Tunturisuden sivut
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva ylinnä Copyright © Ninara

Jusupovin palatsi

Jusupovin keltainen, pitkä palatsi Moika-kanavan rantakadulla on yksi Pietarin loistokkaimmista palatseista. Nimensä palatsi on saanut Jusupovien ruhtinassuvun mukaan, jonka omistuksessa palatsi oli vuodesta 1830 aina vallankumoukseen, vuoteen 1917 saakka. Jusupovien suku oli Venäjän varakkaimpia aatelisia sukuja.

Palatsi on pantu alulle jo 1700-luvulla. Vuosien myötä palatsia on laajenneltu erilaisten tyylien mukaan, eri arkkitehtien johdolla. Nykymuotoonsa palatsi asettui Jusupovien aikana. Palatsin askeettista julkisivua koristaa doorilainen pylväikkö.

Nikolai II:n perheen naisväen erityinen neuvonantaja, venäläinen talonpoika ja munkki Grigori Rasputin murhattiin Jusupovin palatsissa, ruhtinas Feliks Jusupovin johtaman salaliittolaisryhmän toimesta. Rasputinille on varattu palatsin tiloista oma museohuoneensa vahahahmoineen.

Vuoden 1917 vallankumouksen jälkeen Jusupovin palatsin omistajaksi tuli valtio. Nykyisin palatsi on yksi Pietarin suosituimmista nähtävyyksistä. Sen loistokkuuden takia Pietarin kaupunki järjestää siellä usein vastaanottoja arvovieraiden kunniaksi.

Palatsissa vieraat voivat nähdä loisteliaasti, alkuperäisessä kalustuksessaan olevia saleja ja huoneita, taidetta ja vaikkapa barokkityylisen teatterin. Teatterissa esitetään näytelmää, joka kertoo Rasputinista.

Juspovien moskeija

Jusupovin moskeija. Jusupovit olivat vanhaa musulmaanista tataarisukua nimeltään Jusuf. Käännyttyään ortodoksiuskoon he ottivat nimen Jusupov.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Jusupovin moskeijasta Copyright © DmitoSklyarenko


Jusupovin palatsi

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä Copyright © A.Savin


Jusupovien sukuvaakuna

Jusupovien sukuvaakuna.

Jusupovin palatsi

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Punaisesta salista yllä Copyright © Dmitry Ivanov

Palatsin sisätiloja

Kuvassa yllä palatsin Punainen sali. Sitä seuraavat silkkitapetein verhoillut Vihreä ja Sininen sali, joista päästään tekomarmoriseinin koristeltuun rotundaan. Saleja valaisevat ranskalaiset pronssikruunut ja niiden koristeellinen kuviointi toistuu taidokkaasti eri puulajeista tehdyissä, kauniissa parkettilattioissa.

Palatsia uudistettiin 1800-luvulla arkkitehti Andrei Mihailovin suunnitelmien mukaan. 1800-luvun loppupuolella arkkitehti Ippolit Monighetti suunnitteli valkoiset, leveät marmoriportaat, jotka johtavat paraatisaleihin. Portaikkoa koristavat valkoiset sfinksit ja ylätasanteella syvennyksiin asetetut veistokset. Portaikon yllä roikkuu suuri kristallikruunu.

Palatsin valkoisessa tanssisalissa on korkeita, valkoisia pylväitä, suuria peilejä ja vuorikristallibalustradeja. Tanssisalin kruunaa suuri, timanttihiottu kattokruunu. Maurilainen sali suihkulähteineen ja valkoisesta, läpikuultavasta jaspiksesta tehtyine takkoineen on osa palatsia. Salin seinien syvennyksissä on maljoja ja vaaseja ja kattofriisissä lainauksia Koraanista.

Jusupovin palatsi
Jusupovin palatsi

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä Copyright © allyhook
*Kuva alla Copyright © Dmitry Ivanov

Palatsitakat

Palatsien takat olivat tärkeitä lämmöntuottajia, mutta niiden toteutuksessa oli mahdollisuus myös aikaansaada katseltavaksi mitä kauneinta taidetta. Oikealla alla, 1800-luvulla hienoin veistospinnoin Italiassa valmistettu, marmoritakka. Takan edessä tekstiileistä, puusta ja kultauksista koostuva, Ranskassa valmistettu suojus. Takan päällä ranskalaisen Jean-Antoine Houdonin marmoriin veistämä naisen rintakuva.

