Tunturisuden sivut
Tunturisusi Kuva yllä vasemmalla, Sir Arthur Conan Doyle vuosina 1915 - 1920.
Tunturisusi Kuva yllä oikealla, Sir Arthur Conan Doyle vuonna 1913.

Sherlock Holmes Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat, Copyright © The Library of Congress


Sir Arthur Conan Doyle

Sir Arthur Conan Doyle vuonna 1893. Mursunviiksistä Doylea on luonnehdittu hyväluontoiseksi herrasmieheksi.

Sir Arthur Ignatius Conan Doyle (22.5.1859 - 7.7.1930)

Sherlock Holmesin luoja on skotlantilainen kirjailija, Sir Arthur Ignatius Conan Doyle. Hän syntyi Edinburghissa, Skotlannissa englantilais-irlantilaiseen, hartaan katoliseen perheeseen. Isoenoltaan ja kummisedältään, lehtimiehenä mainetta saaneelta Michael Edward Conanilta (1804 - 1879), Arthur sai sukunimensä Conan Doylen toisen osan, Conanin.

Arthurin isoisä, John Doyle oli lähtenyt Dublinista 20-vuotiaana ja noussut Lontoossa nopeasti tunnettujen muotokuvamaalareiden joukkoon. Vain yksi hänen pojistaan ei menestynyt elämässä, Arthurin isä. Isä oli köyhä pikkuvirkamies ja taiteilija, ja perheen toimeentulo oli hänen niukkojen tulojensa varassa. Perheessä oli yhdeksän lasta, joista seitsemän tyttöjä. Arthur Conan Doyle muisteli usein lapsuutensa köyhyyttä. Isä vajosi yhä syvemmälle alkoholismiin ja perhe joutui muuttamaan usein.

Vuonna 1868 Arthurin paremmin menestyneet sedät järjestivät hänelle paikan jesuiittakouluun Englannissa. Koulu oli Hodder preparatory school, jossa Arthur oli vuodet 1868 - 1870. Jatko-opinnot tapahtuivat Stoneyhurst Collegessa vuosina 1870 - 1875. Tämän opiskeluvaiheen lopulla Doyle oli vuoden verran opissa myös Feldkirchissä, Itävallassa.

Jesuiittakouluissa oli kuitenkin niin ankara kuri, että Arthur ei innostunut pappisurasta. Koulunkäynnin ohella Arthur kiinnostui yhä enemmän kirjoittamisesta, saaden siitä myönteistä palautetta ja hänen kirjoituksiaan alettiin myös julkaista. Hän esitteli kirjoituksiaan koulutovereilleen, Jo jesuiittakoulussa Arthurin kertojanlahjat huomattiin. Pienemmät pojat kuuntelivat hiiskahtamatta, kun pöydälle noussut Arthur kertoili keksimiään tarinoita.

Suvussa pidettiin sitten itsestään selvänä, että Arthurista tulisi jonkinlainen taiteilija, mutta erilaisten sattumien kautta hän valitsikin lääketieteen. Vuonna 1876 hän aloitti lääketieteen opinnot Edinburghin yliopistossa. Siten Doyle kouluttautui lääkäriksi, joksi hän valmistui vuonna 1881 keskinkertaisin arvosanoin. Lyhykäiseksi jääneen lääkärinuransa aikana hän ennätti toimia Pohjoisella Jäämerellä valaanpyyntialuksen lääkärinä - ja myös Afrikan länsirannikolla liikennöineen höyrylaivan lääkärinä. Wienissä hän erikoistui silmälääkäriksi.

Royal Botanic Garden Edinburgh

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © kaysgeog

Royal Botanic Garden - Edinburgh

Arthur Conan Doyle kirjautui vuonna 1877 Edinburghin kuninkaalliseen puutarhaan. Siellä hän opiskeli Edinburghin yliopiston lääketieteen opintojensa ohessa lääketieteellistä kasvioppia ja kasvikunnan historiaa.

