Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä oikealla Copyright © Flickr/Dima Marov
Kiinalaisella jojolla on takanaan hyvin pitkä historia. Ensimmäiset maininnat siitä löytyvät Ming-kauden aikaisista kirjoituksista (1386 - 1644 eaa.), eli lähes 4 000 vuoden takaa.
Eurooppaan jojo kulkeutui Kiinasta lähetyssaarnaajien kuljettamana 1800-luvun lopulla. 1900-luvun alkupuolella jojojongleerauksesta oli tullut jo tavattoman suosittu harrastus, ja diabolot ja jojot viuhuivat ja pyörivät niin lasten kuin aikuistenkin käsissä. Modernin diabolon keksijä oli ranskalainen Gustave Pillipart, joka lanseerasi kahdesta metallikupista valmistetun ja kumisin reunasuojuksin varustellun diabolonsa vuonna 1906.
Nykypäivän diabolo muistuttaa suuresti alkuperäistä, kiinalaista jojoa. Kiinalaisessa jojossa on hieman pidempi akseli kuin nykyisessä diabolossa, ja siinä on litteä levy toisessa päässä tai molemmissa päissä. Diabolo taas näyttää enemmän siltä, kuin kaksi kuppia olisi kiinnitetty toisiinsa pohjistaan.
Diabolotaituri Brasiliassa. Porto Alegre eli "Iloinen satama", Brasilia.
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat Copyright Casa FdE Porto Alegre
*Kuva yllä oikealla Copyright © Flickr/Dima Marov
Kiinalainen jojo eli diabolo - diabolojongleeraus
Kiinalainen jojo, jota lännessä kutsutaan diaboloksi, on leikkiväline, tiimalasin muotoinen hyrrä, jota vauhditetaan narun avulla. Hyrrä pyörii kahteen keppiin kiinnitetyn narun varassa. Välineisiin kuuluvat siten itse diabolohyrrä, kepit ja naru. Tätä diaboloa heitellään esityksessä näyttävästi ja sillä voidaan tehdä myös monenlaisia temppuja. Lelun alkuperäisessä kiinalaisessa versiossa oli sivuilla reiät, joiden läpi virtaava ilma sai jojon pyöriessä aikaan viheltävän äänen.Kiinalaisella jojolla on takanaan hyvin pitkä historia. Ensimmäiset maininnat siitä löytyvät Ming-kauden aikaisista kirjoituksista (1386 - 1644 eaa.), eli lähes 4 000 vuoden takaa.
Eurooppaan jojo kulkeutui Kiinasta lähetyssaarnaajien kuljettamana 1800-luvun lopulla. 1900-luvun alkupuolella jojojongleerauksesta oli tullut jo tavattoman suosittu harrastus, ja diabolot ja jojot viuhuivat ja pyörivät niin lasten kuin aikuistenkin käsissä. Modernin diabolon keksijä oli ranskalainen Gustave Pillipart, joka lanseerasi kahdesta metallikupista valmistetun ja kumisin reunasuojuksin varustellun diabolonsa vuonna 1906.
Nykypäivän diabolo muistuttaa suuresti alkuperäistä, kiinalaista jojoa. Kiinalaisessa jojossa on hieman pidempi akseli kuin nykyisessä diabolossa, ja siinä on litteä levy toisessa päässä tai molemmissa päissä. Diabolo taas näyttää enemmän siltä, kuin kaksi kuppia olisi kiinnitetty toisiinsa pohjistaan.
Diabolotaituri Brasiliassa. Porto Alegre eli "Iloinen satama", Brasilia.
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat Copyright Casa FdE Porto Alegre
Turussa maailman suurin hiidenhyrrä
Suomessa diaboloa kutsutaan myös hiidenhyrräksi. Turussa valmistui kesällä 2013 maailman suurin hiidenhyrrä eli diabolohyrrä. Korkeutta tiimalasin muotoisella hyrrällä on peräti kaksi ja puoli metriä, ja kuppien halkaisijakin on hieman vajaat kaksi metriä. Hyrrällä tavoitellaan pääsyä Guinnesin ennätystenkirjaan. Hyrrä on täysin toimiva ja se tilattiin Sirkus Supiaisen heresy-esitykseen, mutta millään tavallisilla diabolo-kepeillä ei satakiloista hyrrää sentään liikutella.