Konsertteja ja näytelmiä

Jusupovin palatsi toimii nykyisin Opettajainliiton talona, monipuolisena kulttuurikeskuksena, jossa taiteen ja museoitujen huoneiden ja huonekalujen esittelyn ohella järjestetään myös konsertteja ja näytelmiä palatsin omassa teatterissa. Palatsin helmenä on arkkitehti Monighettin suunnittelema, 180-paikkainen miniatyyrinen barokkiteatteri.

Jusupovin palatsin sisätiloissa, tarkasti alkuperäisissä sisustuksissaan olevissa huoneissa vieraat pääsevät näkemään, miten kaikkein rikkaimmat ihmiset aikoinaan asuivat. Palatsi ei ole varsinainen museo, mutta siihen pääsee tutustumaan opastetuilla kiertokäynneillä.

Teatteri

Jusupovin palatsin teatteri.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Ninara


Rasputinin murha

Rasputinin murha Jusupovin palatsissa - Rasputinia odotetaan.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Ninara


Portaat

Jusupovin palatsin porrastiloja.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Ninara


Sininen makuuhuone

Ruhtinattaren makuuhuone, "Sininen makuuhuone". Kuvan makuuhuonetta hallitsi ruhtinatar Irina Jusupova (1895 - 1970), jonka aviomies oli ruhtinas Feliks Jusupov. Irinan äiti Ksenia oli keisari Aleksanteri III:n neljäs lapsi ja vanhin tytär, ja samalla keisari Nikolai II:n sisar. Suuri tuolimäärä kuvan makuuhuoneessa kertoo, että makuuhuoneessa ei vain nukuttu, vaan myös oleskeltiin muutenkin.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Flickr/Dennis Jarvis

Jusupovien äärimmäistä rikkautta

Jusupovien suvun omaisuus alkoi karttua jo satoja vuosia sitten. Esimerkiksi, eräs suvun jäsenistä oli aikoinaan Venäjän keisarin palveluksessa, ja sai keisarilta palveluksistaan lahjamaita ja kartanon. Jusupovien suku on aina kuulunut, 1400-luvulta lähtien Venäjän keisarin lähipiiriin. Keisarin lähipiirissä ja erilaisissa Venäjän viroissa, kuten marsalkkoina ja diplomaatteina, heillä oli suhteet koko Euroopan hoveihin. Siinä ohessa suku on hankkinut itselleen yhä lisää omaisuutta. Jusupovit eivät tyytyneet vain palvelemaan keisariaan, vaan kehittelivät siinä ohella myös monenlaista, omaa liiketoimintaansa, joka sananmukaisesti paisumistaan paisui.

Jusupovin suku edusti äärimmäistä rikkautta ja heidän sanotaan lopulta olleenkin varakkaampia, kuin Romanovit olivat. Ruhtinas Feliks Jusupov (23.3.1887 - 27.9.1967) oli omana aikanaan Venäjän rikkain ihminen, saatuaan pääperijänä suvun omaisuuden itselleen. Suvun omaisuus oli kasautunut edellisten sukupolvien aikana ja oman, viimeisiin silauksiin kuuluvan lisänsä siihen oli tuonut myös Krimin tataareihin kuulunut Feliksin äiti, joka oli hyvin varakas.

Tuntematon mies

Tuntemattoman taiteilijan maalaus tuntemattomasta miehestä - Jusupovin taidekokoelmasta muualle siirtynyt.

Omaisuutta loputtomiin

Jusupovit omistivat neljä palatsia Pietarissa, kolme palatsia Moskovassa, palatseja Ranskassa, Englannissa ja Saksassa, kaupunki- ja kesäpalatseja, 37 kartanoa eri puolilla Venäjää 17:ssa maakunnassa, hiili- ja rautakaivoksia, viljelyksiä ja tehtaita, neljä myllyä ja öljykenttiä Kaspianmeren maisemissa.

Jusupovien omistukseen kuului myös sokerijuurikas- ja tekstiilitehtaita, kartonkipaperin tuotantolaitoksia ja tislaamoja, kauppoja, kankaiden, mattojen ja pitsin tuotantolaitoksia, kouluja, sairaaloita, kokonaisia kyliä taloineen ihmisineen kaikkineen, lampia, jokia ja järviä, metsiä, peltoja, puistoja, vaaroja, vuoria sekä rautatieasemiakin.

Sekä hyvin paljon kaikenlaista muuta, kuten maailman kuuluisimpia, nimettyjä timantteja, kuten teräksenvärinen 35,67 karaatin "Marokon Sulttaani", kuten 41,285 karaatin Pohjantähti, ja kuten oktakonin muotoinen, vaaleanruusunvärinen "Ramin pää" (kadonnut vuonna 1939), jalokiviä, kultaa, rahaa laareittain, arvokkaita pienoisveistoksia, kuten sinisestä safiirista veistetty Venus sekä Fabergen munia, koruja ja pienoisveistoksia. Pelkästään heidän taidekokoelmansa olivat mittaamattoman arvokkaat.

