Tunturisuden sivut

Kevätsään ennustaminen kansanperinteessä

Keväällä ja sitä seuranneella kesällä on muinaisessa elämänmenossa ollut hyvin suuri merkitys, sillä vuodenkierrossa juuri noina aikoina piti saada viljat laareihin, perunat kellareihin ja marjat koreihin. Niinpä onkin syntynyt suuri määrä sellaisia sananparsia ja kansanviisauksia, joissa kevään ja kesän säitä tarkastellaan luonnon kasvuolosuhteiden ja -toiveiden mukaan.

Kevään merkkejä ja edistymistä

  • Jää helisee sulaessaan (järvessä).
  • Keväinen jää pettää, syksynen varottaa (= syksyllä merenjää ritisee ennen kuin pettää, keväällä jää on petollisempaa).
  • Kolmasti talvi pälvensä peittää.
  • Jos Jyrkinä (23.4.) kylymää, niin kylymää vielä 30 yötä etteenpäin.
  • Liljan lämmin huhtikuu eijjoo hyväksi, talavi jatkuu.
  • Jos Vappuna on hyvä sää ja suvituuli, tulee lämmin kesä.
  • Takatalvi: Sitten kun on "lehti puussa, ruoho maassa, tuomenkukka kolmantena" ja tulee lunta, on takatalvi. Ei ennen.
  • Jos ukkonen jyrisee ennen kun järvestä on jäät lähteneet, tulee katovuosi. Tavalla tai toisella: Kuivuus, sade, tai halla.
  • Jos Jyrkinä (23.4.) kylymää, niin kylymää vielä 30 yötä etteenpäin.
  • Liljan lämmin huhtikuu eijjoo hyväksi, talavi jatkuu.
  • Jos Markun päivänä ja yönä (25.4.) on kylmä ja jopa pakkasta, jatkuu kylmää pitkälle kesään. Ja päinvastoin: lämmin Markun päivä takaa suotuisan kesän.
  • Kelmi sen kesän nimi, joka ennen Erkkiä (18.5.).
  • Erkki (18.5.) turjus turkki päällä, Urpaanus liinapaitasillaan. (Ilmaston lämpenemisen vuoksi nykyisin harvemmin kukaan tarvitsee Erkin lailla enää turkkia 18.5.).
  • Erkki-turius (18.5.) turkki päällä, kesät kaiket paita päällä.
  • Erkki (18.5.) suven säätää.
  • Kylmä Erkin päivä (18.5.) ennustaa lämmintä kesää.
  • Kylmä Erkki (18.5.), hyvä merkki, lämmin Erkki, paha merkki.
  • Erkin (18.5.) vilu kesän ilo.
  • Erkin (18.5.) aikainen sade ja juhannuksen (24.6.) aikainen pouta koko maailman rikkaaksi tekee.
  • Kun kukko Sipin päivänä (15.2.) kulpasta juo, niin Maariana (22.-28.3.) isosta allikosta.
  • Käki tuo suven sanoman, pääsky päivän lämpimän.
  • Vapun on pääskyinen pivossa, käki Erkin kainalossa.
  • Huhtikuu huuteleepi, lumen maasta, jään vedestä, ohrat aitan loukkahasta.
  • Ensimmäisistä silipatuulista on yheksän viikkoa sulliin vessiin.
  • Jos järvisä jäät kevväällä lähtevät liikkuun etelään päin, niin tullee hyvä vuosi.
  • Jos kevväällä maa vihottaa ennen ku mehtä, on se hyvän vuojen merkki. Jos päinvaston, niin huonon.


  • Kevätesikko

    Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
    *Kuva, kevätesikko - Copyright © Kari Pihlaviita

    Kevätesikko (Primula veris)

    Kuvassa kevään kaunis kukka, kevätesikko. Sen kohdalla pidämme pienen lepotovin sääennustuksissa, ja ihastelemme vain sen herkkää ja heleätä kauneutta.

    Myös entisinä aikoina, kaiken työn ja uurastuksen lomassa, on ollut aikaa silmätä keväällä uudelleen eloon heräävän luonnon viehättävää kauneutta. Vehreän alkukesän koreutta kuvaakin sattuvasti ja asiallisesti sananparsi:

    "Kaksi on kaunista kesällä: lehti puussa, ruoho maassa, tuomenkukka kolmantena".


    Huomaamme sananparresta, että vaikka siinä aluksi pitäydytäänkin vain toimeentulolle tärkeissä asioissa, kuten ruohossa - niin loppuun väläytetään myös kauneutta sellaisenaan, tuomenkukkia.

