Tunturisuden sivut
Conan Doyle pub

Sherlock Holmesin luojan, kirjailija Conan Doylen syntymätalo on juuri vastapäätä kuvan pubia, joka kunnioittaa edesmennyttä, suurta kirjailijaa. Pub on yksi yrityksen Nicholson's Pubs monista, historiallisista pubeista.

Sherlock Holmes Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva, Copyright © byronv2


Sherlock Holmes

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Gregory Wake


Sherlock Holmesin luonti

Kirjailija Sir Arthur Conan Doyle Doyle keksi Sherlock Holmesin ja salapoliisikertomukset vuonna 1885. Aluksi hän suunnitteli antavansa salapoliisille nimen Sherrinford Hope, jossa sukunimi Hope (=Toivo) oli sama, kuin valaanpyyntialus, jolla Doyle oli palvellut lääkärinä. Tästä nimi muuttui, Doylen vaimonkin vaatimuksesta, muotoon Sherrinford Holmes. Sitten vasta nimi muuttui Sherlock Holmesiksi.

Etunimensä Sherlock Holmes sai Lontoon Holmes-Seuran mukaan kuuluisan viulistin, Alfred Sherlockin mukaan. Sherlock on englantilainen sukunimi, mutta Doyle käytti sitä Holmesin etunimenä. Sukunimi Holmes tuli kunnianosoituksena erittäin teräviä, tieteellisiä analyysejaan esittäneelle bostonilaiselle lääkärille, kirjailijalle ja runoilijalle Oliver Wendell Holmesille (1809 - 1894).

Bell

Joseph Bell, kuva julkaistu vuonna 1914.

Kirjailijan omimana esikuvana Sherlock Holmesin hahmolle oli Edinburghissa hänen lääketieteen opintojensa aikainen opettaja, lääkäri ja kirurgi Joseph Bell (1837 - 1911). Doyle ihaili Belliä tämän terävän, tieteellisen huomiokyvyn ja mestarillisen päättelytaidon vuoksi. Bell kertoili luennoillaan, miten pienistä yksityiskohdista saattoi päätellä potilaan ammatin, sen myötä mahdollisen ammattitaudin ja muita hyödyllisiä taikka joskus myös hyödyttömiä yksityiskohtia. Doyle on muistellut Sherlock Holmesin syntymää näin:

"Muistelin vanhaa opettajaani, Joe Belliä, hänen haukankasvojaan, hänen omituista olemustaan ja hänen mielenkiintoaan pikkuseikkoja kohtaan. Jos hän olisi ollut salapoliisi, olisi hän varmaankin kehittänyt tuosta viehättävästä, vaikka järjestelemättömästä ammatista jotakin eksaktia tiedettä muistuttavaa. Se olisi varmasti ollut mahdollista todellisessa elämässä, miksei siis kirjallisuudessakin? On helppo sanoa, että joku mies on taitava, mutta lukija tahtoo todistuksia - samanlaisia todistuksia, joita Bell antoi meille joka päivä opetuksensa ohella."

Sherlock Holmes

Creative Commons -
Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © CHRISTO DRUMMKOPF


Doylen tuotanto ja Holmesit

Doyle kirjoitti urallaan tieteiskirjallisuutta, historiallisia romaaneja, runoutta, näytelmiä, salatieteellisiä selvityksiä ja tietokirjallisuutta - mutta parhaiten hänet muistetaan Sherlock Holmesistaan. Doylen tuotannossa kolmas romaani oli samalla Doylen ensimmäinen sellainen romaani, jossa esiintyi Sherlock Holmes. Doyle kirjoitti kirjan kolmessa viikossa maaliskuulta huhtikuulle vuonna 1886. Kirjan työnimenä oli "Sotkuinen vintti". Se ilmestyi vuonna 1887 Britanniassa nimellä "Tulipunainen tutkielma", suomennettuna myös "Punaisten kirjainten arvoitus" (engl. "A Study in Scarlet"). Helppoa ei Sherlock Holmesin pääsy julkisuuteen aluksi ollut, sillä kirjan käsikirjoitus ei aluksi kelvannut monille kustantajille. Suomeksi teos on julkaistu useilla eri nimillä: "Kosto" (1898), "Kostaja" (1899), "Vainottu" (1908) ja "Punaisten kirjainten arvoitus" (1982).