Kauniin puutarhan keskellä Doyle kehitteli mielessään ensimmäisiä kirjallisia tuotoksiaan. Näinä aikoina, kun Doyle oli 20-vuotias, 6.9.1879 julkaistiin hänen ensimmäinen novellinsa "The Mystery of Sarassa Valley". Julkaisijat olivat Chambers's Journal ja The Leeds Mercury. Novellin kirjoittajaa ei sen yhteydessä mainittu, vaan Doyle pysyttäytyi vielä tuntemattomuudessa.

Samana syyskuuna vuonna 1879 ilmestyi Doylen tieteellinen artikkeli, "Gelseminum as a poison", julkaisijana British Medical Journal.

Parker Big Red Duofold

Täytekynä Parker "Big Red" Duofold vuodelta 1928. Doyle kirjoitti kaiken tuotantonsa Parker Duofold -täytekynillä. - Ennen päätymistään juuri tähän merkkiin, Doyle kokeili monia muitakin täytekyniä. Duofoldin löydettyään Doyle kirjoitti Parker Pen Companyyn, lordi Molesworthille: "Olen lopultakin löytänyt mieleiseni täytekynän". - Samaa täytekynämerkkiä käytti myös englantilainen kirjailija Graham Greene (1904 - 1991).

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Butch Dalisay



Conan Doyle pub illan hetkillä.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © byronv2

Lääkäristä kirjailijaksi

Doyle aloitti kirjallisen uransa vuonna 1887 historiallisella romaanilla, jonka hän katsoi omimmaksi lajikseen. Doyle luopui lääkärin ammatistaan vuonna 1891 keskittyäkseen kokonaan kirjalliseen työhön. Osin tähän päätökseen vaikutti se, että Doylen vastaanotto ei menestynyt. Potilaita oli vähän ja tulot olivat pienet. Erään kerran verovirkailijat lähestyivätkin häntä palauttaen hänen veroilmoituksensa, ja esittivät epäilevästi, että hänen tulonsa olivat liian pienet. Doyle palautti paperit samantien huomauttaen: "Olen samaa mieltä".

Doyle palasi vielä kerran lääkärin tehtäviin osallistuessaan Etelä-Afrikan buurisotaan kenttäsairaalan lääkärinä. Tämä työ oli matkustamisesta ja seikkailuista pitävälle Doylelle varsin mieluisaa. Tämän sodan aikana hän toimi eräiden lehtien kirjeenvaihtajana. Buurisodassa ansioitumisensa johdosta ja siksi, että hän kirjoitti myönteisesti brittipolitiikasta Etelä-Afrikassa, Doylesta tuli Sir vuonna 1902, kun hänet aateloitiin. Hänen arvonimekseen tuli "Deputy Lord Lieutenant of Surrey". Hänen tehtävänään oli ottaa vastuulleen kaikki Britannian kuninkaallisten vierailut Surreyssa.

Doyle oli kahdesti naimisissa. Ensimmäinen vaimo Louisa Hawkins kuoli vuonna 1906 kehkotautiin. Turhaan viivyttelemättä kirjailija oli jo seuraavana vuonna uudelleen naimisissa, puolisonaan Jean Elizabeth Leckie. Pikaliiton mahdollisti se, että Doyle oli jo Louisan eläessä, vuosikausia ollut palavasti rakastunut Jeaniin. Tämä salaromanssi oli kuitenkin ollut platoninen, aina Louisan kuolemaan saakka. Doyle sai avioliitoissaan yhteensä viisi lasta, joista Jean Conan Doyle kuoli viimeisimpänä vuonna 1997.
Undershaw

Undershaw remontissa ja entisöitävänä.

Undershaw - Surrey

Hindhead-kylässä, Surreyssa, Englannissa on talo nimeltään Undershaw, jossa Sir Arthur Conan Doyle asui perheineen vuodet 1897 - 1907. Doyle vietti tässä talossaan ikävuotensa 38 - 48 vuotta. Doylen ystävä, arkkitehti Joseph Henry Ball (1861 - 1931) suunnitteli kolmikerroksisen talon Doylen toiveiden ja rakennuksesta piirtämän luonnoksen mukaisesti ja se rakennettiin vuosina 1895 - 1897.

