Jusupovien äärimmäistä rikkautta
Jusupovien suvun omaisuus alkoi karttua jo satoja vuosia sitten. Esimerkiksi, eräs suvun
jäsenistä oli aikoinaan Venäjän keisarin palveluksessa, ja sai keisarilta palveluksistaan lahjamaita ja kartanon.
Jusupovien suku on aina kuulunut, 1400-luvulta lähtien Venäjän keisarin lähipiiriin.
Keisarin lähipiirissä ja erilaisissa Venäjän viroissa, kuten marsalkkoina ja diplomaatteina, heillä oli suhteet koko Euroopan hoveihin.
Siinä ohessa suku on hankkinut itselleen yhä lisää omaisuutta. Jusupovit eivät tyytyneet vain palvelemaan keisariaan,
vaan kehittelivät siinä ohella myös monenlaista, omaa liiketoimintaansa, joka sananmukaisesti paisumistaan paisui.
Jusupovin suku edusti äärimmäistä rikkautta ja heidän sanotaan lopulta olleenkin varakkaampia, kuin Romanovit olivat.
Ruhtinas Feliks Jusupov (23.3.1887 - 27.9.1967) oli omana aikanaan Venäjän rikkain ihminen, saatuaan pääperijänä
suvun omaisuuden itselleen. Suvun omaisuus oli kasautunut edellisten sukupolvien aikana ja oman, viimeisiin silauksiin kuuluvan lisänsä siihen oli tuonut
myös Krimin tataareihin kuulunut Feliksin äiti, joka oli hyvin varakas.
Tuntemattoman taiteilijan maalaus tuntemattomasta miehestä - Jusupovin taidekokoelmasta muualle siirtynyt.
Omaisuutta loputtomiin
Jusupovit omistivat neljä palatsia Pietarissa, kolme palatsia Moskovassa, palatseja Ranskassa, Englannissa ja Saksassa, kaupunki- ja kesäpalatseja,
37 kartanoa eri puolilla Venäjää 17:ssa maakunnassa, hiili- ja rautakaivoksia,
viljelyksiä ja tehtaita, neljä myllyä ja öljykenttiä Kaspianmeren maisemissa.
Jusupovien omistukseen kuului myös sokerijuurikas- ja tekstiilitehtaita, kartonkipaperin
tuotantolaitoksia ja tislaamoja, kauppoja, kankaiden, mattojen ja pitsin tuotantolaitoksia, kouluja, sairaaloita,
kokonaisia kyliä taloineen ihmisineen kaikkineen, lampia, jokia ja järviä, metsiä, peltoja, puistoja, vaaroja, vuoria sekä rautatieasemiakin.
Sekä hyvin paljon kaikenlaista muuta, kuten
maailman kuuluisimpia, nimettyjä timantteja, kuten teräksenvärinen 35,67 karaatin "Marokon Sulttaani", kuten 41,285 karaatin Pohjantähti,
ja kuten oktakonin muotoinen, vaaleanruusunvärinen "Ramin pää" (kadonnut vuonna 1939),
jalokiviä, kultaa, rahaa laareittain, arvokkaita pienoisveistoksia, kuten sinisestä safiirista
veistetty Venus sekä Fabergen munia, koruja ja pienoisveistoksia.
Pelkästään heidän taidekokoelmansa olivat mittaamattoman arvokkaat.
Ranskalainen, Pietarissa työskennellyt taidemaalari Zh.M.Fuke: Tatjana Jusupova 1875.
Fabergen "sillipurkki". Ametistiin veistetty, suljettu timanttikoristeisella kultakannella, päällä rubiinista veistetty eläinhahmo.
Kuva Alexander Palace Time Machine.
Samalla tavalla mittaamattoman arvokkaat olivat
Jusupovien naisväen korut, tiarat, kaulakorut ja sormukset, joita oli kera kullan ja timanttien loputtomat määrät, satoja kiloja.
Pelkästään prinssi Jusupovin Moskovan palatsista löydettiin vuonna 1925 kätköpaikka, jossa oli
255 rintakorua (kultaa ja timantteja), 13 tiaraa jalokivin, 42 rannerengasta ja 210 kg valikoituja taide-esineitä.