Kun ensimmäinen Holmes-romaani ei saavuttanut Britanniassa menestystä, kirjoitti Doyle seuraavien vuosien aikana pari muuta kirjaa. Sitten yhdysvaltalainen kustantaja pyysi Doylelta jatkoa Sherlock Holmesille, sillä Yhdysvalloissa Holmesista pidettiin alusta alkaen. Niinpä toinen romaani Sherlock Holmesista oli vuonna 1890 ilmestynyt "Neljän merkki" (engl. "The Sign of the Four"). Holmesin myötä tuntemattomasa lääkäristä Doylesta tuli kuuluisuus koko maailmassa ja samalla hänen rahahuolensa olivat ikiajoiksi ohi.

Doyle kirjoitti Holmesista kaikkiaan 56 novellia ja neljä romaania. Ne olivat kuitenkin vain noin neljäsosa Doylen kirjallisesta tuotannosta, jonka valtaosan muodostivat historialliset kuvaukset. Ensimmäinen Holmes-novelli oli vuonna 1891 ilmestynyt "Kuningas ja laulajatar". Suomennoksiin lukeutuu, edellä esiteltyjen lisäksi "Sherlock Holmesin seikkailuja" / "Sherlock Holmesin seikkailut 1-3" (useita eri suomennoksia). Vuonna 1957 julkaistu teos sisälsi vuosien 1892, 1894 ja 1905 kokoelmat.

Sherlock Holmes on ollut pääosassa myös teoksissa "Kauhun laakso", "Hänen viimeinen tervehdyksensä", joka on julkaistu myös nimellä "Viimeinen tervehdys" sekä "Sherlock Holmesin muistikirja".

Strand Magazine

Strand Magazine oli brittiläinen kuukausittain ilmestyvä, hieno lehti vuosina 1891 - 1950. Lehdessä julkaistiin kaikki 56 Sherlock Holmes-novellia vuosina 1891-1927, korkealuokkaisesti kuvitettuina. Kun Baskervillen koira julkaistiin jatkokertomuksena 1901 - 1902, lehden levikki kasvoi 30 000 kappaleella.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Special Collections Toronto Public Library


Vuonna 1893 ilmestyneessä novellikokoelmassa The Memoirs of Sherlock Holmes, Sherlock Holmes yllättäen kuoli. Itse asiassa kirjailija laittoi sankarinsa kuolemaan siksi, että hän ei itse halunnut, että hänet muistettaisiin vain "Holmes-miehenä". Yleisön vaatimuksesta kirjailija joutui kuitenkin palauttamaan sankarin takaisin elävien kirjoihin ja tämä tapahtui, ensiksi Strand Magazinessa ja myöhemmin vuonna 1905 teoksessa "The Return of Sherlock Holmes" eli "Sherlock Holmesin paluu". Sherlock Holmesin paluuseen myötävaikutti myös se, että Doyle saattoi havaita, että Holmesin myötä hän saattaisi ansaita vielä suuret summat tekijänpalkkioita.

Baskervillen koira

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva muokattuna - Copyright © Alejandro Groenewold


Baskervillen koira

Sherlock Holmesin tähdittämien kirjojen joukossa on lähes 300-sivuinen "Baskervillen koira", joka on julkaistu suomeksi myös nimellä "Kamala öinen kummitus". Se ilmestyi alun perin jatkokertomuksena, "The Hound of the Baskervilles", Strand Magazinessa vuosina 1901 - 1902.

