripihkapanelointi ja erilaiset arvokivikoristelut antavat huoneelle sen mahtipontisen ulkonäön ja tittelin maailman kahdeksantena ihmeenä.

Eremitaasi
Eremitaasi

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta. *Kuvat Copyright © Thibault CHAPPE

Talvipalatsi

Kuvissa yllä on barokkityylinen Talvipalatsi, joka on rakennettu vuosina 1754 - 1762 italialaissyntyisen arkkitehdin Bartolomeo Rastrellin piirustusten mukaan. Talvipalatsi, jonka tiloihin Eremitaasi-taidemuseo nykyisin on levittäytynyt, toimi aiemmin, vuodesta 1732 aina vallankumousvuoteen 1917 saakka Venäjän tsaarien asuin- ja hallintopalatsina. Erityisesti he asuivat Talvipalatsissa talvikaudet, ja kesät Tsarskoje Selossa (nykyinen Puskin) tai Pietarhovissa.