Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright
© Tambako The Jaguar
Naaras on tyypiltään sirompi ja virtaviivaisempi uroksen ollessa rakenteeltaan rotevampi ja kooltaan suurempi kuin naaras. Uroksen turkki on
tavallisesti karkeampi kuin naaraan ja pidemmin peitinkarvoin.
Rotan tulee olla helposti käsiteltävissä, hyvässä kunnossa ja puhdas. Kaljuja kohtia, haavoja tai loisia ei saa olla, ei myöskään vahingoittuneita tai
puuttuvia ruumiinosia.
Virheitä, kuten viiksikarvojen puutetta, kaljuja kohtia turkissa, huonoa kuntoa
tai käyrää ja liian lyhyttä häntää ei valioyksilöllä saa olla.
Rotta eli isorotta (Rattus norvegicus)
Rotta on melko kookas jyrsijä. Sen ruumiin pituus voi nousta lähes 30 cm:iin ja häntä on melkein
yhtä pitkä. Häntä on kaksivärinen - päältä ruskeanharmaa, alta vaalea. Paino saattaa olla jopa 500 g.
Korvat ovat hieman karvaiset ja lyhyet. Eteentaivutettuina ne yltävät
silmän takanurkkaan.
Kasviravinto on vallitsevana.
Rotta syö viljaa ja muita kasvinosia, hedelmiä, vihanneksia, sekä kaikenlaisia jätteitä, mutta myös
lintujen ja pikkunisäkkäiden poikasia. Rotta onkin kaikkiruokainen ja ruokavalio
vaihtelee suuresti ympäristön mukaan.
Rotta saattaa käydä aggressiivisesti
myös itseään isompien eläinten kimppuun.
Rotta on kömpelömpi ja hidasliikkeisempi kuin mustarotta.
Rotta on sosiaalinen ja elää usein yhdyskuntina. Yhdyskunnan ytimenä
on pari tai kantava naaras ja tällainen yhdyskunta ei siedä tunkeilijoita.
Rottanaaras tulee sukukypsäksi aikaisintaan 3 - 4 kuukauden ikäisenä,
tähän vaikuttaa sekä populaatiotiheys että ravinnonsaanti.
Rotta voi sen jälkeen saada
4 - 5 poikuetta vuodessa. Kantoaika on 24 vuorokautta.
Kussakin poikueessa on 6 - 10 poikasta, ja vaikka melko
suuri osa niistä kuolee jo pieninä, rottakanta rehottaa runsaana rotan suuren lisääntymiskyvyn
ansiosta. Aikuistenkin rottien kuolleisuus on suuri, jopa yli 90 % vuodessa.
Poikaset ovat syntyessään sokeita ja karvattomia, isompina ne taas muistuttavat hiiriä,
mutta ne on helppo tuntea isosta päästään ja varsinkin isoista, paksuista jaloistaan.
Rotta on ollut varsin vihattu laji aikaansaamiensa tuhojen, sekä levittämiensä, vaarallisten
Salmonella- ja Leptospira-bakteerien vuoksi.
Jos on ollut vihattu, niin on rotta ollut hyväksyttykin - ainakin lääketieteen
paljon käytettynä koe-eläimenä.
Rotta on levinnyt ihmisen mukana kaikkialle, jopa Huippuvuorille ja Etelämanteren valaanpyyntiasemille.
Rotta yleistyi Euroopassa 1700-luvulla, jonne se tuli Itä-Aasiasta. Suomeen rotta tuli vasta 1700-luvun ja 1800-luvun
taitteessa ja levisi sitten tasaisesti rannikolta sisämaahan ja pohjoiseen, kunnes se 1950-luvulla
oli päätynyt Tornionjokilaaksoon ja muuallekin Lappiin.
Rotta on ihmisestä paljolti riippuvainen ja elää siksi ihmisen lähellä, viemäriverkostoissa,
varastoissa, karjasuojissa ja kaatopaikoilla. Eräin paikoin kesällä ja syksyllä rotta
viihtyy pelloilla ja viljelyksillä. On myös seutuja, joilla rotta elää pääsääntöisesti
ihmisestä erillään. Näin on laita kosteilla ja upottavilla rannikoilla, joilla on tiheä
kasvusto.