Suuri taiteen ja kulttuurin rakastaja
Vaikka saksalaissyntyisen Katariinan keisarinnaksi tulo tapahtui näin ikävissä olosuhteissa, hän ei
piitannut vähääkään ortodoksisen Venäjän nurinasta eikä Euroopan hovien paheksunnasta.
Katariina jatkoi Pietari I:n alullepanemaa alueellista laajentamista ja maansa länsimaistamista.
Kaapattuaan vallan epäsuositulta puolisoltaan Pietari III:lta Katariina teki Pietarista Pariisin
kilpailijan kulttuurielämän keskuksena, tuki italialaista oopperaa, maalaustaidetta, kuvanveistoa
ja arkkitehtuuria.
Suuri valistusaatteen ihailija, kirjeiden kirjoittaja - ja maaorjuuden kannattaja
Katariina teki maassaan tunnetuksi ranskalaisen etiketin ja suosi ranskalaista
kirjallisuutta ja valistusfilosofiaa, sekä ranskan kieltäkin yli kaiken.
Hän käytti lopulta vain ranskaa kirjeenvaihdossaankin ja pakotti hoviväkensäkin opiskelemaan ranskaa.
Ranskasta maana hän ei silti laisinkaan pitänyt.
Katariinalla ei ollut valtaan tullessaan minkäänlaista hallinnollista kokemusta eikä koulutusta.
Katariina oli kuitenkin suuresti
kiinnostunut valistusajan ajattelijoiden, kuten Montesquieun ja Voltairen kirjoituksista.
Katariina jopa tuki taloudellisesti Voltairea, jonka ajatukset valistuneesta itsevaltiudesta miellyttivät häntä.
Laajasti sivistynyt, sujuvasanainen ja henkevä keisarinna hurmasi kirjeillään pariisilaiset valistusajan
filosofit ja sai Euroopan tieteen ja taiteen tekijät kiinnostumaan takapajuisena pidetystä Venäjästä.
Katariina oli kirjeenvaihdossa oman aikansa kulttuurin suurmiesten, kuten Voltairen ja ranskalaisten
ensyklopedistien kanssa. Hän kannatti Montesquieun ja Beccarian ehdottamia yhteiskunnallisia uudistuksia.
Toisaalta hän ei edes pyrkinyt poistamaan maaorjuutta, vaan lisäsi aatelissäädyn valtaa ja yritti ehkäistä
Ranskan vallankumouksen aatteiden leviämisen Venäjälle. Tässä suhteessa
Katariina II:ssa yhdistyivät itsevaltias ja valistunut idealisti, joka uudisti valtakuntaansa, mutta vain Venäjän poliittisten,
taloudellisten ja yhteiskunnallisten realiteettien rajoissa.
Katariina siis ihaili ajatusten tasolla valistuneisuutta, mutta käytännössä hänen toimensa olivat ihan muuta.
Antamalla aatelissäädylle laajan autonomian hän itseasiassa teki maaorjuuden lakkauttamisen
mahdottomaksi. Tästä oli seurauksena lukuisia kapinoita. Kapinat saavuttivat huippunsa
vuonna 1773 Koillis-Venäjällä puhjenneessa kapinassa, jota johti Donin kasakka Jemeijan Ivanovits Pugatsev.
Verinen kapina tukahdutettiin lopullisesti vasta kaksi vuotta myöhemmin.
Katariina Suuri sai silti aikaan Venäjällä myös sosiaalisia uudistuksia. Hän mm. paransi naisten mahdollisuuksia
saada koulutusta.
Katariina Suuri koirineen puistokävelyllä. Vladimir Borovikovsky (1757 - 1825).
Sotarintamien menestykset
Pietari suuren ajoista alkaen Venäjä oli laajentunut länteen päin, ja sen merkitys
valtiona oli lisääntynyt.
Sotarintamilla Katariinakin koki suurta menestystä. Erinomaisten sotapäälliköidensä, joihin kuuluivat
mm. Suvorov sekä Potemkin, avulla hänen joukkonsa valloittivat suuren osan Puolaa vuonna 1772 ja sen jälkeen,
sekä anastivat Krimin Turkilta. Venäjä sai näissä Turkin sodissa haltuunsa
suuren osan Mustanmeren pohjoista rannikkoa sekä oikeuden vapaaseen laivaliikenteeseen Mustallamerellä.