Tatjana Jusupov

Ranskalainen, Pietarissa työskennellyt taidemaalari Zh.M.Fuke: Tatjana Jusupova 1875.

Faberge

Fabergen "sillipurkki". Ametistiin veistetty, suljettu timanttikoristeisella kultakannella, päällä rubiinista veistetty eläinhahmo. Kuva Alexander Palace Time Machine.

Samalla tavalla mittaamattoman arvokkaat olivat Jusupovien naisväen korut, tiarat, kaulakorut ja sormukset, joita oli kera kullan ja timanttien loputtomat määrät, satoja kiloja. Pelkästään prinssi Jusupovin Moskovan palatsista löydettiin vuonna 1925 kätköpaikka, jossa oli 255 rintakorua (kultaa ja timantteja), 13 tiaraa jalokivin, 42 rannerengasta ja 210 kg valikoituja taide-esineitä. Tästäkin kätköpaikasta oli kuitenkin suurin osa aarteista ehditty jo viedä muualle.

Omaisuuden valtavuudesta antaa omaa kuvaansa se, että esimerkiksi prinssi Boris Nikolajevits Jusupov (9.6.1794 - 25.10.1849) peri perheen valtavan varallisuuden, johon jo tuolloin kuului 675 000 hehtaaria maata (2730 km²) ja 40 000 maaorjaa. Ennen vallankumousvuotta 1917 Jusupovien omaisuuden arvoksi on arvioitu 250 - 500 miljoonaa dollaria. Valtava rahasumma noihin aikoihin.

Jusupovit olivat tunnettuja siitä, että he rakastivat taiteita ja keräsivät taidetta. He olivat tunnettuja myös hyvyydestään ja antoivat suuria lahjoituksia erilaisiin hyväntekeväisyystarkoituksiin.

Jusupoveilla oli omistuksessaan monia kirkkoja, ja luonnollisesti myös hyvin kaunis moskeija, josta kuva ylempänä. Jusupovien suvun ensimmäiset esi-isät olivat muslimeja.

Feliks ja Irina

Teinipoika äidin vaatteissa ja koruissa juhlimassa

Venäjän rikkaimman miehen, ruhtinas, prinssi ja kreivi Feliks Jusupovin (23.3.1887 - 27.9.1967) vaimo Irina Jusupova (15.7.1895 - 26.2.1970) oli omaa sukuaan Irina Romanova ja hän oli keisari Nikolai II:n sisaren, Ksenia Aleksandrovna Romanovan (6.4.1875 - 20.4.1860) tytär - eli toisinsanoen Nikolai II:n sisarentytär.

Pariskunnan avioliitto oli onnellinen, mutta Feliks on jäänyt historian muistiin myös siksi, että hän aikalaisten mielestä käyttäytyi arveluttavasti, sillä hän mm. pukeutui transvestiittisesti naisten vaatteisiin.

Jo teini-ikäisenä Feliks pukeutui äitinsä vaatteisiin ja liikkui näin pukeutuneena Pietarin ravintoloissa. Tällainen oli noina aikoina hyvin vaarallista, mutta Feliks nautti jännityksen ja vaaran tunteesta.

Pietarilaiset tunnistivat hänet hyvin kasvoista ja erityisesti suurta huomiota herättivät hänen yllään olevat, äitinsä loisteliaat asut ja jalokivet. Ennemmin taikka myöhemmin joku olisi kertova Feliksin vanhemmille, mitä poika touhuili Pietarin yössä.

Kerran kävi sitten niin, että Feliksin yllä oleva mittaamattoman arvokas helmikoriste hajosi, ja helmet levisivät valtavalla rätinällä pomppien pitkin ravintolan lattiaa. Suurin osa helmistä löydettiin, mutta osa niistä jäi pimeisiin nurkkiin.

Seuraavana päivänä ravintolan omistaja palautti nämä helmet Feliksin vanhemmille, jolloin Feliksin kaksoiselämä paljastui. Vanhemmat luonnollisesti järkyttyivät ja isä rupesi kovin keinoin tekemään Feliksistä "oikeaa, kunnon miestä".

Erinäisten vaiheiden jälkeen, kun lattialla kimpoilevan helmiryöpyn äänet olivat vaienneet ja unohtuneet, Feliks palasi vanhoille poluilleen.