Diabolotaituri Brasiliassa. Porto Alegre eli "Iloinen satama", Brasilia.
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat Copyright Casa FdE Porto Alegre
Välinelaji
Entisinä aikoina jojot valmistettiin puusta, kuten bambusta, mutta nykypäivän diabolojen materiaalina voi olla myös muovi ja materiaaleihin kuuluvat eri osissa myös kumi ja teräs. Diabolokin on erityisesti jojoilua enemmän harrastaville myös välinelaji, ja oikeiden ja parhaiden välineiden hankinta on tärkeää. Nykyisin diaboloja on erikokoisia, -muotoisia, -värisiä ja eri materiaalista tehtyjä.Esimerkiksi Suomessa harrastajien keskuudessa suosioon ovat viimevuosina tulleet laakeridiabolot. Laakeridiabolot ovat olleet ehkä suurin uudistus, joka diabolopelaamisessa on tapahtunut viimeisen vuosikymmenen aikana. Laakeridiabolon perusideana on yhteen suuntaan pyörivä räikkämäinen (kuten ruuvikiristimessä) keskiöosa, jonka ansiosta vauhti pysyy diabolossa pidempään ja temput helpottuvat.
Creative Commons
*Kuva - Copyright © Henry Burrows
Kolme diaboloa. Sorin sirkuksen kevätsirkus 2013 "Elosta".
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Mikko Saari
Diabolossa hyrrä ei ole kiinni narussa, kuten se on kiinni jojossa, ja siksi hyrrän voi välillä singauttaa eli lingota vauhdikkaasti ilmaankin ja ottaa sitten taas hallitusti takaisin narun varaan.
Jojoilua ja diabolon pyörittelyä harrastavat kaikki, erityisesti lapset, mutta pidemmälle vietynä on kyseessä myös hyvin suurta taitoa vaativa ja näyttävä sirkuslaji, jota voidaan myös yhdistellä muihin akrobatialajeihin. Sirkuksissa mestarit vievät diabolojen käsittelyn omiin sfääreihinsä. Diaboloesityksessä lavalla voi olla yhtä aikaa useita esiintyjiä, jojoilijoita, joilla kullakin voi olla yhdessä narussa useitakin diaboloja. He voivat myös heitellä jojoja toisilleen.
*Kuva - Copyright © Henry Burrows
Diabolo-kilpailut
Jojojen ja diabolojen kanssa järjestetään myös kilpailuja, joissa alan parhaat mestarit mittelevät keskenään taitojaan. Diabolojongleerauksessa ja jojopelaamisessa järjestetään myös SM-kilpailut.
Kolme diaboloa. Sorin sirkuksen kevätsirkus 2013 "Elosta".
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright Mikko Saari
Mestarit temppuineen
Kiinalaisen jojon eli diabolon taitojen hankinta aloitetaan peruspyörityksen ja -käsittelyn opettelemisella. Tässä hyrrää liikutellaan edestakaisin narun varassa ja toimitusta ohjaillaan kepeillä, ainakin aluksi kielikin keskellä suuta.Diabolossa hyrrä ei ole kiinni narussa, kuten se on kiinni jojossa, ja siksi hyrrän voi välillä singauttaa eli lingota vauhdikkaasti ilmaankin ja ottaa sitten taas hallitusti takaisin narun varaan.
Jojoilua ja diabolon pyörittelyä harrastavat kaikki, erityisesti lapset, mutta pidemmälle vietynä on kyseessä myös hyvin suurta taitoa vaativa ja näyttävä sirkuslaji, jota voidaan myös yhdistellä muihin akrobatialajeihin. Sirkuksissa mestarit vievät diabolojen käsittelyn omiin sfääreihinsä. Diaboloesityksessä lavalla voi olla yhtä aikaa useita esiintyjiä, jojoilijoita, joilla kullakin voi olla yhdessä narussa useitakin diaboloja. He voivat myös heitellä jojoja toisilleen.
