Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä Hatsinan palatsi - Copyright
© Florstein
Hatsinan palatsi
Hatsina on kaupunki 46 km Pietarista etelälounaaseen. Siellä sijaitsee Hatsinan 600-huoneinen palatsi, jonka rakennutti keisarinna
Katariina II eli Katariina Suuri (2.5.1729 - 17.11.1796) 1760-luvulla. Palatsin suunnitteli italialainen arkkitehti Antonio Rinaldi ja palatsiin tuli
englantilaistyylinen puutarha. Palatsi ei koskaan ollut keisareiden suuressa suosiossa, mutta Aleksanteri III
asui siellä perheineen. Perheeseen kuului hänen poikansa, tuleva keisari Nikolai II.
Aleksanteri III (10.3.1845 - 1.11.1894)
Venäjän keisari Aleksanteri III oli kuin karhu, jättiläinen ja hyvin voimakas. Se ei kuitenkaan riittänyt, sillä hän joutui pitämään
Hatsinassa vahvaa henkivartiokaartia. Vartiomiehiä oli palatsin ympärillä vuorokauden ympäri, 25 metrin välein.
Kokonainen armeija sotilaita oli leiriytynyt pysyvästi Hatsinan ympärille. Keisarille ruokaa valmistava kokki oli kaiken
aikaa tarkkailun alaisena.
Kun Aleksanterin piti lähteä Hatsinasta käymään Pietarissa, hän ajoi rautatieasemalle
Napoleon III:lta ostetuissa, panssaroiduissa vaunuissa. Ajoneuvo oli niin järjettömän raskas, että sitä vetävät hevoset kaatuivat
matkan varrella kaikkensa antaneina.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright
© Raita Futo
Hatsinassa sijaitsee myös kuvan vuonna 1799 valmistunut Priory Palace, joka muistuttaa enemmänkin goottilaista ja venäläistä kirkkoa kuin palatsia.
Venäjän keisari Paavali I (1.10.1754 - 23.3.1801) rakennutti palatsin ritareiden käyttöön.
All Rights Reserved
*Kuva Copyright
© Russian brothers/Flickr
Photo used with permission.
Aleksanterin palatsi
Aleksanterin palatsi, jota Nikolai II perheineen piti kotinaan. Aleksanterin palatsin viimeiset asukkaat olivat keisari Nikolai II, hänen vaimonsa keisarinna
Aleksandra Fjodorovna ja heidän lapsensa. Keisari Nikolai II muutti perheensä kanssa Aleksanterin palatsiin,
koska hän koki Talvipalatsin vaaralliseksi itselleen ja perheelleen.
Eräitä palatsin huoneista on kunnostettu
ja sisustettu turistienkin katsottaviksi. Palatsi on suuresti kärsinyt
Nikolai II:n jälkeisen ajan sodissa ja sen arvokkaat sisustukset taiteineen
kaikkineen on pääosin ryöstetty taivaan tuuliin.
Aleksanterin palatsin rakensi vuosina 1792 - 1796 keisarinna Katariina II Suuren käskystä italialaisarkkitehti
Giacomo Quarenghi. Kellanvalkea rakennus oli lahja keisarinnan pojanpojalle, Aleksandr Pavlovitshille, tulevalle tsaari
Aleksanteri I:lle. Maaliskuussa 1917 Aleksanterin palatsista tuli tsaariperheen vankila, josta tie elokuun ensimmäisenä johti Siperian Tobolskiin ja viimein Jekaterinburgin Ipatjevin taloon.
Tsarskoje Selo - Aleksanterin palatsi - Pietarhovi
Pushkinissa, Pietarin keskustasta 24 kilometriä etelään on Tsarskoje Selo (Tsaarin kylä), joka tunnetaan nykyisin nimellä
Puskin. Siellä on suuri määrä palatsi- ja muita rakennuksia.
Keisarillinen perhe ei mielellään oleskellut Pietarissa muuta kuin vain juuri
sen ajan, mikä oli välttämätöntä. Tsarskoje Selo oli terveellisempi, siellä oli
puhdas ja raikas ilma, linnan ympärillä oli suuria puistoja,
keinotekoisia järviä ja kävely- ja ajeluteitä.
Yksi palatsialueen rakennuksista on Aleksanterin palatsi,
joka yleisesti on vähemmän tunnettu, kuin Katariinan palatsi.
Aleksanterin palatsi oli Nikolai II:n perheen koti. Nikolai ja Aleksandra rakastivat tätä
palatsia, jonne he kokivat vetäytyvänsä turvaan Talvipalatsista
erityisesti Verisunnuntain tapahtumien jälkeen. Tuolloinhan, 22.1.1905
Nikolai II:n henkivartiokaarti ampui Talvipalatsin edustalle kokoontuneita mielenosoittajia.
Pietarhovin Suuri palatsi.
Turistien tulvaa heinäkuussa 2017.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat - Copyright
© Richard Mortel
Pietarhovi
Linnoja Venäjän keisarilla oli paljon. Yksi palatsialue oli Pietarhovi Pietarissa.
