Kesäsään ennustaminen kansanperinteessä
Kesä on sadonkorjuun ja heinänteon aikaa, joten on suurta merkitystä sillä, millaiset ilmat ovat tulossa.
Varsinaisen kesän on katsottu alkaneen siitä, kun maamies on laittanut kouransa kiinni, saatuaan kauran, ohran, herneen
ja pavun maahan, mikä on tavallisesti tapahtunut toukokuun lopulla.
Alkusuvesta luonto pursuaa kauneuttaan. Vanhaan aikaan tiedettiin
kuitenkin aina muistaa se, että pelkkä luonnon kauneus ei elätä, vaan kesään kuului kova työ,
jolla saatiin leipä ja särvin.
Nälkäkin saattoi olla vielä ahdistelemassa, mitä kuvaa järkyttävän ytimekkäästi sananparsi:
"Kesä kerkeimmillään, nälkä närkeimmillään".
Milloin kesä alkaa?
Kesäkauden alkuhan voidaan määrittää monin tavoin. Entisinä aikoina ns. vanha Ristin päivä (3.5.)
ja Erkin, Eerikin päivä (18.5.) ovat karjanhoidossa olleet kesäisiä merkkipäiviä, joiden tärkeyden vain juhannus
on ylittänyt. Maanviljelyksessä tärkeitä viimeisten toukojen ja kesälämpimäin yhtymäpäiviä ovat olleet
Urpo, Urbanus (25.5), Kustaa (6.6.) sekä Esko, Eskeli (12.6.).
Poutaa, paistetta ja lämmintä
Pouviks' kuu kehii (kuussa kehä ympärillä, tulossa poutaa).
Lännen tuulet lämpimät.
Länsituuli on lämmin ja lempeä.
Jos on talvella poutia, niin ensi kesänä heinänteon aikaan on myös poutaa.
Jos aamulla on kostea nurmikko, tulee kaunis sää.
Jos taivaalla näkyy reen jalasten muotoisia pilviä, tulee kaunis sää.
Poudaksi kuu kehii.
Poutaa pilvi pohjoisessa, mutta
pakkasta lännessä.
Poutaa ja hyviä ilmoja on tulossa, kun aurinko säärii, eli auringosta lähtee kiilamaisia valonsäteitä. (Poromiesten uskomus)
Poutaa ja hyviä ilmoja on tulossa, kun maahan laskeutuu keveästi tihkuvaa utua. (Poromiesten uskomus)
Poutaa ja hyviä ilmoja on tulossa, kun pilvet ovat pohjoisessa. (Poromiesten uskomus)
Poutaa ja hyviä ilmoja on tulossa, kun sade- tai sumusäällä koskien pauhu kuuluu tavallista selvemmin. (Poromiesten uskomus)
Poutaa ja hyviä ilmoja on tulossa, kun sateenkaari on korkea. (Poromiesten uskomus)
Poutaa ja hyviä ilmoja on tulossa, kun sumu painuu alas. (Poromiesten uskomus)
Poutaa ja hyviä ilmoja on tulossa, kun taivas peittyy horisontissa pilven taakse. (Poromiesten uskomus)
Poutaa ja hyviä ilmoja on tulossa, kun tuuli kääntyy ympäri myötäpäivään. (Poromiesten uskomus)
Poutaa ja hyviä ilmoja on tulossa, kun ukkonen jyrähtelee kovasti. (Poromiesten uskomus)
Poutaa ja hyviä ilmoja on tulossa, kun vaarat sinertävät. (Poromiesten uskomus)
Kaunista säätä saadaan, kun taivas on rastaanrinnalla (pieniä valkeita pilvenmykyröitä).
Kaunista säätä saadaan, kun puolille päivin taivaalle muodostuu kohtalaisesti keräpilviä, mitkä iltaan mennessä häviävät.
Kaunista säätä saadaan, kun pilvipeite hajoaa.
Kuvassa Hugo Simbergin suvun herraskaista heinäväkeä vuonna 1914.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Kuva Copyright
© Flickr/Finnish National Gallery
Sadetta, myrskyä, tyyntä, tuulta ja ukkosta
Tulee sade, kun päivä laskee pilveen.