Potemkin. Johann Baptist von Lampi the Elder (1751 - 1830).
Sotamarsalkka Grigori Aleksandrovits Potemkin
Sotamarsalkka Grigori Aleksandrovits Potemkin (Potjomkin) (1739 - 1791) oli Katariinan tärkeä tukija,
neuvonantaja, sotapäällikkö ja rakastaja. Potemkinilla oli huomattava poliittinen merkitys.
Hän teki paljon turkkilaisilta vallattujen alueiden puolustamiseksi ja asuttamiseksi.
Erityisesti hänen nimensä on painunut jälkipolvien mieleen "Potemkinin kulisseista". Suurennellakseen saavutuksiaan,
hän rakennutti Katariinan Etelä-Venäjälle vuonna 1787 suuntautuneen matkan reitille valekyliä,
joiden taloissa oli vain takaa tuettu julkisivu.
Osoituksena siitä, että kaikki historia
lopulta kirjoitetaan uudelleen, on se, että eipäs Potemkin mitään kulisseja koskaan rakennellutkaan.
Se on ollut alkujaan vain kateellisten panettelua. Tosi asiassa hän rakennutti
hallintoalueelleen useita kaupunkeja.
Venäjän huomattavimpia hallitsijoita
Katariina II Suuri on ollut Venäjän historiassa maan suurimpia hallitsijoita.
Hänellä oli ilmiömäinen työkyky. Politiikan, sodankäynnin ja hovielämän ohella hänellä riitti
suunnattomasti tarmoa ja aikaa kulttuurielämän harrastuksiin - ja rakkausakteihin.
"Katariina nousi kuudelta aamulla, hieroi heti kasvojaan jäällä ja joi viisi kupillista
mustaa, kuumaa kahvia. Tämän jälkeen hän useinkin työskenteli kymmenkunta tuntia päivässä.
Yöt hän piehtaroi vuoteessaan kaartinupseereiden kanssa."
Katariina Suuri Suomen suunnalla
Katariina II kävi Suomessa, Viipurin kuvernementissa, joka kuului tuolloin Venäjään, jo vuonna
1772. Hän teki tuolloin viisipäiväisen matkan Imatralle, koska halusi tutustua henkilökohtaisesti Imatran luonnonnähtävyyksiin.
Katariina ja Kustaa III kävivät neuvotteluja silloin Venäjälle kuuluneessa Haminan rajakaupungissa
kesä-heinäkuun vaihteessa 1783. Neuvottelut epäonnistuivat, kun keisarinna ei yhtynyt kuninkaan tanskalaisvastaisiin
suunnitelmiin ja välien kylmeneminen johti lopulta Ruotsin hyökkäyssotaan.
Venäjän ollessa Turkin sodassa, aloitti Ruotsin kuningas Kustaa III (1746 - 1792) Venäjää vastaan
sodan (1788 - 1790), joka ei kuitenkaan aiheuttanut rajanmuutoksia. Sodan aikana Katariinalla oli
yhteyksiä Ruotsin Suomen-politiikkaan tyytymättömiin ns. Anjalan miehiin, joiden
aatteellinen isä Yrjö Maunu Sprengtporten oli siirtynyt Katariinan hoviin.
Ratsukkomuotokuvassa Katariina Suuri - tait. Vigilius Eriksen, 1762
All rights reserved
*Kuva ratsukosta - Copyright
© Robert J. Panozzo
Photo used with permission.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright
© Ian
Katariina Suuri itsensä näkemänä
Katariina Suuri laati eläessään itselleen seuraavanlaisen muistokirjoituksen,
jossa hän välittää meille kuvan siitä, millaisena hän halusi itseään muistettavan:
"Tässä lepää Katariina II, syntynyt Stettinissä 1729. Hän siirtyi Venäjälle v. 1744 mennäkseen naimisiin Pietari III:n kanssa.
Neljätoistavuotiaana hän laati kolmoissuunnitelman puolisonsa, Elisabetin ja kansakunnan miellyttämiseksi. Hän yritti kaikkensa.
Kahdeksantoista ikävän ja yksinäisyyden vuotta opettivat hänet lukemaan paljon kirjoja. Noustuaan Venäjän valtaistuimelle
hän halusi saada aikaan hyvää ja yritti suoda alamaisilleen onnea, vapautta ja vaurautta. Hän antoi helposti anteeksi
eikä vihannut ketään. Hän oli suvaitsevainen ja/ hyväsydäminen ja hänellä oli paljon ystäviä. Työ sujui häneltä helposti,
seuraelämä ja taiteet miellyttivät häntä."
