Menu
Tunturisuden sivut
Saimaannorppa

All Rights Reserved
*Kuva yllä Copyright © Viacheslav Agapov
Photo used with permission.


Saimaannorppa (Pusa hispida saimensis)

Saimaannorppa elää nimensä mukaisesti vain Saimaalla. Se on yksi harvoista makeassa vedessä elävistä hylkeistä. Saimaan altaaseen saimaannorppa jäi eristyksiin jo 8 000 vuotta sitten, kun jääkauden loputtua yhteys Itämereen katkesi.

Saimaannorppaa voidaan kutsua myös kotoperäiseksi reliktiksi eli jäännelajiksi. Kotoperäisyys eli endeemisyys tarkoittaa sitä, ettei lajia esiinny missään muualla maailmassa. Reliktillä eli jäännelajilla tarkoitetaan vastaavasti sitä, että kyseinen suppeampi esiintymisalue on jäänne lajin laajemmasta esiintymisalueesta. (peda.net)

Saimaannorppa on äärimmäisen uhanalainen. Maailmanlaajuisesti, saimaannorppa on yksi maailman uhanalaisimmista hylkeistä. Se on yksi läntisen Euroopan uhanalaisimmista nisäkkäistä yhdessä Välimeren munkkihylkeen, Skandinavian naalin ja ahman, sekä Espanjan ja Portugalin iberianilveksen kanssa. (Ympäristöministeriö: Saimaannorpan suojelun strategia- ja toimintasuunnitelma).

Saimaannorppaa uhkaavat sen pesintäaikaan liittyvät häiriöt, ilmastonmuutos, kalanpyydykset ja ympäristömyrkyt. Saimaannorppia ei enää metsästetä, mutta lajista maksettiin tapporahaa vuoteen 1948 saakka. Varsinainen syy kannanromahdukseen 1900-luvun puoliväliin tultaessa olikin juuri sitä ennen jatkunut metsästys. Saimaannorppa rauhoitettiin lailla vuonna 1955.

Linnansaaren kansallispuisto on yksi parhaimmista norppa-alueista. Muita tärkeitä norppa-alueita ovat Koloveden kansallispuisto sekä Pihlajavesi.

Käytännön suojelutyö ja siihen oleellisesti liittyvä tutkimustyö tehtiin Joensuun yliopistossa vuoteen 1993 saakka. Tämän jälkeen saimaannorpan suojeluvastuu siirtyi Metsähallitukselle ja tutkimus jäi Joensuun yliopistoon (nykyisin Itä-Suomen yliopisto).

Ympäristöministeriö on julkaissut vuonna 2011 saimaannorpan suojelun strategia- ja toimintasuunnitelman. Tämä melko laaja selvitys löytyy lukuun myös netistä.

Saimaannorppa

Saimaannorppa, Vänninsaari, Savonlinna 2.7.2011.

All Rights Reserved
*Kuva yllä Copyright © Antti Lehtinen
Photo used with permission.


370 - 380 saimaannorppaa vuonna 2017 - tavoite 400 saimaannorppaa vuonna 2025

Talvella 2017 arvioidaan syntyneen 83 poikasta eli kuuttia. Edeltäneinä vuosina kuutteja on syntynyt 87 vuonna 2016, 71 vuonna 2015, 64 vuonna 2014 ja 62 vuonna 2013.

Saimaannorpan suojelustrategian (YM 2011) tavoitteena on 400 hylkeen kanta vuonna 2025. (Metsähallitus).
Tuntomerkkejä

Saimaannorpalla on pituutta 130 - 145 cm. Sen paino on vuodenajasta riippuen 50 - 90 kg. Se on väriltään tummanharmaa ja karvapeitteessä on rengaskuvioita, jotka jokaisella yksilöllä ovat hieman erilaiset ja omansa. Saimaannorppa elää keskimäärin 20 vuotta. Koska saimaannorppa elää Saimaan sameissa ja sokkeloisissa vesissä, on sille kehittynyt sopeumana sukulaisiaan suuremmat silmät ja aivot.

Lisääntyminen ja ravinto

Sukukypsyyden saimaannorppa saavuttaa 5 - 6 vuoden iässä. Helmikuun lopulla syntyy lumipesään yksi villakarvainen poikanen, jota nimitetään kuutiksi. Jo huhtikuussa kuutti painaa nelinkertaisesti syntymäpainonsa. Kun jäät sulavat, tapahtuu vieroitus.