Sateeks`päivä sierii (haloilmiö auringon ympärillä).
Iän ilimat ilikeimmät (jos tuulee idästä, niin sitä jatkuu pitkään ja on yleensä huonoja kelejä).
Jos sade ei kello kahteentoista mennessä lakkaa, niin se ei taukoa koko loppupäivänä.
Kun metsä mustenee, tulee huono sää.
Kun taivaalla näkyy reenjalakset/tuulenkynnet, niin sataa noin kuuden tunnin päästä.
Tyyntä myrskyn edellä.
Ei kaakko kauan tuule.
Ei kaakosta kauan kuivaan tuule.
Tuiskuinen talvi tietää sateista kesää.
Musta pilvi peljättävi, savenkarvainen satavi.
Musta pilvi murjottaa, harmaa pilvi sataa.
Akkaanviikolla sataa melkein joka päivä.
Auringon tai kuun ympärillä kun näkyy kehä, niin kolmen päivän sisällä tulee sade.
Helena (31.7.), vesihelma.
Kun sateenkaari ilmestyy, sade loppuu.
Maito happanee edellä ukkosen.
Jos alakivi hikkoilee, tullee ukkosen Uima.
Pohjoinen tuuli tyyntyy yöksi = Pohojan ukko mennee yöksi akkasa viereen nukkumaan.
Sateenkaaren päässä ei sada.
Myrsky on tulossa, kun savu painuu maahan. (Poromiesten uskomus)
Vesisadetta on tulossa, kun aurinko varastaa eli säärii ylöspäin. (Poromiesten uskomus)
Vesisadetta on tulossa, kun harava on jätetty selälleen, piit ylöspäin. (Poromiesten uskomus)
Vesisadetta on tulossa, kun harsopilvet kasvavat horisontissa eli jaanaavat. (Poromiesten uskomus)
Vesisadetta on tulossa, kun hellan valkea palaa huonosti. (Poromiesten uskomus)
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva, horsma - Copyright
© Flickr/Hannu Alatalo
Sadetta, myrskyä, tyyntä, tuulta ja ukkosta
Vesisadetta on tulossa, kun ilta-aurinko kultaa pilven reunat. (Poromiesten uskomus)
Vesisadetta on tulossa, kun kirveen silmä on tummunut. (Poromiesten uskomus)
Vesisadetta on tulossa, kun kultasormus himmenee. (Poromiesten uskomus)
Vesisadetta on tulossa, kun kuun ympärille muodostuu kehä. (Poromiesten uskomus)
Vesisadetta on tulossa, kun länneltä nousee harmaata ja ohutta pilvenharsoa niin paljon,
että ne täyttävät taivaan, ja samaan aikaan tuulenhenki huokuu idästä. (Poromiesten uskomus)
Vesisadetta on tulossa, kun ohuet, harmaat pilvenhaituvat nousevat lännestä ja kasautuvat,
ja samaan aikaan alkaa tuulla idästä. (Poromiesten uskomus)
Vesisadetta on tulossa, kun noki palaa piisissä tai padan kupeessa. (Poromiesten uskomus)
Vesisadetta on tulossa, kun paksut pilvet peittävät suuren osan taivaasta. (Poromiesten uskomus)
Vesisadetta on tulossa, kun pilvet eivät punoita auringonlaskun kohdalla. (Poromiesten uskomus)
Vesisadetta on tulossa, kun sateenkaari on kovin matalalla. (Poromiesten uskomus)
Vesisadetta on tulossa, kun savu laskeutuu maahan. (Poromiesten uskomus)
Vesisadetta on tulossa, kun soutaessa jää kuplia veden pinnalle. (Poromiesten uskomus)
Vesisadetta on tulossa vuorokauden kuluessa, kun sumu nousee ilmaan. (Poromiesten uskomus)
Vesisadetta on tulossa, kun suuri harsopilvi peittää taivaan. (Poromiesten uskomus)
Vesisadetta on tulossa, kun syntyy iltarusko. (Poromiesten uskomus)
Vesisadetta on tulossa, kun taivaalle on ilmestynyt ohut, sumumainen tai savumainen pilvi eli jaana. (Poromiesten uskomus)
Vesisadetta on tulossa, kun taivaalle on kertynyt sinisiä pilviä. (Poromiesten uskomus)
Vesisadetta on tulossa, kun taivaalle syntyy uusia pilvimuodostelmia. (Poromiesten uskomus)
Vesisadetta on tulossa, kun tuulee koilliseen. (Poromiesten uskomus)
Vesisadetta on tulossa, kun tuuli kiihtyy. (Poromiesten uskomus)
Vesisadetta on tulossa, kun tuulee vastapäivään. (Poromiesten uskomus)
Vesisadetta on tulossa, kun tuuli kääntyy ympäri vastapäivään. (Poromiesten uskomus)
Vesisadetta on tulossa, kun ukkospilvet menevät satamatta pohjoiseen. (Poromiesten uskomus)
Vesisadetta on tulossa, kun vaarat ovat hattu päässä, eli vaaran laella on sumupilvi. (Poromiesten uskomus)
Vesisadetta on tulossa, kun vaarat ovat ikäänkuin savussa. Se tietä pahaa säätä joskus kolmeksi päiväksi. (Poromiesten uskomus)
Ei lakkaa itä tuulemasta ennen kuin sataa.