Katariina Suuri jälkipolvien näkemänä
Yllä taidekuvassa näyttäytyy se, millaisena Katariina Suuri helposti muistetaan
historioitsijoiden kertomana. Jos hänestä muistetaan vain nuoret miehet, joista hän kyllä oli
äärettömän kiinnostunut - jää kuva hänestä hyvin vajaaksi. Katariina Suuri sai
aikaan paljon suurta monella alueella, ja näkyvimpänä muistona hänestä ovat
hänen rakennuttamansa loisteliaat palatsit ja hänen keräämänsä taideaarteet.
Äärimmäinen rikkauden ja loiston tavoittelu
Katariina Suuri oli intohimoisesti mieltynyt äärimmäisen prameaan rikkauteen ja loistokkuuteen.
Hänen mielestään rikkaus ja voima kulkivat käsi kädessä. Eräs pastori kirjoittikin, että Venäjän
hovin rikkaus ja loisto oli sanoinkuvaamatonta. Suunnaton joukko hoviväkeä kulki keisarinnan edellä ja jäljessä
ja henkivartioston pukeutuminen oli ihan oma lukunsa:
"Heillä oli mustilla sulilla koristetut kypärät kuin entisinä aikoina, ja heidän koko
pukunsa oli samaa tyyliä: heidän univormunsa oli koristeltu puhtaasta hopeasta tehdyillä ketjuilla
ja laatoilla, niin että ne näyttivät loistavilta haarniskoilta; myös heidän saappaansa oli koristeltu
upeasti samalla metallilla."
Illalla, kun kokoonnuttiin hovisaleihin viettämään nauttien aikaa, loistivat miehet jalokivissään jopa kirkkaammin
kuin naiset:
"Monet aateliset olivat niin timanttien peitossa ja timanteilla kuorrutettuja, että saattoi vain ihmetellä,
miten he tuon taakkansa alla kykenivät elämään ja kävelemään; heidän nappinsa, solkensa, miekankahvansa ja epolettinsa
oli tehty timanteista, heidän hattuihinsakin niitä oli kirjottu monta riviä, eikä timanttitähti
takissakaan ollut suinkaan mikään poikkeus. Pelkästään yksi Katariinan himokkaimmista rakastajista, kreivi Orlov,
komeili puvussa, johon oli upotettu ommellen miljoonan punnan arvosta timantteja. Illallisella jälkiruokakulhotkin
oli koristeltu kahden miljoonan punnan arvoisilla jalokivillä."
The Rise of Catherine the Great.
Elokuvajuliste vuonna 1934 valmistuneesta, brittiläisestä historiallisesta elokuvasta, joka kertoo
Katariina Suuren valtaantulosta. Pääosissa, Katariinana Elisabeth Bergner ja suurruhtinas Pietarina,
tulevana keisarina, Douglas Fairbanks Jr.
All rights reserved
*Kuva - Copyright
© Joseph Black
Photo used with permission.
Cupido - Eremitaasin kokoelmat, Pietari.
All rights reserved
*Kuva Copyright
© Aviatrissa(here and there)
Photo used with permission.
Taiteen keräily
Suunnattomilla varoillaan Katariina Suuri keräsi maailman arvokkainta taidetta eri puolilta Eurooppaa
Venäjälle, kokoelmiinsa. Hänen lähettiläänsä Pariisissa, Roomassa, Amsterdamissa ja Lontoossa
seurasivat tarkoin kaikkia taidekauppoja ja hamstrasivat Rembrandtin, Rubensin,
Rafaelin, Tiepolon, Tizianin, van Dyckin, Renin ja lukemattomien muiden taiteilijoiden
mittaamattoman arvokkaita teoksia.
Rakastajat
Katariinan yksityiselämä makuuhuoneiden kätköissä oli hyvin kuumaa ja kiihkeää.
Katariina "näki mielellään ympärillään innokkaita, rohkeita, nuoria, älykkäitä ja arvostelukykyisiä miehiä".
Näissä lukemattomissa suhteissaan hän oli erityisen mieltynyt nuoriin upseereihin, kuten kaartinluutnantteihin.
Läpi elämän jatkunut mieltymys nuoriin upseereihin on tuonut Katariinalle kyltymättömän hyväksikäyttäjän maineen.
