Tunturisuden sivut
Kuvassa yllä pikkumangusti.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Doug Greenberg

Mangustit (Herpestidae)

Mangustit on petoeläimiin lukeutuva nisäkäsheimo. Heimoon kuuluu noin 30 lajia. Myös mungot ja meerkat kuuluvat samaan, mangustien heimoon, eli nekin ovat mangustilajeja. Useimmat mangustilajit muistuttavat sekä ulkonäöltään että elintavoiltaan toisiaan.

Mangustien alaheimon Herpestinae sukuja ovat:

Atilax (suomangustit)
Bdeogale (tupsuhäntämangustit)
Crossarchus (kusimanset)
Cynictis (hiekkamangustit)
Dologale (savannimangustit)
Galerella (afrikanmangustit)
Helogale (pikkumangustit)
Herpestes (mungot)
Ichneumia (valkohäntämangustit)
Liberiictis (liberianmangustit)
Mungos (mangustit)
Paracynictis (vaippamangustit)
Rhynchogale (termiittimangustit)
Suricata (surikaatit)

Kääpiömangusti

Pikkumangusti.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Tambako The Jaguar

Pikkumangusti (Helogale parvula) (Sundevall, 1847)

Mangustien heimon pienin laji on pikkumangusti.

Laji on aiemmin tunnettu nimellä kääpiömangusti, mutta nisäkäsnimistötoimikunta nimesi sen vuonna 2008 pikkumangustiksi. Pienissä laumoissa Saharan eteläpuolella elävät pikkumangustit syövät lintuja, hiiriä, hyönteisiä ja kaikenlaista puperrettavaa, mitä onnistuvat löytämään.

Ne viestivät keskenään kiljahdusta muistuttavin äännähdyksin.

Mangusti

Mangusti.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Joachim S. Müller


Pikkumangusti

Pikkumangusti.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Zweer de Bruin

Mangusti (Mungos mungo)

Mangusti tunnettiin aiemmin nimellä seepramangusti. Mangusti on helppo tunnistaa, sillä se on ainoa poikkiraitainen mangusti. Laji ei ole uhanalainen. Mangustit elävät Afrikassa uroksen johtamissa 15 - 20 yksilön ryhmissä savanneilla, ruohotasangoilla, puoliaavikoilla, metsissä ja viljelmillä.

Seepramangusti

Mangustin levinneisyysalue Afrikan kartalla.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Mangustin levinneisyyskartta Copyright Chermundy

Mangustin ominaisuuksia

Ruumiin pituus 30 - 45 cm, häntä 15 - 30 cm. Paino on 1,5 - 2,5 kg, uros on aavistuksen verran naarasta suurempi.

Ravintona ovat monenlaiset pikkueläimet, mutta etenkin termiitit ja lantakuoriaisen toukat.

Äänet vaihtelevat ja niihin kuuluu surinaa, murahtelua, livertelyä ja vongahtelua.

Kantoaika 2 kk, poikasia syntyy enintään 4 kerrallaan. Lauman kaikki naaraat voivat imettää poikasia. Poikasten turkki kuin aikuisilla 6 viikon iässä.

Mangusti on päiväaktiivinen.

Hiekkamangusti

Hiekkamangusti (Cynictis penicillata)

Aiemmin kettumangustina tunnettu hiekkamangusti on yksi lukuisista mangustilajeista. Sillä on painoa puolisen kiloa ja pituutta noin 50 cm. Lajin englanninkielinen nimi Yellow mongoose kertoo hiekkamangustin turkin väristä, joka kuitenkin on enemmän hiekkaa kuin keltaista.

Hiekkamangustin asuinmaita

Hiekkamangustit elävät eteläisen Afrikan maissa - Angolassa, Botswanassa, Etelä-Afrikassa, Namibiassa ja Zimbabwessa.

Surikaatti

Surikaatti (Suricata suricatta)

Aiemmin nelisormimangustina ja meerkat-nimelläkin tunnettu surikaatti on ehkäpä kaikkein tunnetuin mangusti varmaankin siksi, että siitä on tehty televisioon niin paljon hienoja dokumentteja.

Kusimanset
Kusimanset

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat kusimansesta - Copyright © Glamhag

Kusimanse (Crossarchus obscurus) (F.G. Cuvier, 1825)

Kilon painoinen ja 33 cm pitkä kusimanse edustaa kääpiökokoisia mangusteja. Lyhytjalkaisen ja pitkäkuonoisen kusimansen suomenkielinen lajinimi on varmasti yksi oudoimpia. Aika harvatpa tietävät kysyttäessä, että millainen eläin on kusimanse. Kusimansen vanha suomalainen nimi on mango. Uuden lajinimen kusimanse antoi nisäkäsnimistötoimikunta lajille vuonna 2008. Lajin nimi englanniksi on long-nosed cusimanse - ja siihen kusimanse on tullut Liberiassa lajista käytettävästä, alkukielisestä, afrikkalaisesta nimestä. (Tietosanakirja Merriam-Webster, Incorporated).

Kusimansen vanha lajinimi mango on tutumpi. Sehän merkitsee mango-puuta ja -hedelmää.

Kusimanse eläintarhoissa ja lemmikkinä

Eräitä mangustilajeja pidetään lemmikkieläiminä. Kusimanse itseoikeutettuna kuuluu näihin lemmikkeinä pidettäviin. Eihän tarvitse muuta kuin vilkaista ja nähdä sen viehkeä ja söpö olemus. Kusimanse on hyvin sosiaalinen ja oppivainen laji, jota on helppo kouluttaa, joten se soveltuu hyvin lemmikiksi.

Lemmikkinä kusimanse vaatii tarpeeksi tilaa ympärilleen touhuilujaan varten. Lemmikkinä se myös lihoo helposti, joten ruokavalion kanssa on oltava tarkkana. Ruokana on kissanruokaa, heinäsirkkoja, hiiriä yms. kusimansen herkkuja. Kusimanse on ruokaillessaan ahmatti, joten määriä on säännösteltävä. Lajia on saatu lisääntymäänkin ihmishoivissa.

Suomessa mitään luonnossa esiintyvää eläintä ei saa eläinsuojelulain mukaisesti "ottaa elätettäväksi" eli pitää missään tarhahäkissä, saatika myöskään lemmikkinä. Siten kusimansea ei voi Suomessa pitää lemmikkinään. Muualla maailmassa, monissa maissa, kusimanset ovat lemmikkejäkin.
Erityistietoa
Esihistoriaa
Eläimiä aakkosittain
Näätäeläimet
Koiraeläimet
Kissaeläimet
Afrikan eläimiä
Oravat
Linnut
Ihmisen seurassa
Rotuesittelyt
Ihminen