Tästäkin kätköpaikasta oli kuitenkin suurin osa aarteista ehditty jo viedä muualle.
Omaisuuden valtavuudesta antaa omaa kuvaansa se, että esimerkiksi prinssi Boris Nikolajevits Jusupov (9.6.1794 - 25.10.1849)
peri perheen valtavan varallisuuden, johon jo tuolloin kuului 675 000 hehtaaria maata (2730 km²) ja 40 000 maaorjaa.
Ennen vallankumousvuotta 1917 Jusupovien omaisuuden arvoksi on arvioitu 250 - 500 miljoonaa dollaria. Valtava rahasumma noihin aikoihin.
Jusupovit olivat tunnettuja siitä, että he rakastivat taiteita ja keräsivät taidetta. He olivat tunnettuja
myös hyvyydestään ja antoivat suuria lahjoituksia erilaisiin hyväntekeväisyystarkoituksiin.
Jusupoveilla oli omistuksessaan monia kirkkoja, ja luonnollisesti myös hyvin kaunis moskeija, josta kuva ylempänä.
Jusupovien suvun ensimmäiset esi-isät olivat muslimeja.
Teinipoika äidin vaatteissa ja koruissa juhlimassa
Venäjän rikkaimman miehen, ruhtinas, prinssi ja kreivi Feliks Jusupovin (23.3.1887 - 27.9.1967) vaimo Irina Jusupova (15.7.1895 - 26.2.1970)
oli omaa sukuaan Irina Romanova ja hän oli keisari Nikolai II:n sisaren, Ksenia Aleksandrovna Romanovan (6.4.1875 - 20.4.1860)
tytär - eli toisinsanoen Nikolai II:n sisarentytär.
Pariskunnan avioliitto oli onnellinen, mutta
Feliks on jäänyt historian muistiin myös siksi, että hän aikalaisten mielestä käyttäytyi arveluttavasti,
sillä hän mm. pukeutui transvestiittisesti naisten vaatteisiin.
Jo teini-ikäisenä Feliks pukeutui äitinsä vaatteisiin
ja liikkui näin pukeutuneena Pietarin ravintoloissa. Tällainen oli noina aikoina hyvin vaarallista, mutta
Feliks nautti jännityksen ja vaaran tunteesta.
Pietarilaiset tunnistivat hänet hyvin kasvoista ja erityisesti
suurta huomiota herättivät hänen yllään olevat, äitinsä loisteliaat asut ja jalokivet. Ennemmin taikka myöhemmin
joku olisi kertova Feliksin vanhemmille, mitä poika touhuili Pietarin yössä.
Kerran kävi sitten niin, että Feliksin yllä oleva mittaamattoman arvokas helmikoriste hajosi, ja helmet levisivät
valtavalla rätinällä pomppien pitkin ravintolan lattiaa. Suurin osa helmistä löydettiin, mutta osa niistä jäi pimeisiin nurkkiin.
Seuraavana päivänä ravintolan omistaja palautti nämä helmet Feliksin vanhemmille, jolloin Feliksin kaksoiselämä paljastui.
Vanhemmat luonnollisesti järkyttyivät ja isä rupesi kovin keinoin tekemään Feliksistä "oikeaa, kunnon miestä".
Erinäisten vaiheiden jälkeen, kun lattialla kimpoilevan helmiryöpyn äänet olivat vaienneet ja unohtuneet,
Feliks palasi vanhoille poluilleen.
Jusupovin suvun keräämää taidetta. David Teniers: "Paimen".
Rasputin
Rasputin murhattiin 16.12.1916 julmasti ja salakavalasti Jusupovin palatsissa ja tämän murhan toteutuksesta
vastanneen joukkion johtoon kuului ruhtinas Feliks Jusupov. Rasputin oli yritetty jo aiemminkin murhata useampaankin kertaan,
mutta hän oli onnekkaasti selviytynyt noista yrityksistä.