Saimaannorppa syö kaloja, joita ovat särki, ahven, muikku ja kuore. Kalaa saimaannorppa syö muutaman kilon päivässä.

Sukelluksissa saimaannorppa voi olla kerrallaan jopa 20 minuuttia. Se kykenee nukkumaankin vedessä.



Saimaannorppa Pullervo nauttii auringosta ja katsoo kameraan Norppalivessä.

Kotipaikkauskollinen

Saimaannorppa elää ja viihtyy tiukasti samoilla seuduilla ja se pyrkii pesimäänkin samalla rannalla vuodesta toiseen. Sen pisimmät vaellusmatkat lisääntymiskauden ulkopuolella ovat muutamia kymmeniä kilometrejä.

Elämää veden alla

Saimaanorppa on suurimman osan ajastaan ja elämästään, 60 - 80 %, veden alla.
Saimaannorppa

All Rights Reserved
*Kuva yllä Copyright © Aino Liira
Art used with permission.


Luonnonsuojelun symboli

Saimaannorppaan tavallaan tiivistyy se, miten Suomessa luontoa ja sen eläimistöä kyetään suojelemaan. Saimaannorppaa pidetäänkin ei vain Saimaan järviluonnon, vaan koko suomalaisen luonnonsuojelun symbolina ja se on myös Suomen Luonnonsuojeluliiton tunnuseläin.

Saimaannorppa

Suomen Luonnonsuojeluliitto kehottaa kampanjassaan kalastamaan oikein katiskalla. Löysänieluinen katiska on uhka saimaannorpan kuutille. Löysä- ja leveänieluiset katiskat ovat kiellettyjä keskeisillä norppa-alueilla, mutta silti lähes puolet vuonna 2011 kalastuksenvalvonnassa tarkastetuissa katiskoista oli sopimusten ja asetuksen vastaisia. Nielurajoitin estää katiskan nielun laajenemisen, mikä varmistaa sen, että kuutti ei pääse tunkeutumaan katiskaan ja huku.

Suomalaisille Saimaalla elävä norppa on tullut tunnetuksi myös Juha Watt Vainion kauniin ja tunnelmallisen laulun, Vanhojapoikia viiksekkäitä, myötä.

"Saimaan saaressa pikkuinen torppa,
Istuu portailla Nestori Miikkulainen.
Huuliharppuaan soittaa, ja norppa
Nousee pinnalle pärskähtäen.
Aallon alla se suunnisti soittajan luo,
Sille tuttua tutumpi on sävel tuo.
Laulu kertoo näin mitä on yksin kun jää,
Hyvin hylje sen ymmärtää."


Lähteet
WWF - Saimaannorppa
Metsähallitus - Saimaanorppa
Itä-Suomen Yliopisto - Norppatutkimus
Suomen Luonnonsuojeluliitto - Pelastetaan saimaannorppa!


Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva sivun yläreunassa - Copyright © Flickr/symmetry_mind
Saimaa
Illalla Saimaa on kauneimmillaan.
Saimaannorppa
Saimaannorppa Saimaan jäillä 2.5.2012.
All Rights Reserved
*Kuva Copyright Jaakko Heikkilä
PandaTunturisuden sivut PiisamiTunturisuden sivut PikkumangustiTunturisuden sivut PikkumarmosettiTunturisuden sivut PikkuvirtahepoTunturisuden sivut PreerikotTunturisuden sivut PuoliapinatTunturisuden sivut PussipiruTunturisuden sivut PuukengurutTunturisuden sivut RengashäntämakiTunturisuden sivut SaimaannorppaTunturisuden sivut SarvikuonotTunturisuden sivut SaukkoTunturisuden sivut SeepratTunturisuden sivut SimpanssiTunturisuden sivut SinivalasTunturisuden sivut SiperianmaaoravaTunturisuden sivut SkunkkiTunturisuden sivut Supi (pesukarhu)Tunturisuden sivut Susi - ja kaikki koiraeläimetTunturisuden sivut TunturisopuliTunturisuden sivut UnikekoTunturisuden sivut VaivaishiiriTunturisuden sivut VirtahepoTunturisuden sivut VompatitTunturisuden sivut VähäpäästäinenTunturisuden sivut Eläinmaailman pentuja ja poikasia