Kun kova tuuli nousee sateessa tyynellä ilmalla, lakkaa sade pian.
Auringon paisteella sataessa nousee sadekuuroja useana päivänä peräkkäin.
Jos pitkällisen kaakkotuulen mukana tulee sade, on se kestävä.
Rajusti alkava sade on lyhyt.
Vesisadetta on tulossa, kun kaadettu heinä illalla väkevältä tuoksuu.
Vesisadetta on tulossa, kun vesilätäköt lemuavat tavallista pahemmin.
Vesisadetta on tulossa, kun köydet ja puukalut paisuvat.
Vesisadetta on tulossa, kun kivimuurit, suolat, sianlihat ym. hikoilevat eli käyvät kosteiksi.
Vesisadetta on tulossa, kun rautapadat enemmän mustuttavat niissä keitetyn ruuan.
Vesisadetta on tulossa, kun metsä näyttää tavallista tummemmalta ja esineet taivaanrannalla
näyttävät tavallista suuremmilta.
Sadetta saa varoa, kun kesällä auringon noustessa on päinvastaisella taivaanrannalla pilviseinä (vastarinta),
mikä ei katoa aamusella klo 8 - 9:ään mennessä, niin tavallisesti sataa puolenpäivän aikaan taikka iltapäivällä.
Jos se taas aamusella katoaa taikka liikkuu seudun yli, voidaan odottaa päivän pysyvän poutaisena.
Sadetta saa varoa, kun taivaalla on aaltomaisia pilviä ja ne käyvät reunoiltaan epämääräisiksi ja yhtyvät, niin silloin tulee sadetta.
Jos ne sitä vastoin vielä katkeilevat poikki, jolloin syntyy kerämäisiä pilviä, saadaan kaunista säätä.
Sadetta saa varoa, kun iltataivas on harmaa.
Sadetta saa varoa, kun muodostuu kerrospilviä tai useampia pilvikerroksia.
Sadetta saa varoa, kun maa- ja merituuli vaihtelevat epäsäännöllisesti.
Sadetta saa varoa, kun tuuli kiihtyy iltasella taikka tyyntyy puolenpäivän aikaan.
Sadetta saa varoa, kun taivaanlaki näyttää aamusella taikka iltasella hyvin korkealta.
Jos on sateen oireita, niin harvoin se jää tulematta, jos kirkkaankin aamun jälkeen
rupeaa usein jo aamupäivällä taivaalle kasvamaan pilvien möykkyjä, jotka puolille päivin mennessä
taikka jo ennemminkin satavat, usein ukkosen ohella.
Poutaa, paistetta ja lämmintä - ennustajina eläinkunta
Varis huutaa iltasella huomiseksi hyvää säätä.
Kun heinäsirkka sirisee, tulee pouta.
Kun hämähäkit sateella kutovat ja työskentelevät vilkkaasti, tulee kohta pouta.
Etana, etana näytä sarves, onko huomenna pouta.