Strand Magazinessa Baskervillen koira sai vastaanottaa sensaatiomaisen menestyksen ja kuin kuumille kiville kadonneesta lehdestä jouduttiin ottamaan ennätysmäiset seitsemän painosta, enemmän kuin ikinä muulloin. Tämä Doylen kerronnan huippuihin lukeutunut teos on ollut kautta aikain suosituin Sherlock Holmes-tarina. Se on kauhutarina, jonka keskeisenä hahmona on Dartmoorin synkeällä nummiseudulla uhrejaan vaaniva, valtavan suuri paholaiskoira, tai pikemminkin yliluonnollista valoa hohtava hornan hurtta.

Baskervillen koiran kirjoittamiseen Doyle sai alkuidean, oltuaan muutaman päivän vierailulla Devonshiressä, paikallisen sanomalehtimiehen ja kirjailijan Bertram Fletcher Robinsonin (1870 - 1907) kutsumana. Kun Doyle antoi katseensa vaeltaa yli hyytävän tuulen tuivertamien, salaperäisen sumun verhoamien nummien, alkoi hänen mielikuvituksensa liitää ja vierailun seurauksena syntyi yksi rikoskirjallisuuden kuolemattomista klassikoista. Brittiläisessä kansanperinteessä on tarinoita "mustasta kuoleman hurtasta", ja Doyle hyödynsi myös noita tarinoita, romaania kirjoittaessaan.

Baskervillen koira ilmestyi vuosia sen jälkeen, kun Sherlock Holmes oli jo kuollut. Tässä kirjassaan Doyle osoitti katumustaan ja kääntymystään siitä, että hän oli antanut sankarin kuolla ja alkoi palautella tätä takaisin henkiin. Baskervillen koirassa tohtori Watson muisteli silti vielä ystävänsä aikaisempia seikkailuja. Vuotta myöhemmin, vuonna 1903 ilmestyi sitten "Autio talo", sekin Strand Magazinessa ja se aikaansai kirjallisen räjähdyksen. Tämän julkaisun myötä lehdenmyyjät olivat jäädä riehaantuneiden ostajien jalkoihin, sillä tämä kertomus julisti sanomaa Sherlock Holmesin ihmeellisestä pelastumisesta ja paluusta.

Baskervillen koira on synnyttänyt jälkimainikeja, Tunturisusi lue niistä tarkemmin.

Sherlock Holmes

Sherlock Holmes

Sherlock Holmes on maailman kuuluisin ja paras yksityisetsivä, mestarisalapoliisi vailla vertaa. Holmesin tarkka titteli on "Consulting detective" - hän on neuvotteleva ja keskusteleva etsivä. Merkillepantavaa on se, että Sherlock Holmes halusi auttaa erityisesti yhteiskunnan vähäosaisimpien asiaa. Hän käytti joskus korvauksettakin salapoliisinkykyjään rikostapausten selvittämiseen siten, että syyttömästi tuomitut lopulta vapautettiin.

Ei ole sellaista rikosta, jota Sherlock Holmes ei kykenisi selvittämään. Tutkimuksissaan Holmes käyttää hyväkseen ainutlaatuista päättelykykyään, ihmistuntemustaan ja monien eri tieteen alojen erityistuntemuksiaan. Keskustelut rikoksiin liittyvien ihmisten ja epäiltyjen kanssa ovat Holmesille tärkeitä, sillä niissä hän saa kaivetuksi esille tärkeitä seikkoja. Vaikenevakin rikollinen kertoo ja paljastaa vaietessaan Sherlock Holmesille tahtomattaankin paljon. Psykologisilla kyvyillään Holmes onnistuu kaivamaan ihmisistä esille mitä erinäisimpiä puolia, vaikka nämä kuinka yrittävät hämätä ja harhauttaa.