Tämä alue on yksi Venäjän suurimmista palatsialueista ja myös Nikolai II perheineen
vietti aikaa Pietarhovissakin. Pietarhoviin mentiin, kuten Tsarskoje Seloonkin, erityisesti
kesäisin. Pysyvämmin Nikolai II vaimonsa kanssa asui Pietarhovissa vain puolen vuoden ajan
avioliiton alkuaikoina, vuonna 1895. Tuon alkuajan jälkeen pysyväksi kodiksi
tuli Aleksanterin palatsi.
Katariina II:n ajoilta periytyvä Venäjän tsaarien shakkipeli, jolla Nikolai II
varmaan on myös pelannut. Venäjän sisällissodassa olivat vastakkain valkoiset ja punaiset
ja kuin sitä ennakoiden, ovat shakkinappulatkin valkoiset ja punaiset. Kuten tiedämme,
punaiset voittivat.
Aleksanterin palatsin muutostyöt omaksi kodiksi -
sähköt, puhelin, elokuvateatteri
Kun Nikolai II perheineen muutti pysyvästi asumaan Aleksanterin palatsiin,
siellä tehtiin monenlaisia muutostöitä heidän mielensä mukaisesti.
Alakerran huoneiden käyttötarkoituksia muutettiin uusien asukkaiden tarpeiden mukaisesti ja yläkertaan tehtiin
huoneet tyttärille. Hovin kauhuksi Aleksandra arkkitehtinsä Meltzerin
kanssa valitsi sisustustyyliksi modernin jugendin ja Art-Nouveaun,
aiemman klassisen hovityylin sijaan. Yksi palatsin kuuluisia
huoneita on Aleksandran malvanvärinen huone.
Tekniikan kehitys ja keksinnöt maailmalla näkyivät myös heti tässä
nykyaikaan viehtyneessä kotipalatsissa. Niinpä palatsi sähköistettiin
ja sinne ilmestyi myös puhelin. Vuonna 1899 palatsiin rakennettiin
hydraulinen hissi, joka yhdisti alakerrassa asuvan Aleksandran huoneen
tyttöjen yläkerran huoneisiin. Linnan erääseen puolipyöreään halliin
sijoitettiin elokuvakangas ja projektori mykkäfilmien katselua varten.
Katariinan palatsin koti oli kaunis ja lämmin, ja siellä vietettiin idyllistä
perhe-elämää. Linnan paksut seinät antoivat turvaa perheelle sodan ja vallankumouksen
myrskyisinä vuosina.
Vankina omassa kodissa
Vuonna 1917 Nikolai II joutui luopumaan vallasta ja palasi tämän jälkeen
ei keisarina, vaan everstinä, perheineen kotiinsa Aleksanterin palatsiin.
Nyt perhe oli vankina. He saivat käyttää palatsista vain rajattua osaa ja heidän
kaikkia tekemisiään valvottiin, puistossa kävelylläkin vartijat olivat kaiken aikaa mukana.
Perhe eristettiin täydellisesti muusta maailmasta, vierailijat eivät olleet
sallittuja ja kirjeitä ei saanut kirjoittaa. Aleksandr Kerenskin määräyksellä
perhe siirrettiin palatsista 1.8.1917 junalla Tobolskiin, Siperiaan.
Näin tavattoman synkissä ja surullisissa tunnelmissa joutui
perhe jättämään tämän palatsin, joka kerran oli ollut heidän rakkain
kotinsa ja turvapaikkansa maailmassa.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright
©
jimg944
Tsarskoje Selo - Katariinan palatsi
600 hehtaarin puisto- ja palatsialueen ytimen muodostaa Katariinan palatsi (kuva yllä).
Katariinan palatsin valkoista, sinistä ja kultaista yhdistelevä julkisivu on runsaan
325 metrin pituinen, ja rakennuksen koristeluun on käytetty kaikkiaan yli 100 kilogrammaa kultaa. Palatsia ympäröivät
koristeelliset, ranskalaistyyliset puistopuutarhat, ja rakennuksen lukuisat salit on sisustettu taideaartein.
Saleista kuuluisin on mystinen Meripihkahuone.
Meripihkapanelointi ja erilaiset arvokivikoristelut antavat huoneelle sen mahtipontisen ulkonäön ja
tittelin maailman kahdeksantena ihmeenä.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat Copyright
©
Thibault CHAPPE
Talvipalatsi
Kuvissa yllä on
barokkityylinen Talvipalatsi, joka on rakennettu vuosina 1754 - 1762
italialaissyntyisen arkkitehdin Bartolomeo Rastrellin piirustusten mukaan.
Talvipalatsi, jonka tiloihin Eremitaasi-taidemuseo nykyisin on levittäytynyt,
toimi aiemmin, vuodesta 1732 aina vallankumousvuoteen 1917 saakka Venäjän tsaarien asuin- ja hallintopalatsina.
Erityisesti he asuivat Talvipalatsissa talvikaudet, ja kesät
Tsarskoje Selossa (nykyinen Puskin) tai Pietarhovissa.