Käki tuo suven sanoman, pääsky päivän lämpimämmän.
Harakka poutaa nauraa (kun vares puolestaan raakkuu sajetta).
Varis huutaa iltasella huomiseksi hyvää
säätä.
Kuvassa Hugo Simbergin suvun herraskaista heinäväkeä vuonna 1914.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Kuva Copyright
© Flickr/Finnish National Gallery
Poutaa ja hyviä ilmoja on tulossa, kun hyttyset tanssivat illalla. (Poromiesten uskomus)
Poutaa ja hyviä ilmoja on tulossa, kun kaakkurilintu ääntelee: "ka ko kako". (Poromiesten uskomus)
Poutaa ja hyviä ilmoja on tulossa, kun kaikki linnut laulaa helistelevät heti aamusta alkaen. (Poromiesten uskomus)
Poutaa ja hyviä ilmoja on tulossa, kun kapustarinta laulaa: "pipel tiril tiril". (Poromiesten uskomus)
Poutaa ja hyviä ilmoja on tulossa, kun käki kukkuu kauniisti. (Poromiesten uskomus)
Poutaa ja hyviä ilmoja on tulossa, kun paarmat lentää hurraavat hyvillään aamusta alkaen. (Poromiesten uskomus)
Poutaa ja hyviä ilmoja on tulossa, kun pääskyset lentävät ja piuvaavat iloisesti korkealla. (Poromiesten uskomus)
Poutaa ja hyviä ilmoja on tulossa, kun pöllöt huutavat yöllä. (Poromiesten uskomus)
Poutaa ja hyviä ilmoja on tulossa, kun sinirinta laulelee kaikin mahdollisin tavoin, ja soittaa toisinaan tiukua. (Poromiesten uskomus)
Poutaa ja hyviä ilmoja on tulossa, kun taivaanjaara syöksyy nopeasti korkealta maata kohti. (Poromiesten uskomus)
Poutaa ja hyviä ilmoja on tulossa, kun taivaanjaara ääntää: "hu-hu-hu". (Poromiesten uskomus)
Poutaa ja hyviä ilmoja on tulossa, kun valkoviklo laulaa: "hykly kaataa". (Poromiesten uskomus)
Kaunista ja kuivaa säätä on odotettavissa, kun muurahaiset pysyttelevät kekonsa pinnalla.
Kaunista säätä on tiedossa, kun hyttyset tanssivat iltasella kovasti.
Kaunista säätä on tiedossa, kun heinäsirkka sirisee.
Kaunista säätä on tiedossa, kun pöllö huutaa yöllä.
Kaunista säätä on tiedossa, kun hämähäkki kutoo verkkojaan.
Kaunista säätä on tiedossa, kun pääskyset lentävät korkealla.
Kotiliedet ja Martta Wendelin
Martta Wendelin (23.11.1893 - 1.3.1986) oli suuri suomalainen taiteilija ja satujen kuvittaja.
Martta Wendelinin kuvista on sanottu, että niissä vallitsee ikuinen sunnuntai.
Niissä satoi myös harvemmin, yleensä paistoi aina aurinko.
Hänet muistetaan lehtikuvituksistaan, erityisesti Kotilieden
kansista, sekä satukuvistaan ja postikorteistaan.
All Rights Reserved
*Kuvat - Copyright
© Antikvariaatti Punaparta
Huonoa tai hyvää säätä
Iltarusko hyvä rusko, aamurusko päivän pasko (jos on iltarusko niin seuraava päivä on kaunis, ja jos on aamurusko niin tulee huono sää).
Aamurusko, päivän paska.
Aamurusko, päivän pasko, iltarusko
ilma kaunis.
Aamurusko, tulee huono ilma, iltarusto,
päivänkulta.
Ehtooruska poudan nostaa, aamuruska paidan kastaa.
Sade juhannuksena ennustaa märkää loppukesää.
Varis raakkuu aamusella päiväksi pahaa säätä.
Länsi taivaan luutii (länsituuli kirkastaa sään).
Poutaa pilvi pohjoisella, jäätä jänkä luotehella.