Nerouden ylistys

Sherlock Holmesin tärkein ominaisuus on hänen neroutensa. Hän hankkiutuu mitä vaikeimpien tehtävien ja pulmien äärelle ja ratkoo ne kaikki lopulta vuorenvarmasti ja vieläpä kuin leikittelevästi näytöstyyliin, osoittaakseen omaa suvereeniuttaan. Juuri tämä on se seikka, jota hänessä keskeisesti ihailemme. Hän tekee mahdottomasta mahdollisen ja onnistuu siinä, missä tuskin kukaan toinen ihminen maailmassa voisi onnistua.

Yksi Sherlock Holmesin tutkimusmenetelmistä oli kaiken epäolennaisen poissulkeminen. Hän poisti erilaisista mahdollisuuksista kaikki mahdottomat vaihtoehdot, ja se, mitä jäi jäljelle, oli totuus, vaikka se olisi tuntunut kuinka sopimattomalta ratkaisulta hyvänsä. (When you have eliminated the impossible, whatever remains, however improbable, must be the truth.)

Sherlock Holmes

Kuvitus Sidney Paget.
The Valley of Fear

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © John Shepherd


The Valley of Fear julkaistiin ensimmäisen kerran lehdessä Strand Magazine, vuosina 1914 - 1915. Ensimmäinen kirjapainos ilmestyi vuonna 1914.

The Valley of Fear ilmestyi suomeksikin jo vuonna 1915, kääntäjänä oli nimimerkki Timo Tuura, oikealta nimeltään Juhana Vilhelm (J. W.) Tuura (1885 - 1963). Teos ilmestyi kahdessa oassa. Ensimmäinen osa oli Kauhun laakso : uusi Sherlock Holmes-kertomus - Murhenäytelmä Birlstonen kartanossa. Toinen osa oli Kauhun laakso : uusi Sherlock Holmes-kertomus - Salaseuralaiset.

Sherlock Holmesin museo

Sherlock Holmesin kodin sydän, olohuone, jossa mestarietsivä takkatulen äärellä voi syventyä ratkomaan rikosmysteereja. Sherlock Holmes museo, Sherlock Holmes Museum, Lontoo.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva, Copyright © givingnot@rocketmail.com


Sherlock Holmesin museo

Osoitteessa 221b Baker Street London NW1 6XE England sijaitseva museo on Lontoon suosituin yksityinen museo. Alunalkaen talon osoite oli toki toinen, mutta Holmesin kunniaksi talo on saanut asiaankuuluvan osoitteensa. Museota ylläpitää voittoa tavoittelematon yhteisö, The Sherlock Holmes International Society. Yrjönaikainen talo toimi alunperin vuodesta 1860 aina 1930-luvulle saakka täysihoitolana.

"Tänä iltana viisitoista yli seitsemän teitä tulee tapaamaan eräs henkilö, joka haluaa neuvotella kanssanne aivan erityisen tärkeästä asiasta. Olkaa siis kotona sanottuun aikaan, älkääkä loukkaantuko siitä, että vieraanne peittää kasvonsa naamiolla."



Parivaljakko valmiina tutkimuksiin. Watsonina vasemmalla Edward Hardwicke (1932 - 2011) ja Holmesina oikealla Jeremy Brett.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Can Pac Swire


Tohtori Watson - tavallisen tarkka apulainen

Sherlock Holmesin nerous ja loistelias päättelytaito kohoavat ikäänkuin parrasvaloihin ja sfääreihin siksikin, että hänen lähellään ja kuin kontrastina liikkuu tapahtumien kronikoitsijana tohtori Watson. Ei Watsonkaan mikään typerys ole, kaikkea muuta, hänelläkin on oiva annos tervettä järkeä ja pyrkiipä hänkin antamaan oman panoksensa ongelmien selvittelyyn. Watson etsii ratkaisuja sieltä, mistä hän niitä voisi kuvitella löytyvän, mutta ei kykene luovaan ja terävään ajatteluun.