Mitkä olivat Feliks Jusupovin motiivit tähän väkivaltaiseen käyttäytymiseen, se on jäänyt jonkinlaiseksi mysteeriksi.
Hänellä ei ollut kiinnostusta politiikkaan, joten mitään valtaan ja vallankäyttöön liittyviä motiiveja on vaikeaa kuvitella.
Jos hän vain inhosi Rasputinia ja halusi poistaa tämän keisariperheen piiristä, kuten hän varmasti teki, niin silloinkin murha tuntuu
hyvin rankalta keinolta.
Etenkin, kun emme saa unohtaa, että keisarinna Aleksandralle ja keisariperheen lapsille Rasputin oli tärkeä
ja jopa rakas hahmo - ja keisariperhe oli Jusupoveille hyvin läheinen, koska Nikolai II oli Feliksin vaimon Irinan
eno ja keisariperheen lapset, OTMAA, olivat Irinan serkkuja. Keisariperhe lapsineen liikkui ja vieraili paljon
Jusupovien luona. Miten Feliks saattoi ajatellakaan murhaavansa henkilön, joka oli keisariperheelle läheinen.
Salamurhaajajoukkioon kuului myös Nikolai II:n serkku Dmitri Pavlovits Romanov, joten rikos oli tehty todellakin perhepiirissä.
Tuomiot murhasta olivat vaatimattomia. Tekijät määrättiin maassa sisäiseen karkotukseen, eli heidän oli elettävä Pietarin ulkopuolella.
Muutenkin tämä tuomio menetti merkityksensä, koska murhaa seuraavana vuonna Venäjällä oli vallankumous ja muiden ylimysten mukana
Rasputinin murhaajien oli viimeistään siinä vaiheessa lähdettävä maanpakoon ulkomaille. Feliks Jusupov asui Pariisissa
vuodesta 1920 alkaen koko loppuelämänsä ajan.
Ruhtinattaren makuuhuone, "Sininen makuuhuone" - Irina Jusupova (1895 - 1970).
Huomaa "salaovi" kuvan oikeassa reunassa. Ovi johtaa ruhtinattaren miehen, ruhtinas Feliksin tiloihin.
Ruhtinas saattoi siten halutessaan milloin vain tulla vaimonsa makuuhuoneeseen. Vaimon ei sen sijaan ollut soveliasta
mennä ovesta miehensä puolelle.
All rights reserved
*Kuva - Copyright
©
Flickr/John von Sydney
Photo used with permission.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright
©
A.Savin
Arkhangelskoe palatsi
Kartanomainen, empiretyylinen Arkhangelskoe palatsi sijaitsee Moskovassa ja on kuulunut Jusupovien omistukseen.
Palatsia hallitsi prinssi ja diplomaatti Nikolai Jusupov (26.10.1750 - 27.7.1831). Nikolai oli oman aikansa merkittävimpiä
ja rikkaimpia hahmoja. Hänellä oli suuri taidekokoelma, joka tunnettiin yli Euroopan ja hänellä oli
omistuksessaan mm. 20 000 maaorjaa.
Nikolai rakasti taidetta ja teatteria, ja ympäröi itsensä
kauniilla ja harvinaisilla taideteoksilla, harvinaisilla kirjoilla, itämaisella posliinilla - ja haaremillisella orjatyttöjä.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright
©
Spider death
Dulber - palatsi Krimillä
Parastaan panivat ylellisyydessä Jusupovien rinnalla myös Romanovit, joilla oli myös varallisuutta määrättömästi.
Kuvassa Nikolai I:n pojanpojan, suuriruhtinas Pjotr Nikolajevits Romanovin Krimille rakennuttama yli sadan huoneen
palatsi.
Palatsin ylellisessä, mamelukeilta vaikutteita ottaneessa arkkitehtuurissa näkyvät Arabian Tuhannen ja yhden yön satujen tunnelmat.
Krimin tataarien kielessä sana dulber merkitsee kaunista.
Lähde
Kaarina Kaurinkoski: Pietarin palatsit - Moreeni 2011.