Katariinan kirjeistä rakastetuilleen välittyy kuitenkin selvästi kuva siitä,
että ainakaan pitkäaikaisten rakastajiensa suhteen hän ei ollut hyväksikäyttäjä, vaan oli kykenevä tuntemaan myös
aitoa ikävää, kiintymystä ja rakkautta.
Hänen pitkäaikaisemmista rakastajistaan tunnetuimpien joukossa on Sergei Saltykov, joka oli
Katariinan pojan, Paavali I:n isä. Paavali I tuli keisariksi Katariinan kuoltua marraskuussa 1796.
Paavali murhattiin palatsivallankaappauksessa vuonna 1801.
Kaartinupseeri Grigori Orlovin kanssa Katariinalla oli yksitoista
vuotta jatkunut, tulinen rakkaussuhde. Silloin, kun Katariina joutui olemaan erossa Orlovista, hän kaipasi tätä
hysteerisesti ja rakastellessaan muiden miesten kanssa, näiden hyväilyt saivat hänet vain itkemään kaipuusta
Orloviin. Keskinäisissä kinoissa Orlov saattoi joskus lyödä läimäyttääkin Katariinaa,
joka tästä vain "rakastui yhä syvemmin komeimpaan tuntemaansa mieheen".
Katariina hukutti rakastajansa Orlovin rikkauksiin, kuten hän teki jokaisen kohdalla
ja antoi koko maailman tietää heidän suhteestaan. Ei ollut kyseessä vähimmässäkään määrin salarakas.
Katariina piti itsellään koko keisarinna-aikansa rakastajia avoimesti, eikä hänen valtaansa silti
kyseenalaistettu suhteiden vuoksi missään vaiheessa.
Sotamarsalkka Grigori Aleksandrovits Potemkinin kanssa Katariinan huhuttiin menneen salaa naimisiinkin.
Erityistä, kiihkeätä nautintoa parin kerrottiin saaneen hääyöstään juuri siksi,
että kaiken piti julkeudessaan tapahtua niin salaa. Potemkin oli Katariinan rakastajista ainoa,
joka vetosi keisarinnaan "ajatuksillaan yhtä paljon kuin mahtavalla vartalollaan".
Potemkin oli korkeasta sivistyksestään huolimatta käytöksiltään kuin alkukantainen tataari. Hän saattoi kuljeskella
palatsissa kirkkaanvärisessä aamutakissaan, leikitellen kourallisella timantteja,
samaan aikaan kuin keisarinna seuraili nauraen ja nauttien hänen menoaan.
Potemkin oli myös ulkoiselta olemukseltaan rehjake, jonka toinen silmäkin oli sokeutunut väärin
hoidetun silmätulehduksen takia, mikä sai hänet muistuttamaan kyklooppia.
Potemkin, joka sotilastaitojensa ohella oli
Kreikan kulttuuriin ja teologiaan perehtynyt älykkö, sepitteli Turkin sodassa Katariinaa
kaivatessaan balladejakin, joista on tullut hyvin kuuluisia. Joskus, kun Potemkin
oli sotaretkillään ja ei itse ehtinyt, hän valikoi Katariinalle armeijasta nuoria rakastajia ja esiintyi heidän isähahmonaan.
Katariinan palatsit
Katariinalle ei suinkaan riittänyt se, että koreiltiin vain vaatteilla ja timanteilla,
vaan hän revitytti kuin palavassa kiimassa alas puutalon toisensa jälkeen, ja rakennutti Italiasta tuomillaan arkkitehdeillä
tilalle taloja ja palatseja.
Pietariin keisarinna rakennutti loistavan marmoripalatsin Grigori Orloville. Hän rakennutti myös
kolme uutta rakennusta suunnattomaan Talvipalatsiin, jossa jo entuudestaankin oli 1 500 huonetta.
Katetut käytävät yhdistivät nyt Eremitaasina, eli Erakkomajana tunnetut lisäykset palatsiin.
Käytävien välillä oli sisäpihoja, joita lämmitettiin talvisin. Sisäpihojen puissa ja pensaissa
lenteli liverrellen harvinaisia lintuja. Rakennuksissa oli loistavat vastaanottohallit, kortinpeluu-, biljardi- ja musiikkihuoneita
sekä komea kirjasto ja taidegalleria, jotka olivat Katariinan ilo ja ylpeys.