Pahaa ilmaa ennustaa, jos sateenkaari
on suora ja matala tai sen molemmat
päät veteen paistavat.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Kuva yllä Copyright
© Flickr/Janne Poikolainen
Kylmää kesäsäätä - eläinkunnan enteitä
Kylmää kesäsäätä on tulossa, kun kapustarinta ääntelee: "pi pi-i, tiril tiri". (Poromiesten uskomus)
Kylmää kesäsäätä on tulossa, kun peipponen ryhtyy sylkemään: "yyvit, yyvit". (Poromiesten uskomus)
Kylmää kesäsäätä on tulossa, kun sinirinnan kieli menee kankeaksi, eikä se saa tulemaan kaunista ääntä lainkaan. (Poromiesten uskomus)
Kylmää kesäsäätä on tulossa, kun tiaiset ja muut pikkulinnut istuvat nuopeina puiden oksilla, eivätkä halua laulaa. (Poromiesten uskomus)
Ilimat jeähtyy, kun surviaiset tanssii.
Hallaa
Jos on usva uunna vuonna, niin on halla heinäkuussa.
Päivän Perttulin (24.8.) perästä ei lähe halla havon alta, kaste kaikista kalloista.
Jos käki kukkuu Erkin päivänä (25.5.) hankeen (vielä lunta maassa), tulee halloja.
Jos kurki hangen aikaan laulaa kailottaa, on hallainen kesä tulossa.
Höyrypatsaat pesäpäivinä (joulun aikaan) Pohjois-Suomen vaaroilla ennustavat juhannukseksi hallaa.
(Höyrypatsaat ovat lämpimällä säällä kosteiden lumiolosuhteiden myötä syntyviä ilmiöitä).
Pakkanen uunnavuonna enteilee hallavuotta.
Mattina sumu pellolla tietää hallaa heinäkuussa.
Vakavin hallan merkki on kirkas ja kylmä ilma. Vaikka tuulikin nousisi, ei se vielä merkitse
hallan vaaran olevan ohi, aamun koittaessa voi tuuli tyyntyä ja tulla halla kuitenkin.
Halla vahingoittaa kasveja märkinä pahimmin.
"Routayöt" ovat kesäkuun 12 ja 20 päivien välillä.
Kevätmaarian vastaisen yön halla tuo seurassaan monta hallaa ennen kesää, mutta jos tämä yö on lämmin,
merkitsee se hyvää vuotta.
Halla hanhen varpahilla, lumi joutsenen jäljillä.
Halla hanhen siiven alla, talvi joutsenen takana.
Sadetta, myrskyä, tyyntä, tuulta ja ukkosta - ennustajina eläinkunta
Lehmät tietää milloin tulee ukkonen.
Jos pääskyt lentävät matalalla, tulee sade.
Kun kissa syö heinää, se tietää sadetta.
Saje on tulosa, kun kissa ruohuva syö.
Kun ojakonnat kurnuttaa, silloin tuleepi sade.
Kun aamulla karjan kynteen sataa, niin sade lakkaa puoliltapäivin.
Sateen edellä kuikka huutaa.
Itä ei lakkaa tuulemasta eikä ankka huutamasta ennen kuin sataa.
Itätuuli kiskoo sadetta.
Itätuuli vie kalatkin kattilasta.
Vares sajetta raakkuu (kun harakka puolestaan poutaa nauraa).
Jos muurajaiset nousee puuhun, tullee vesisaje.
Varis raakkuu aamusella päiväksi
pahaa säätä.
