Creative Commons
*Kuva - Copyright
© sasastro
ILMA-AKROBATIA
Ilma-akrobatiaan kuuluvat erilaiset kattoon kiinnitettävät trapetsit, renkaat, kankaat ja vertikaaliköydet. Sitä tehdään yleensä
soolona tai pareittain. Ilma-akrobatia on erittäin näyttävän näköistä, mutta se vaatii myös voimaa. Harjoitteluun tarvitaan
lisäksi tarpeeksi korkeat tilat. Harjoituksia ja esityksiä voidaan suorittaa myös ulkona.
Ilma-akrobatiaan kuuluu myös nuorallakävely.
Trapetsi
Trapetsi on syntynyt ihmisen halusta lentää. Siinä kiehtoo tekijäänsä myös vaaran viehätys. Sirkuksen historiassa trapetsia tehtiin
ilman turvaverkkoja, pelkkien paksujen mattojen kanssa. Silloin ajateltiin, että sitä arvostettavampi trapetsitaiteilija on
jos hän ei käytä verkkoa. Trapetsi antaa tekijälleen vapauden ja vaaran tunnetta.
Lentävä trapetsi - sirkuksen kuninkuuslaji
Lentävää trapetsia sanotaan sirkustaiteen kruununjalokiveksi.
Lentävää trapetsia tehdään kovassa keinuvauhdissa, tehden parilta toiselle vaihtoja.
Juuri, kun
yleisö luulee, että lentävä akrobaatti putoaa, vastaan sekunnilleen
oikeaan aikaan trapetsillaan kiitävä
akrobaatti nappaakin tiukasti kiinni hänen ranteistaan.
Suomalaisia huippuja ilma-akrobatiassa
Vaasalainen Erja Lehmus, Miss Erica, on yksi sirkustemme ilma-akrobatian
suuria nimiä. Hänen erityisalaansa oli vertikaaliköysi.
Hän teki vertikaaliköydessä, eli katosta riippuvassa jäykähkössä, riippuvassa, pystysuorassa
köydessä erilaisia taivutuksia. Näyttävin osa numeroa oli köydessä riippuminen
jalkalenkin varassa - samalla, kun köyttä maasta käsin pyöritettiin
yhä huimempaan vauhtiin.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat Copyright
Mark Setchell
Trapetsi. (Trapeze) Trapetsi ei ole alunperin sirkuksessa syntynyt laji. Trapetsi kehittyi voimistelun
kautta. Trapetsi on saanut syntynsä kauan aikaa sitten vuonna 1856. Silloin eräs
ranskalainen voimistelija nuorukainen nimeltään Jules Leotard kyllästyi vanhoihin
voimistelulajeihin ja kehitti trapetsin. Hän teki temppuja trapetsin kanssa veden
yläpuolella. Näin syntyi ensimmäinen keinutrapetsi. Vuonna 1859 Jules Leotard
päätyi esiintymään Sirkus Napoleoniin.
Muut trapetsin muodot kehittyivät pikkuhiljaa.
Perinteisissä sirkuksissa on nähty eniten keinutrapetsia ja lentävää trapetsia.
Nykysirkuksissa nähdään enemmän staattista trapetsia. (Susanna Keski-Kohtamäki: Tunnetta tanssitrapetsilla)
Trapetsi on sirkuksessa käytettävä ilma-akrobatian väline. Trapetsi koostuu noin
50 senttimetriä leveästä tangosta, joka roikkuu katosta kahden köyden varassa. Paritrapetsissa tanko on leveämpi,
kuin tavallinen trapetsi ja siinä tehdään trapetsiliikkeitä kahdestaan. Vielä näiden lisäksi on olemassa pyöreä, rengastrapetsi.
Trapetsin voi kiinnittää eri korkeuksille. Niitä on myös pääjaottelun ohella erimallisia.