Jusupovin taidetta

Jusupovin suvun keräämää taidetta. David Teniers: "Paimen".

Rasputin

Rasputin murhattiin 16.12.1916 julmasti ja salakavalasti Jusupovin palatsissa ja tämän murhan toteutuksesta vastanneen joukkion johtoon kuului ruhtinas Feliks Jusupov. Rasputin oli yritetty jo aiemminkin murhata useampaankin kertaan, mutta hän oli onnekkaasti selviytynyt noista yrityksistä.

Mitkä olivat Feliks Jusupovin motiivit tähän väkivaltaiseen käyttäytymiseen, se on jäänyt jonkinlaiseksi mysteeriksi. Hänellä ei ollut kiinnostusta politiikkaan, joten mitään valtaan ja vallankäyttöön liittyviä motiiveja on vaikeaa kuvitella. Jos hän vain inhosi Rasputinia ja halusi poistaa tämän keisariperheen piiristä, kuten hän varmasti teki, niin silloinkin murha tuntuu hyvin rankalta keinolta.

Etenkin, kun emme saa unohtaa, että keisarinna Aleksandralle ja keisariperheen lapsille Rasputin oli tärkeä ja jopa rakas hahmo - ja keisariperhe oli Jusupoveille hyvin läheinen, koska Nikolai II oli Feliksin vaimon Irinan eno ja keisariperheen lapset, OTMAA, olivat Irinan serkkuja. Keisariperhe lapsineen liikkui ja vieraili paljon Jusupovien luona. Miten Feliks saattoi ajatellakaan murhaavansa henkilön, joka oli keisariperheelle läheinen. Salamurhaajajoukkioon kuului myös Nikolai II:n serkku Dmitri Pavlovits Romanov, joten rikos oli tehty todellakin perhepiirissä.

Tuomiot murhasta olivat vaatimattomia. Tekijät määrättiin maassa sisäiseen karkotukseen, eli heidän oli elettävä Pietarin ulkopuolella. Muutenkin tämä tuomio menetti merkityksensä, koska murhaa seuraavana vuonna Venäjällä oli vallankumous ja muiden ylimysten mukana Rasputinin murhaajien oli viimeistään siinä vaiheessa lähdettävä maanpakoon ulkomaille. Feliks Jusupov asui Pariisissa vuodesta 1920 alkaen koko loppuelämänsä ajan.

Sininen makuuhuone

Ruhtinattaren makuuhuone, "Sininen makuuhuone" - Irina Jusupova (1895 - 1970). Huomaa "salaovi" kuvan oikeassa reunassa. Ovi johtaa ruhtinattaren miehen, ruhtinas Feliksin tiloihin. Ruhtinas saattoi siten halutessaan milloin vain tulla vaimonsa makuuhuoneeseen. Vaimon ei sen sijaan ollut soveliasta mennä ovesta miehensä puolelle.

All rights reserved
*Kuva - Copyright © Flickr/John von Sydney
Photo used with permission.


Arkhangelskoe palatsi

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © A.Savin

Arkhangelskoe palatsi

Kartanomainen, empiretyylinen Arkhangelskoe palatsi sijaitsee Moskovassa ja on kuulunut Jusupovien omistukseen. Palatsia hallitsi prinssi ja diplomaatti Nikolai Jusupov (26.10.1750 - 27.7.1831). Nikolai oli oman aikansa merkittävimpiä ja rikkaimpia hahmoja. Hänellä oli suuri taidekokoelma, joka tunnettiin yli Euroopan ja hänellä oli omistuksessaan mm. 20 000 maaorjaa.

Nikolai rakasti taidetta ja teatteria, ja ympäröi itsensä kauniilla ja harvinaisilla taideteoksilla, harvinaisilla kirjoilla, itämaisella posliinilla - ja haaremillisella orjatyttöjä.

Dulber palatsi

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Spider death

Dulber - palatsi Krimillä

Parastaan panivat ylellisyydessä Jusupovien rinnalla myös Romanovit, joilla oli myös varallisuutta määrättömästi. Kuvassa Nikolai I:n pojanpojan, suuriruhtinas Pjotr Nikolajevits Romanovin Krimille rakennuttama yli sadan huoneen palatsi.

Palatsin ylellisessä, mamelukeilta vaikutteita ottaneessa arkkitehtuurissa näkyvät Arabian Tuhannen ja yhden yön satujen tunnelmat. Krimin tataarien kielessä sana dulber merkitsee kaunista.

Lähde
Kaarina Kaurinkoski: Pietarin palatsit - Moreeni 2011.