Myrsky tulee, jos kalat alkavat hyppiä. (Poromiesten uskomus)
Myrsky tulee, jos kissa nukkuu nenä ylöspäin. (Poromiesten uskomus)
Myrsky tulee, jos riekot nauraa räkättelevät. (Poromiesten uskomus)
Vesisadetta on tulossa, kun hiiret ovat kaataneet heinää kumoon. (Poromiesten uskomus)
Vesisadetta on tulossa, kun hyttyset ovat vihaisia. (Poromiesten uskomus)
Vesisadetta on tulossa, kun kaakkuri ääntelee: "var luk, var luk". (Poromiesten uskomus)
Vesisadetta on tulossa, kun kaakkurit huutelevat järvellä. (Poromiesten uskomus)
Vesisadetta on tulossa, kun kissa kynsii tuolin jalkoja. (Poromiesten uskomus)
Sadetta, myrskyä, tyyntä, tuulta ja ukkosta - ennustajina eläinkunta
Vesisadetta on tulossa, kun kissa pesee naamaansa. (Poromiesten uskomus)
Vesisadetta on tulossa, kun kissa tai koira syö heinää. (Poromiesten uskomus)
Vesisadetta on tulossa, kun kuovit ja kurjet huutavat. (Poromiesten uskomus)
Vesisadetta on tulossa, kun muurahaiset nousevat puihin. (Poromiesten uskomus)
Vesisadetta on tulossa, kun pääskyset piuvaavat oikein matalalla. (Poromiesten uskomus)
Vesisadetta on tulossa, kun sammakko lähtee loikkimaan kuivalle maalle. (Poromiesten uskomus)
Vesisadetta on tulossa, kun taivaanjaara ääntää vanhan hevosen lailla. (Poromiesten uskomus)
Vesisadetta on tulossa, kun vaadin nuolee vasaansa. (Poromiesten uskomus)
Vesisadetta on tulossa, kun vesilinnut pesevät itseään. (Poromiesten uskomus)
Tulee sade, kun kärpäset purevat kovasti.
Kun kalat hyppivät vedestä, niin silloin tulee sade.
Palokärjen mukana tulee sade.
Sateen edellä palokärki ruikuttelee "mamman piikaa".
Jos kissa piehtaroepi, niin sae tulloo.
Sadetta on tiedossa, kun pääskyset lentelevät liki veden pintaa.
Sadetta on tiedossa, kun palokärki "tillaa".
Sadetta on tiedossa, kun isot linnut pesevät itseään.
Sadetta on tiedossa, kun kissa pesee itseään.
Sadetta on tiedossa, kun siat lähtevät illalla liikkeelle.
Sadetta on tiedossa, kun kukko kiekuu poikkeukselliseen aikaan.
Sadetta on tiedossa, kun kanat kylpevät tuhkassa.
Sadetta on tiedossa, kun mehiläiset tekevät pitkiä lentomatkoja.
Sadetta on tiedossa, kun hämähäkit pysyttelevät suojuksissaan.
Sadetta on tiedossa, kun ravut nousevat vedestä maalle.
Sadetta on tiedossa, kun siipimuurahaisia ilmestyy alakiville.
Sadetta on tiedossa, kun ojakonna kurnuttaa.
Sadetta on tiedossa, kun kärpäset ovat niin vihaisia, että lentävät korvaan.
Sadetta on tiedossa, kun lammas hypähtelee korkealle.
Koska hyttyset paljon hevosia leikkaa, silloin on sade läsnä.
Koska sammakko aamulla paljon parkuu, silloin on sade läsnä.
Jos kurki tavataan kankaalla, niin tullee pitkät satteet.
Jos lehemä puistaa ihtijään paskantaesa, tullee saje.
Jos lehemä tullee laitumelta kotia illalla, että on heinätukko suupielesä, tullee saje.
Kesäsäätä yleisesti
Tiburtiuksen päivä (14.4.) on ensimmäinen kesäpäivä, suvipäivä. (Huhtikuun neljännentoista päivän kohdalla on vanhassa almanakassa lukenut "Suwi-Päiwä").
Jos ei pauku Paavalina, ei tule kunnon kesää.
Jos juhannuksena sataa kovasti, niin sataa joka pyhä koko kesän.
Jaakko (25.7.) heittää kylmän kiven veteen.
Jaakko (25.7.) tuloo mustiss housuus ja
heittää kylmän kiven. (Illat pimenevät
Jaakonpäivästä lukien.)
Jos ei heilu Heikkinä eikä pauku Paavalina, ei oo hellettä heinäkuussa.
Jos ei kylmä Kynttelinä, eikä pauku
Paavalina, ei tule kunnon kesää.
Kuta pakkasempi talvella sitä
lämpimämpi kesällä.
Luminen maaliskuu, poutainen kesä.
Niin kylmä, kun on jouluaattona on
lämmintä juhannusaattona.
