Sään ennustaminen kansanperinteessä

Ihminen on aina seurannut avoimin silmin luontoa ja säätä, sekä sään vaihtelua vuodenaikojen kierron myötä. Maan antimista sekä metsän ja veden riistasta elänyt ihminen on myös pyrkinyt ennustamaan tulevaa säätä. Ajat ovat muuttuneet, ja huonot sääolot kasvukautena taikka halla eivät merkitse enää välitöntä nälänhätää ja jopa kuolemaa, kuten vanhoina aikoina. Silti sään ennustaminen tänä päivänä on monistakin syistä edelleenkin äärimmäisen tärkeää.

Sananparret kuljettavat kansan sääviisautta

Tiede on kehittänyt omat sääennustemenettelynsä, mutta tämän kehittyneeseen tieteeseen ja teknologiaan perustuvan sääennustuksen ohella elää sään ennustamisen perinne kansan parissa, kansan omilla menetelmillä edelleen vahvana. Useimmat vanhat kansan sääennusteet pätevät nykyisinkin. Eräiden perusteella havaintojen tekeminen on vaikeampaa, koska esimerkiksi harvemmilla on enää keittiöissään piisejä, joiden kipunoinneista voisi tehdä havaintoja.

Menneinä vuosisatoina kansa on varastoinut ja muovannut oman säätietämyksensä ja -viisautensa lukemattomiin, ytimekkäisiin sananparsiin ja kansanviisauksiin, jotka muuttumattomina ovat siirtyneet sukupolvilta toisille. Näissä ennustuksissa erityisen tärkeitä ajankohtia ovat merkkipäivät, vuoden pisin ja lyhyin yö, tasauspäivät, juhannus ja joulu, vuoden alku ja loppu sekä tiettyjen vuotuistöiden alkamis- ja lopettamishetket.

Pilvet ennustavat säätä

Monet pilvimuodostelmat tarjoavat tarkkoja enteitä tulevasta säästä. Kuvassa yllä on kesäisen päivän poutapilviä. Pilvistä on usein päivällä, jolloin ilma on auringon vuoksi nousevassa liikkeessä. Illalla kun auringonsäteily lakkaa, myös nousevat ilmavirtaukset lakkaavat ja pilvet häviävät. Siten on aika suuret mahdollisuudet osua lyhyen ajan ennustuksessaan oikeaan, jos kuvan perusteella toteaa, että seuraavana yönä on kirkasta säätä. Ennustuksilla on usein tieteellinen tausta, vaikka ennustaja ei sitä itse tietäisikään.

Pilvistä, niiden sijainnista, muodoista ja väreistä voidaan ennustaa tulevia säitä. Musta pilvi yleensä vain murjottaa, eli synkästä muodostaan huolimatta ei välttämättä sada. Harmaa ja savenkarvainen pilvipeite sen sijaan tietää sadetta. Mutta mitä onkaan tulossa, kun harsopilvet jaanaavat, tai ilta-aurinko kultaa pilven reunat?

Eläinkunta - kuten kissat - viestimässä käytöksellään säätilan tulevista muutoksista

Useimmille on varmaankin tuttua tietoa se, että jos kissa hakeutuu uunin pankolle, tai johonkin muuhun lämpimään paikkaan, on tulossa pakkasta. Mutta mitä enteilevätkään ne kissan toimet, jos se venyy lattialla, syö heiniä, nukkuu nenä ylöspäin, pesee naamaansa tai kynsii tuolin jalkoja?

Entäpä, millaista säätä on luvassa, jos urosporo lykkää suoroa ulos, kapustarinta laulaa tietyllä tavalla taikka hiiret kaatavat heinää? Kaikki nämä ja paljon muuta tietoa siitä, miten eläinten käyttäytymisestä voidaan ennakoida säätä, selviää sananparsien myötä.

Katseet kahvikupposen pinnalle!

"Tarkatkaapas kahvikupposenne pinnalle kohoavaa vaahtorakkulaa ja sen liikkeitä. Jos vaahto pysyttelee keskellä kuppia, jatkuu kaunis sää tai on pouta tulossa, mutta jos se painuu kupin syrjään, saadaan sadetta." (Tohtori Kaino W. Oksanen: Kesän tulo ja taivaan merkit - Kotiliesi N:o 11 Kesäkuu 1941)

Helppoja ja mutkikkaampia - sinitaivaita ja pilvien möykkyjä

Sananparsien sisältämät ennusteet voivat olla helppoja sinitaivaineen, tai hieman mutkikkaampia pilvien möykkyineen.

"Kun sateen aikana pilvet rakoilevat, jotta sininen taivas näkyy, lakkaa sade pian". - Suomalainen sananparsi.

Jos on sateen oireita, niin harvoin se jää tulematta, jos kirkkaankin aamun jälkeen rupeaa usein jo aamupäivällä taivaalle kasvamaan pilvien möykkyjä, jotka puolille päivin mennessä taikka jo ennemminkin satavat, usein ukkosen ohella. - Suomalainen sananparsi.

"Torstai-illan ilma ennustaa perjantain säätä." - Suomalainen sananparsi.

"Lauantainen sade on tavallisesti lyhytaikainen." - Suomalainen sananparsi.

Lähteet
*Kustaa Vilkunan kirjoittama Vuotuinen ajantieto, kustannusosakeyhtiö Otava, 4. painos, Keuruu 1976
*Kirjasto Virma - Sananparsia
*Martti Anneberg: Alta Vita - Porokulttuurin ja Lapin luonnon tietosanakirja - Mäntykustannus
*Oppitori: Sananlaskuja säästä ja sääenteitä
*Leipätiedotus: Leivän historia
*Satu Aalto: Suuri Perinnekirja - Karisto 2008
*Kustaa Vilkuna: Etunimet - Toimittanut Pirjo Mikkonen - Otava
*Heikki Tarma: Vanhan kansan sääennustuksia
*Maisteri Helmi Helminen: Sydänkesän työkalenteri - Kotiliesi N:o 12 Kesäkuu 1942
*Tohtori Kaino W. Oksanen: Kesän tulo ja taivaan merkit - Kotiliesi N:o 11 Kesäkuu 1941
*Spectrum: Eino Leino
*Ilman ennustaja - Tietoja sään eli ilman muutteista *Ilmatieteen laitos

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Kuva Copyright © Flickr/Pesasafi

Auringonlasku Helsingissä - illanrusko tietää kaunista seuraavaa päivää

Lukuisat erilaiset, tulevat säätapahtumat paljastuvat, tarkkailemalla erilaisia taivaan ilmiöitä. Sellaisia, kuten esimerkiksi illan- ja aamunruskoja, sateenkaaria, pilvien muotoja ja värejä, öistä tähtitaivasta, tähdenlentoja ja taivaanvalkeita eli revontulia.

"Onnistunut ennustus muistetaan, epäonnistunut unohdetaan." - Suomalainen sananparsi.

"Ei mene kesä vesittä, eikä talvi pakkasitta." - Suomalainen sananparsi.

"Jos lehemä puistaa ihtijään paskantaesa, tullee saje." - Suomalainen sananparsi.