Tohtori Watson on mitä poroporvarillisin, sekä tavoissaan että ajattelussaan, mutta viihtyy nauttien Holmesin seurassa, koska näkee läheltä tämän suurenmoiset ja ainutlaatuiset kyvyt. Holmes toteaakin toistuvasti uskolliselle seuraajalleen: "You know my methods, Watson." - Tiedät minun tutkimusmenetelmäni, Watson.

Sherlock Holmesin mysteerikirja

Creative Commons -
Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © CHRISTO DRUMMKOPF


Loppujen lopuksi Watsonin asema Sherlock Holmesin seurassa on apurin ja statistin osa. Tohtori Watsonilla on silti Sherlock Holmesin seurassa tärkeä sijansa, sillä juuri hänen seurassaan voi havaita, miten Holmesin todellinen nerouden soihtu kohoaa kaiken tavanomaisen yläpuolelle. Tohtori Watsonin hieman jähmeän harmauden ja leppoisuuden rinnalla Sherlock Holmes kohoaa ylös kuin värejä säkenöivä ilotulitus.

"Ja olipa itse tutkittava tapaus millainen tahansa, ystäväni mestarillisessa tilanteen arvioinnissa ja läpitunkevan terävässä ajattelussa oli aina jotakin, joka sai minut nautinnolla tutkiskelemaan hänen työskentelytapaansa ja seuraamaan, hänen nopeita, nerokkaita päätelmiään, sillä juuri niiden avulla hän selvitti mutkikkaimmatkin mysteerit."

Tohtori Watsonin on sanottu edustavan ikäänkuin kirjailijaa itseään. Itse asiassahan Doyle onkin samantapainen tapahtumien sivustaseurailija ja niiden ylöskirjaaja, kuin on Watsonkin.

Sherlock Holmes
Sherlock Holmes pukeutui kuten herrasmiehet tekevät, ja erityisen tunnettu hän on korkeasta hatustaan. Hattutyypin nimi englanniksi on Deerstalker - sitä voisi nimittää metsästäjänhatuksi. - Hattu on ollut suosittu erityisesti maaseudulla ja hirvenmetsästäjien keskuudessa. Metsällähän Sherlock Holmeskin oli, jäljittäessään rikollisia, joten hattu sopi hänelle mitä mainioimmin.

Sherlock Holmesin museo

Sherlock Holmesin työpöydällä rikostutkimusvälineitä, kuten mikroskooppi ja mittanauha. Sherlock Holmes museo, Sherlock Holmes Museum, Lontoo.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva, Copyright © givingnot@rocketmail.com


"Oli myrskyinen ilta marraskuun lopulla. Holmes ja minä (Watson) olimme istuneet äänettöminä omissa oloissamme koko illan. Holmes oli yrittänyt voimakkaan suurennuslasin avulla saada selvää jostakin vanhasta käsikirjoituksesta, minä olin syventynyt tutkimaan erästä uutta kirurgiaa käsittelevää teosta. Ulkona Baker Streetillä ulvoi tuuli ja sade valui virtanaan piesten ikkunaruutuja. Menin ikkunaan ja katsoin autiolle kadulle. Lyhtyjen valot kuvastelivat märistä seinistä luoden hohdettaan jalkakäytäville. Oxford Streetin kulmauksesta ilmestyivät yksinäiset vaunut..."



Sherlock Holmes veistoksena, lähellä Arthur Conan Doylen lapsuudenkotia - Picardy Place, Greenside, Edinburgh, Skotlanti.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © byronv2


221b Baker Street London
Sherlock Holmesin viulu

Sherlock Holmesin viulu hänelle omistetussa museossa, osoitteessa 221b Baker Street London.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat - Copyright © SouthEastern Star


Sherlock Holmes

Lukutupa-lehdessä vuonna 1903 on mainostettu Sherlock Holmesin kuvitettuja vihkoja.
Sherlock Holmesin museo
Sherlock Holmesin museo
Sherlock Holmesin museo
Sherlock Holmesin museo

Kuvissa Sherlock Holmes museo - The Sherlock Holmes Museum, Lontoo.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat yllä Copyright © givingnot@rocketmail.com


Jeremy Brett (3.11.1933 - 12.9.1995)

Jeremy Brett - oikealta koko nimeltään Peter Jeremy William Huggins - on monille Sherlock Holmesin ihailijoille se ainoa oikea ja paras Sherlock Holmes. Jeremy Brett esitti Sherlock Holmesia vuosina 1984 - 1994 tuotetussa tv-sarjassa.