Talon lattiapinta-ala on yli 900 neliömetriä ja näihin tiloihin mahtui paljon myös vieraita, ruokasalin ruokapöytäänkin mahtui 30 henkeä. Talossa oli oma sähkögeneraattori, mikä Doylen aikaan oli maaseudulla varsin harvinaista. Talon ovet olivat poikkeuksellisia, ne avautuivat molempiin suuntiin. Yhden huoneen seinät täyttivät täytetyt linnut, aseet ja trofeet. Koko talo oli lyijylasitettuine ja maalattuine ikkunoineen kalliisti toteutettu.

Muutto tähän taloon tapahtui siksi, että Doylen ensimmäinen vaimo Louisa sairasti vuodesta 1893 alkaen tuberkuloosia ja asui siksi parantolassa Sveitsissä. Paikallista Surreyn ilmastoa pidettiin raikkaana ja tuberkuloosipotilaalle suotuisana. Ehkäpä näin olikin, sillä Louisa pysyi tässä talossa hengissä kymmenkunta vuotta.

Vieraiden joukossa olivat Draculasta kirjoittanut, irlantilaissyntyinen kirjailija Bram Stoker (1847 - 1912), englantilainen kirjailija Virginia Woolf (1882 - 1941), englantilainen sanomalehtimies ja kirjailija Bertram Fletcher Robinson (1870 - 1907) ja Peter Panista kirjoittanut, skotlantilainen kirjailija J.M. Barrie (1860 - 1937).

Undershawissa, omassa kirjojen täyttämässä työhuoneessaan Doyle kirjoitti kaiken muun ohella myös Holmes-tarinoitaan ja niiden joukossa olivat "Baskervillen koira" ja "Sherlock Holmesin paluu". Kun Louisa kuoli, muutti Doyle seuraavana vuotena toisen vaimonsa Jean Leckien kanssa toiseen taloon, Crowboroughiin.

Doylen jälkeen Undershawssa toimi pitkään hotelli, sitten rakennus oli muutamat vuodet rappiolla. Vuonna 2014 uusi omistaja kunnosti ja entisöi rakennuksen täydellisesti ja loisteliaasti Doylen aikaaiseen kuntoon ja siinä toimii nykyisin, vuodesta 2016 alkaen erityiskoulu Stepping Stones School.

Sir Arthur Conan Doyle

Sir Arthur Conan Doyle, luonnollista kokoa oleva pronssiveistos, kuvanveistäjä David Cornell - Crowborough Cross, East Sussex.

Little Windlesham - Crowborough

Doyle muutti Undershawista Crowboroughiin toisen vaimonsa Jean Leckien kanssa vuonna 1907 ja asui kaupungissa kuolemaansa, vuoteen 1930 saakka. Asuintalona oli Little Windlesham. Innokkaana golfmiehenä Doyle toimi paikallisen golfklubin, Crowborough Beacon Golf Club, puheenjohtajana. Crowboroughissa on monia paikkoja, joiden nimet liittyvät Doyleen - näitä ovat Conan Doyle Court, Cafe Baskervilles, Sherlock Shaw ja Holmes Place.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Conandoylestatue

Kohtaaminen nerokkaan tosielämän salapoliisin kanssa

Sir Arthur Conan Doyle oli esitelmämatkalla Amerikassa. Siellä hän kohtasi matkoillaan ajurin, joka kohteliaasti pyysi häneltä vapaalippua esitelmätilaisuuteen. Doyle hämmästyi, että kuinka ihmeessä ajuri saattoi tuntea hänet. Hän lupasi ajurin koko perheelle liput, jos ajuri kertoisi, miten hän oli tunnistanut Doylen.