Kesä on sateinen, jos koivun runko edeltäneen kevään lauhalla oli kelmäinen.
Satain suvet tulevat.
Sen verran suvella sadetta, kun on
maaliskuulla sumua.
Jos Matinpäivänä (24.2.) räystäät tippuvat, niin tulee pitkä kesä.
Mitä sää Mattina (24.2.), sitä ilma heinäkuussa.
Kyllä kesä kasteensa kuivaa.
Ei yksi pääsky kesää tee.
Kuu kesään
Kuu kiurusta kesähän,
puolikuuta
peipposesta,
västäräkistä vähäsen,
pääskysestä ei päivääkään.
Kuu kiurusta kesähän, viikko vitsalintuisesta.
Kuu leivosesta kesähän,
puoli kuuta pulmusesta,
viikko vitsalintuisesta,
tuskin päivää pääskyisestä.
Kuu lierusta kesähän, viikko vitsalintuisesta.
Kuu kiurusta kesään,
puolikuuta peipposesta,
viikkokausi kivenviasta,
yksi päivä pääskysestä,
västäräkistä ei vähäkään.
Kuu kesään kirviäisestä,
vähä västäräkkisestä.
Kuu kiurusta kesäh,
puoli kuuta peiposesta,
västäräkistä ov vähäni.
Kuu kiurusta kesäh,
puoli kuuta peiposesta,
peätskyst ei ni päivöä,
keästä ei ni keättävöä.
Kuu on kiurusta kesäh,
puoli kuuta peiposesta,
viikko vitsalintusesta,
väistärikist ei vähöänä,
ta peätskysest ei päivöäkänä.
Veden viestejä ja enteitä
Kun koskien pohjoispuolet tyyninä iltoina tavallista kovemmin pauhaavat, tulee kaunis ilma,
talvisin pakkanen.
Etelän puolelta kohisevat kosket ennustavat sadetta ja rajuilmaa.
Kun meri auringon laskiessa on tyyni ja tumman värinen, nousee raju tuuli ja sade.
Äänten kertomaa
Jos hiljaa juoksevista puroista kuuluu sorinaa, tai meri ja kosket kohisevat tavallista
kovemmin, on sade tulossa, sillä ilman kosteammaksi muuttuessa kuuluu ääni kauemmaksi
ja kovemmalta kuin muulloin.
Tulikin viestii
Kun tulen iloisesti takassa loimutessa nousee savu suoraan ylös, merkitsee se kauniin ilman tuloa.
Jos päinvastoin savu laskee alas ja kiertää matalalla tietää se sadetta. Samoin kynttilän valo tietää sadetta,
kun se muodostaa kehiä ympärillensä.
Erityisasemassa hämähäkit
Hämähäkit ovat eläinkunnan luotettavimpia sään ennustajia. Jos hämähäkin annetaan olla ja elää
rauhassa ikkunan pielessä, missä sen toimia voidaan aina välillä tarkata, havaitaan sen tarkasti ennustavan ilman
muutokset.
Sateen ollessa tulossa ei hämähäkki kudo verkkoansa, mutta tekee sitä kyllä ahkerasti kaunista
ilmaa hankkiessa.
Myrskyn tullessa hämähäkki vahvistaa verkkoansa vahvemmilla langoilla, ja toisinaan vetää osan niistä takaisinkin,
pelätessään myrskyn niitä särkevän. Tarkalla huomioiden teolla hämähäkkejä tarkkaileva tulee pian hämähäkin kaikki
toimet ymmärtämään, sillä ne ovat niin luonnolliset.
Jompaa taikka kumpaa
Sammakoitten kurnuttaessa kylmän sateen jälkeen saadaan lämmin ja kuiva ilma, mutta kylmän tuulen aiheuttamalla kuivalla ilmalla
ennustaa se lämmintä sadetta.
Kun hyttyset ja kärpäset kipeästi purevat tulee sade, mutta hyttysten tanssiessa auringon laskiessa on kaunis ilma tulossa.
Pääskysten lentäessä matalalla, tulee sade, kun ne korkealla liitelevät, tietää se kaunista ilmaa.
Sattee jälkee tulloo ain pouta ja myrsky jälkee tyyn.