    Kevään merkkejä ja edistymistä

  • Maaliskuussa maata näyttää, huhtikuussa humahtaa (maaliskuussa ilmestyvät ensimmäiset varvut ja huhtikuussa hanget sulavat nopeasti).
  • Jos ei maalis maata näytä, ei huhti humauta, eikä touko tomauta.
  • Matista korsi lunta karttaa (auringon lämpö riittää sulattamaan lumen korren ympäriltä).
  • Kevättä kynttelistä (kevät alkaa kynttilän päivästä).
  • Mitä Mariana katolla, sitä vappuna malolla (malo=vaon pohja).
  • Mitä pitempi Matin parta räystäässä riippuu, sitä pitemmäksi kevät venyy.
  • Jos Jyrin yönä kylmää, kylmää neljäkymmentä yötä sulaan maahan.
  • Minkä verran on talvipäivänä (14.10) lehtiä puussa, sen verran on suvipäivänä (14.4) lunta maassa.
  • Helmikuu helähyttää, maaliskuu maata näyttää, huhtikuu humahuttaa.
  • Jos ei maalis maata näytä, niin ei huhtikaan humauta.
  • Jouluna jos on kesä, niin pääsiäisenä on talvi.
  • Jos on Urpona (25.5.) turkki päällä, niin kesällä on paita päällä.
  • Jos on Urpona (25.5.) paita päällä, niin kesällä on turkki päällä.
  • Jos Tiburtiuksena (14.4.) on kylmää, tulee myöhäinen kevät.
  • Jos tuuli tekee kinoksia, kevät on tulossa.
  • Jos Yrjönyönä (23.4.) kylmää, kylmää yhdeksällä viikolla.
  • Kevään ennusmerkkejä eläinkunnassa

  • Pitkää kevättä se koro (palokärki) huutaa.
  • Kuikka kun hihkaisee ensimmäisen kerran, niin kolmen päivän päästä se hihkaisee selällä (eli järvi on sula).
  • Kuu kiurusta kesään, puolikuuta peipposesta, västäräkistä vähäsen, pääskysestä ei päivääkään.
  • Kun kuulet kurjen äänen, älä mene lammenjäälle (jää on niin heikkoa, ettei se kestä kävellä).
  • Kun kuulet kuovin äänen, älä mene järven jäälle.
  • Jos teeri alkaa soida pian kynttilältä (2.2.), tulee keväästä hyvä ja tasainen.
  • Mateenkudun siirtyminen pitkälle maaliskuulle ennustaa pitkää kevättä.
  • Mitä on päivä pääsiäisenä, sitä sää sären kutuna. (Sären kutuaika oli muinoin tärkeä, koska keväällä oli ruokavaroista puute. Sären kutu on suunnilleen jäiden lähdön aikaan - jos silloin on myrskyisä sää, on särjen pyynti mahdotonta).
  • Jos sammakonpoika Erkkinä (18.5.) elää, niin ruis Jaakkona (25.7.) helää.
  • Käki Erkin (18.5.) kainalos, pääskynen pivon pohjas. (Erkki on käen kukuntapäivä).
  • Kun kuovi kuikahtaa, niin lumi luikahtaa.
  • Jos kevätpuoleen jänekset jyrsivät korkialta puun kylykejä tai katkovat oksia, sattaa lunta niin palijo kuin korkialta ne katkovat.
  • Jos kurijilla on kevväällä näläkä, ku ne tuullee lämpimiltä mailta, on se huonon vuojen merkki.


  • Martta Wendelin Kotiliesi

    Kotiliedet ja Martta Wendelin

    Martta Wendelin (23.11.1893 - 1.3.1986) oli suuri suomalainen taiteilija ja satujen kuvittaja. Martta Wendelinin kuvista on sanottu, että niissä vallitsee ikuinen sunnuntai. Niissä satoi myös harvemmin, yleensä paistoi aina aurinko. Hänet muistetaan lehtikuvituksistaan, erityisesti Kotilieden kansista, sekä satukuvistaan ja postikorteistaan.

    All Rights Reserved
    *Kuvat - Copyright © Antikvariaatti Punaparta

    Huonoja säitä

  • Jos helluntaina ennen päivänpaluuta ruskottaa aamusella, niin siitä seuraa huonot ilmat.


  • Helsingin kevättä

    Helsingin kevättä - Rautatientori ja Kansallisteatteri 28.4.2017.

    Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
    Kuva Copyright © Flickr/Niko Lipsanen