Tällöin ajuri antoi selvityksensä:

"Takkinne rinnukset ovat rypistyneet, sillä itsepäiset newyorkilaiset sanomalehtimiehet ovat tarttuneet niihin. Tukkanne leikkauksesta huomaa, että se on tehty Philadelphiassa, hattunne lieri on taipunut alas, koska olette saanut nostaa päähinettänne niin monesti Chicagossa teille järjestetyllä lounaalla. Oikean kenkänne kantapäässä on Buffalon savea ja Utican sikaarien tuoksu tuntuu vaatteissanne. Sen lisäksi osoittaa päällystakkinne huono harjaaminen, että olette ollut tekemisissä unisen Talbyn hotellipalvelijoitten kanssa ja lopuksi: matkalaukkunne päässä seisoo selvin kirjaimin: Conan Doyle."

Baskervillen koira

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © CHRISTO DRUMMKOPF

Oliko Doyle itsekin murhaaja?

Sir Arthur Conan Doyle esitellään viktoriaanisen ajan täydellisenä herrasmiehenä, mutta esiintyy myös väitteitä, että hän olisikin ollut hyvin väkivaltainen ja sen lisäksi myös naistenmies ja kotityrannikin. Hänen pahaa luonnettaan sanotaan myös osoittaneen sen, että hän suorasukaisesti passitti isänsäkin mielisairaalaan.

Pisimmälle näissä väitteissä on mennyt kirjailija ja psykologi Rodger Garrick-Steele, jonka mukaan Doyle olisi syyllistynyt peräti Bertram Fletcher Robinsonin murhaan. Psykologi paneutui murhatutkimuksiinsa intensiivisesti 11 vuoden ajan, tutkien kirjeitä, testamentteja ja toisen käden lähdetietoja. Näistä tutkimuksistaan hän on kirjoittanut 624-sivuisen kirjan, "The House of the Baskervilles",

Murhatyö olisi tapahtunut niin, että Robinsonin vaimo Gladys olisi sekoitellut miehensä ruokiin, tappavina annoksina pikkuhiljaa Doylen sekoittelemia myrkkyjä eli oopiumia, jota noina aikoina sai ostaa vapaasti kuin yskänlääkettä. Garrick-Steelen mukaan tässä olisi auttanut Doylen lääkäritausta ja hänen tietämyksensä myrkytyskuolemista. Tämä erityistietämyshän tulee hyvin ilmi Sherlock Holmesin kohdalla, sillä salapoliisikin tunnetaan suurena myrkkyjen asiantuntijana.

Murhan motiivina olisi ollut se, että Doyle varasti Robinsonilta Baskervillen koiran käsikirjoituksen, eikä halunnut, että tämä varkaus tulisi koskaan julki.

Vaikka Doylella ja Robinsonin vaimolla saattoikin olla peräti rakkaussuhde, mikä sekin on kuitenkin täyttä spekulaatiota ja vaikka Robinson kuolikin varsin epämääräisin kuolintodistuksin lavantautiin jo 36-vuotiaana, toteaa Lontoon Sherlock Holmes -seura kuitenkin, että tällaiset epäilyt ovat täyttä, julkisuutta tavoittelevaa roskaa. Robinson ja Doyle olivat parhaimpia ystävyksiä, ja rikastuttivat kumpikin toistensa tuotantoa keskinäisellä kanssakäymisellään.

Scotland Yard oli kuitenkin sen verran kiinnostunut näistä epäilyistä, että se olisi halunnut kaivaa Robinsonin ylös haudastaan myrkkyjäämätutkimuksia varten. Hautausmaan omistava seurakunta ei kuitenkin sallinut tätä haudan avaamista.

Rodger Garrick-Steelen yksi perusteista sille, että Doyle olisi syyllistynyt murhaan, oli se, kuinka Doyle myöhempinä vuosinaan huokaillen valitteli sitä, että olisi voinut elämässään jättää kaikenlaista tekemättä turhanpäiväisten syiden vuoksi. Tällä Doyle Garrick-Steelen mukaan puoliksi vihjaillen yritti keventää omaatuntoaan, viitaten Robinsonin murhaan. - Tähän voisi heti esittää perään vastaväitteenä, että aika monihan sitä vanhempina vuosinaan valittelee Doylen lailla juuri samoin, ja aika harva kai kuitenkaan katuu tekemiään murhia - koska niitä ei ole. Garrick-Steelen perustelu näiltä osiltaankaan ei siten kestä pienintäkään lähempää tarkastelua.
Baskervillen koira

All Rights Reserved
*Kuva - Copyright © Leo Boudreau
*Photo used with permission.