"Eräänä aamuna tohtori Watson vastaanotti Holmesilta sähkösanoman: Voitko ottaa parin päivän loman? Olen juuri saanut sähkösanoman, jossa minua pyydetään Länsi-Englantiin tutkimaan Boscombe-laakson murhenäytelmää. Olen iloinen, jos voit tulla mukaan. Kauniit ilmat, kauniit maisemat. Lähden Paddingtonin asemalta 11.15." - Tästä sähkösanomasta alkoi tapaus "Laakson arvoitus".

Kaikkien aikojen mestarisalapoliisi

Kotkannenäisen, haukankatseisen ja savipiippua polttelevan Sherlock Holmesin nimi on lukemattomissa maailman kielissä käsite, joka merkitsee samaa, kuin kaikkien aikojen mestarisalapoliisi. Itse hän käytti omasta toiminnastaan nimitystä taide ja uskoi, että hänen taiteelliset kykynsä olivat verenperintöä. Niin valtaisa on ollut Sherlock Holmesin näkyvyys ja maine, että hän elää ja vaikuttaa keskuudessamme vielä tänäkin päivänä, ehkä suurempana ja myyttisempnä hahmona, kuin koskaan aiemmin.

Conan Doyle

Kirjailija Conan Doyle pubin kyltissä.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © willi_bremen


Urheilua, viulunsoittoa, kirjallisuutta ja paheita

Sherlock Holmesilla oli suuret ruumiinvoimat ja urheilijan menneisyys, sillä hän oli harrastanut sekä miekkailua, nyrkkeilyä, että jiujitsua. Vastaan rimpuilevat taikka peräti väkivaltaisiksi havittelevat konnat Holmes taltutti säyseiksi tuota pikaa. Pistoolinkäyttelijänäkin hän oli varsin taitava, ihan kuten Watsonkin.

Urheilun ohessa Sherlock Holmes harrasti myös henkistyneempää kulttuuria, kuten viulunsoittoa ja lukemista. Olihan hänellä omaakin kirjallista tuotantoa. Hän kirjoitti tutkielman tupakantuhkan eri lajeista. Hänen myöhempien vuosiensa merkittävin teos oli Mehiläishoidon käsikirja.

Ei sellaista sankaria, ettei paheitakin. Holmesin paheena ja heikkoutena oli ei enempää eikä vähempää kuin kokaiini. Hänellä oli mitä ilmeisin riippuvuus tähän turmiota tuottavaan aineeseen ja aina silloin tällöin hän joutui juovuttavan kokaiinihimon valtaan.

Siisteydestäkään ei Sherlock Holmes pahemmin perustanut. Tosin hän rakasti järjestelmällisyyttä, ainakin tutkimuksissaan. Luonnosta hän ei ollut kovinkaan kiinnostunut, sillä hänen mielenkiintonsa kohdistui ihmisluontoon ja sen lukemattomien arvoitusten selvittelemiseen.

Sherlock Holmes

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Housing Works Thrift Shops


Savipiipustaan mies tunnetaan

Visaisia ongelmia ratkoessaan Sherlock Holmes poltteli rakasta savipiippuaan, joka oli hänelle samaa kuin henkevä keskustelutoveri muille. Tupakkaa hän muuten säilytti persoonalliseen tapaansa persialaisen tohvelin kärjessä.