Koiraeläimet

Afrikan kultasusiTunturisuden sivut AmazoniankoiraTunturisuden sivut AndienkettuTunturisuden sivut AtamarankettuTunturisuden sivut BengalinkettuTunturisuden sivut BrasiliankettuTunturisuden sivut DarwininkettuTunturisuden sivut DingoTunturisuden sivut EteläafrikankettuTunturisuden sivut EtiopiansusiTunturisuden sivut FalklandinkoiraTunturisuden sivut Fennekki (aavikkokettu)Tunturisuden sivut HarjasusiTunturisuden sivut Harmaakettu Tunturisuden sivut HiekkakettuTunturisuden sivut IsoandienkettuTunturisuden sivut JuovasakaaliTunturisuden sivut KaliforniankettuTunturisuden sivut KettuTunturisuden sivut Kit foxTunturisuden sivut KojoottiTunturisuden sivut KorsakkiTunturisuden sivut KorvakoiraTunturisuden sivut KultasakaaliTunturisuden sivut Laulava uudenguineankoiraTunturisuden sivut MustatäpläkettuTunturisuden sivut NaaliTunturisuden sivut PampakettuTunturisuden sivut PreeriakettuTunturisuden sivut PunasusiTunturisuden sivut RavustajakoiraTunturisuden sivut SahelinkettuTunturisuden sivut Savannikoira (hyeenakoira)Tunturisuden sivut Suokoira (pensaskoira)Tunturisuden sivut SupikoiraTunturisuden sivut SusiTunturisuden sivut TiibetinkettuTunturisuden sivut VaippasakaaliTunturisuden sivut Viidakkosusi (vuorisusi)

Kissaeläimet

AasiankultakissaTunturisuden sivut Aasianmetsäkissa (leopardikissa)Tunturisuden sivut AfrikankultakissaTunturisuden sivut AndienkissaTunturisuden sivut BorneonkissaTunturisuden sivut BorneonpuuleopardiTunturisuden sivut GepardiTunturisuden sivut Gepardin lisääntyminen ja alalajitTunturisuden sivut HietakissaTunturisuden sivut Iberianilves (espanjanilves)Tunturisuden sivut IlvesTunturisuden sivut IriomotenkissaTunturisuden sivut JaguaariTunturisuden sivut Musta jaguaariTunturisuden sivut JaguarundiTunturisuden sivut KalastajakissaTunturisuden sivut KanadanilvesTunturisuden sivut Karakali (aavikkoilves)Tunturisuden sivut KiinanaavikkokissaTunturisuden sivut Kodkod (yökissa)Tunturisuden sivut Kolokolo (pampakissa)Tunturisuden sivut KotikissaTunturisuden sivut LeijonaTunturisuden sivut Leijonan alalajitTunturisuden sivut Leijonan pentukuviaTunturisuden sivut Valkoiset leijonatTunturisuden sivut AasianleijonaTunturisuden sivut LeopardiTunturisuden sivut Leopardin alalajitTunturisuden sivut Musta pantteriTunturisuden sivut LitteäpääkissaTunturisuden sivut LumileopardiTunturisuden sivut Manuli (arokissa)Tunturisuden sivut ManulikuviaTunturisuden sivut Margai (pitkähäntäkissa)Tunturisuden sivut MarmorikissaTunturisuden sivut MustajalkakissaTunturisuden sivut Onsilla (tiikerikissa)Tunturisuden sivut OselottiTunturisuden sivut PampasinkissaTunturisuden sivut PantanalinkissaTunturisuden sivut PunailvesTunturisuden sivut Punankissa (vuorikissa)Tunturisuden sivut PuuleopardiTunturisuden sivut PuumaTunturisuden sivut RuostetäpläkissaTunturisuden sivut ServaaliTunturisuden sivut ServaalikuviaTunturisuden sivut SavannahTunturisuden sivut SuokissaTunturisuden sivut TiikeriTunturisuden sivut Tiikerin alalajitTunturisuden sivut Valkoinen tiikeriTunturisuden sivut KultatiikeriTunturisuden sivut Liikeri ja tiikoniTunturisuden sivut Villikissa
*** tunturisusi.com linkit ***