Sen mukaan, mitä trapetsilla tehdään, jaotellaan trapetsiakrobatia kolmeen tyyppiin: keinuva, lentävä ja staattinen trapetsi.
Tämän, kolmeen erilaiseen tyyppiin jakautuvan trapetsiakrobatian ohella ovat vielä Washingtonin trapetsi,
tanssitrapetsi ja paritrapetsi eli ranskalainen trapetsi (French trapeze). Paritrapetsi on sellainen staattisen
trapetsin muoto, jossa on kaksi akrobaattia samalla tangolla.
Tanssitrapetsi on uudempaa sirkusta. Akrobaattien lukumäärän mukaisesti
puhutaan trapetsiakrobatiassakin soolo-, pari- ja ryhmäakrobatiasta.
Paritrapetsi. (Double trapeze) Kutsutaan myös ranskalaiseksi trapetsiksi (French trapeze).
Paritrapetsi on sellainen staattisen trapetsin muoto, jossa on kaksi akrobaattia samalla tangolla.
Pari voi myös keinua, jolloin on kyseessä keinuva paritrapetsi (Swinging double trapeze).
Trapetsi, ilma-akrobatia.
Meksikolainen pilvikeinu. (Mexican Cloudswing)
Pilvikeinussa välineenä on keinun muotoon asetettu köysi - erotuksena suorana riippuvasta vertikaaliköydestä.
Meksikolainen pilvikeinu on muunnelma pilvikeinusta, ilman käsi- ja jalkasilmukoita.
Meksikolaisessa pilvikeinussa vaarantunne maksimoituu. Laji on niin hurjannäköistä, että heikoimpia
katsomossa varmasti hirvittää. Jaloillaan ja käsillään köydessä roikkuva akrobaatti
"tipahtaa" yhtäkkiä, mutta saa yleisön kirkuessa kuin viime hetkellä taas alempaa kiinni. Krusifiksit, nilkkojen varaan tipahtamiset
ja riippumatot ovat tämän lajin perustemppuja.
Ilma-akrobatia, akrobatia.
Pilvikeinu. (Cloudswing)
Pilvikeinussa välineenä on keinun muotoon asetettu köysi - erotuksena suorana riippuvasta vertikaaliköydestä.
Laji on modernimpaa sirkusta, ja se kehittyi, kun sirkukseen kaivattiin uusia lajeja.
Joku keksi kääntää vertikaaliköyden toisen puolen ylös, ja näin syntyi korkeuksissa oleva keinu. Cloudswing on vauhdikas ja
fyysisesti vaativa laji, jossa turvallisuuden kanssa ei voi leikkiä. Ohjelmisto lainaa paljon staattiselta ja keinuvalta trapetsilta.
Ilma-akrobatia, akrobatia.
Vertikaaliköysi, riippuköysi - eli köysi. (Vertical rope) Yhdellä tai kahdella
lenkillä varustettu pystysuora köysi,
jonka varassa köysiakrobaatti tekee erilaisia asentoja ja akrobaattisia suorituksia.
Erilaisia, nimettyjä perusliikkeitä on kymmenittäin - kiipeäminen ylös ja alas, tipahtaminen köydellä alemmaksi,
ylösalaisin roikkuminen, roikkuminen nilkoista, krusifiksi, ulosnojaus, polvilukko, lippu, tuulimylly, hämähäkki, sukellus jne.
Vertikaaliköysiä on kaksi. Näiden kummankin nimitykset voidaan mieltää
tietynlaisiksi sirkussuorituksiksi, mitä ne ovatkin, mutta niillä tarkoitetaan myös välinettä, eli köyttä.
Loppujen lopuksi, kummassakin tehdään aikalailla samoja suorituksia.
1) Ranskalainen sirkuksen vertikaaliköysi on Corde lisse, englanniksi Smooth rope.
2) Toinen köysi on Spanish web. Tämä köysikin eroaa Corde lissestä, ollen kangaspäällysteinen.
Ilma-akrobatia, akrobatia.