Ei turhia tunteiluja

Sherlock Holmes kyllä koki suuriakin tunteita ainakin taideharrastuksissaan, mutta salapoliisitehtävissään hän oli varsin analyyttisen tunteeton, eikä antanut tunteiden sumentaa viileäntyyntä ajattelua ja harkintaa.

Toronto
Toronto

Torontossa, kirjastossa on Arthur Conan Doylen tuotannolle ja Sherlock Holmesille omistettu huone. Arthur Conan Doyle Room, Toronto Reference Library, Kanada.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat - Copyright © Special Collections Toronto Public Library


Kirjailijan etäisyyden ottoa Holmesiin

Elämänsä viimeisinä aikoina Sir Arthur Conan Doyle upposi syvälle spiritismin pauloihin, ja silloin hän itse otti hieman etäisyyttä Sherlock Holmesiin. Eräässä haastattelussa hän kyllä kertoi olevansa hyvin kiitollinen Holmesille, rahallisessa suhteessa. Mutta hän totesi heti perään olevansa väsynyt Holmesiin. Syyksi tähän hän kertoi sen, että hän tunsi Sherlock Holmesin liian hyvin. Doylen mukaan aina on pahaksi, jos tuntee ystävänsä pienintä seikkaa myöten ja liian hyvin.

Lähteet
*Yle Areena: Sir Arthur Conan Doyle ja Sherlock Holmes
*The Sherlock Holmes Society of London
*Arthur Conan Doyle: Sherlock Holmesin seikkailut - WSOY
*Sherlock Holmes Museum
*Tietosanakirja Spectrum
*Tietosanakirja Combi
*Arno Forsius: Sir Arthur Conan Doyle (1859-1930) ja Sherlock Holmes
*arthur-conan-doyle.com
*Gentleman's Journal: The pens of the world's most famous authors
*Seura: Oliko Sherlock Holmesin luoja Sir Arthur Conan Doyle aikakautensa täydellinen herrasmies vai murhaaja?
*Verkkouutiset: Brittipoliisi tutkii 1907 sattunutta kuolemaa
*Laatokka 1935: Conan Doyle ja Sherlock Holmes


Sherlock Holmes

Creative Commons -
Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © CHRISTO DRUMMKOPF


Strand Magazine

"Kauhun laakso" - kuvittajana Frank Wiles, 1914.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Special Collections Toronto Public Library


Rikoksen selvittelyn Holmes aloittaa aina rikospaikan teknisellä tutkimuksella niin, että hän tekee aluksi äärimmäisen tarkkoja huomioita rikospaikalla, keräten siinä yhteydessä talteen kaiken mahdollisen, rikosta valaisevan aineiston ja näytteet. Keräämäänsä materiaalia analysoidessaan hän hyödyntää monia perinteisiä rikostutkijan työtapoja, kuten jalanjälkien valosten ottamista ja sormenjälkitutkimusta.

Erityistä huomiota hän kiinnittää rikokseen liittyvien kirjoituskoneiden tutkimukseen, huomioiden kunkin konetyypin jättämän kirjoitusjäljen pienimmätkin yksityiskohdat.

Holmesin erityisalaa ovat erilaiset jäljet, kuten kärryjen ja hevosten jättämät jäljet, kynänjäljet sekä erilaisten ammattien käsiin ja kehoon jättämät jäljet ja muutokset.

Hän kohdentaa terävän huomiointinsa myös tuhkakuppeihin, sikareihin, erityisesti osittain poltettuihin, tatuointeihin ja hajuvesiin ja niiden tuoksuihin.

Salakirjoitukset saavat Holmesin haltioitumaan ja hän yleensä aina lopulta kykenee ratkaisemaan ne.

Kemiallisia kokeitakin Holmes käyttelee taiten silloin, kun sellaisia tarvitaan, ne hoituvat hänen omassa kotilaboratoriossaan koeputkien, tislauspullojen ja bunsenlamppujen keskellä.
Conan Doyle pub sisältä.