Doyle kylläkin sai idean ja aiheet teokseensa "Baskervillen koira", vieraillessaan neljän päivän ajan Robinsonin luona. Hän ahmi tuolloin sisälleen nummien salaperäisinä suhisevia tuulia, kuunteli Robinsonin ikiaikaisia kauhutarinoita nummiseutujen hirviöistä ja luolissa lymyävistä paholaisista ja omipa kirjansa nimeen Robinsonin puutarhurin ja ajurin Harry Baskervillen nimenkin. Mutta että hän olisi vohkinut Robinsonilta koko käsikirjoituksen, sitä ei Rodger Garrick-Steelekään kuitenkaan kyennyt todistamaan, vaikka syyttikin näin tapahtuneen. Robinsonin käsikirjoituksen nimi olisi ollut "An Adventure on Dartmoor" ja sen yhteneväisyydet Doylen Baskervillen koiran kanssa olisivat Garrick-Steelen mukaan olleet merkittävät.

Nummet

Päivänpaisteessa nummet näyttävät kauniilta, ystävällisiltä ja kutsuvilta. Mutta illan saapuessa kaikki muuttuu - taivas tummuu ja pimenee, taivaalle kohoaa kuu ja kaukaa nummilta kantaa kaamea ulvonta ja pian henkensä hädässä pakenevan kauhunkirkaisu...!

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Alison Day


Sir Arthur Conan Doyle antoi täyden tunnustuksensa Bertram Fletcher Robinsonille tämän antamasta avusta, keskeisestä ideasta ja paikallisväristä, monista aihetta valaisevista seikoista Baskervillen koiran kirjoittamiseen. Tämä tunnustus on mainittu myös kirjan alkulehdillä. Siltikin, jää ikiajoiksi selvittämättä se, minkä verran lopultakaan Baskervillen koiran sisällöstä olisi suoraan Robinsonilta saatua - olisiko sitten juurikaan paljon muuta, kuin erityistietämystä kauhutarinoista ja koiran ja kirjan nimi. Herrasmiehet keskustelivat aiheesta keskenään päiväkausien ajan, kävivät nummillakin tutustumismatkoilla ja punoivat yhdessä yleiset puitteet sille kauhutarinalle, jonka Doyle sitten lopulta kirjoitti.

"Baskervillen koiran" kerronnan mielikuvituksen voima ja esityksen mestarillinen taidokkuus tuli kuitenkin lopulta ehdottomasti Sir Arthur Conan Doylen Duofold-täytekynästä.

Undershaw

Undershaw - Surrey. Sir Arthur Conan Doyle asui perheineen tässä talossa vuodet 1897 - 1907.

All Rights Reserved
*Kuva - Copyright © Julian Paynter
*Photo used with permission.


Lähteet
*Yle Areena: Sir Arthur Conan Doyle ja Sherlock Holmes
*The Sherlock Holmes Society of London
*Arthur Conan Doyle: Sherlock Holmesin seikkailut - WSOY
*Sherlock Holmes Museum
*Tietosanakirja Spectrum
*Tietosanakirja Combi
*Arno Forsius: Sir Arthur Conan Doyle (1859-1930) ja Sherlock Holmes
*arthur-conan-doyle.com
*Gentleman's Journal: The pens of the world's most famous authors
*Seura: Oliko Sherlock Holmesin luoja Sir Arthur Conan Doyle aikakautensa täydellinen herrasmies vai murhaaja?
*Verkkouutiset: Brittipoliisi tutkii 1907 sattunutta kuolemaa
*Independent: Was Conan Doyle a killer and a thief?
*History today: Publication of the Hound of the Baskervilles
*Historic England: Undershaw
*Guardian: Harry Houdini and Arthur Conan Doyle: a friendship split by spiritualism