Grindit ovat temppuja, joissa diaboloa pidetään kepin päällä pyörimässä. On myös mahdollista tehdä grindi kahdelle kepille.
"Snakessa" naru kierretään kainalon ali/olkapään yli. Sen jälkeen "grindataan" kepillä ja pyöräytetään takaisin. Grindin voi myös
tehdä sormella (siis sormien välisellä alueella) jolloin temppu on "sormigrindi".
Vertaksissa diabolo on pystyasennossa (Excalibur). Vertaksin voi tehdä neljässä eri pisteessä (tai kahdeksassa, jos osaat bolottaa molemmilla käsillä.) Vauhtia otetaan näin: Jos haluat ottaa vauhtia vasemmalla kädellä, ota vauhti oikealta puolelta. Jos taas haluat ottaa vauhtia oikealla kädellä, ota vauhtia vasemmalta puolelta.
Heitoissa diabolo heitetään ilmaan ja otetaan kiinni narulle, heittoja voi tehdä monessa eri tilanteessa ja monella eri tavalla. Kiinniottotyylejä on normaalin kiinnioton lisäksi esim. erilaiset ruoskat ja "backit"(backside, redback yms.)."Perusheitossa" diabolo heitetään ilmaan ja otetaan kiinni naru suorana. Esim. "x-tramppa" on heitto, jossa tehdään ensiksi "trapetsi" ja sitten toinen keppi laitetaan kahden edummaisen narun välistä, sen jälkeen naruilla on x:n muotoinen naru-yhdistelmä, ja sitten diabolo heitetään matalalle ilmaan, ja otetaan se x:n päälle,ja kimmotetaan takaisin ilmaan jne. Kannattaa harjoitella temppua nimeltä Jump. Jump tehdään nykäisemmällä kummatkin kepit sivuille yhtäaikaa. (Wikipedia: Diabolo)
Diabolon mestari on ottanut katuesityksessä yleisön otteeseensa. Pontevedra, Galicia, Espanja.
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat Copyright Victor Barro
Vertaksissa diabolo on pystyasennossa (Excalibur). Vertaksin voi tehdä neljässä eri pisteessä (tai kahdeksassa, jos osaat bolottaa molemmilla käsillä.) Vauhtia otetaan näin: Jos haluat ottaa vauhtia vasemmalla kädellä, ota vauhti oikealta puolelta. Jos taas haluat ottaa vauhtia oikealla kädellä, ota vauhtia vasemmalta puolelta.
Heitoissa diabolo heitetään ilmaan ja otetaan kiinni narulle, heittoja voi tehdä monessa eri tilanteessa ja monella eri tavalla. Kiinniottotyylejä on normaalin kiinnioton lisäksi esim. erilaiset ruoskat ja "backit"(backside, redback yms.)."Perusheitossa" diabolo heitetään ilmaan ja otetaan kiinni naru suorana. Esim. "x-tramppa" on heitto, jossa tehdään ensiksi "trapetsi" ja sitten toinen keppi laitetaan kahden edummaisen narun välistä, sen jälkeen naruilla on x:n muotoinen naru-yhdistelmä, ja sitten diabolo heitetään matalalle ilmaan, ja otetaan se x:n päälle,ja kimmotetaan takaisin ilmaan jne. Kannattaa harjoitella temppua nimeltä Jump. Jump tehdään nykäisemmällä kummatkin kepit sivuille yhtäaikaa. (Wikipedia: Diabolo)
Diabolon mestari on ottanut katuesityksessä yleisön otteeseensa. Pontevedra, Galicia, Espanja.
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat Copyright Victor Barro
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat Copyright wolf4max
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä Copyright DirkJan Ranzijn
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat Copyright yamchild
Lähteet
Stina Björkell: Taitavasti kiinalaisella jojolla
Sirkus Kumiankka
Turun Sanomat: Turussa valmistui yli 100-kiloinen diabolo