Kuvassa yllä, yleisö seuraa Taiwanilla tarkkaavaisena mestarin katusirkusta.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright
© Flickr/Connie Ma
JOJO - JOJOJONGLEERAUS
Jojo on kehittynyt kiinalaisesta jojosta, joka länsimaissa tunnetaan nykyisin diabolona.
Jojossa ja diabolossa on siten paljon samaa, vaikka ne toisistaan eroavatkin.
Jojon alkukielinen nimi on yo-yo ja sen mukaisesti siitä käytetään joskus Suomessakin nimitystä väliviivalla, jo-jo.
Jojo on lelu, joka koostuu akselilla toisiinsa yhdistetystä kahdesta samankokoisesta, pyöreästä osasta sekä narusta, joka kiertyy akselin ympärille.
Jojo voidaan tehdä puusta, metallista tai muovista. Jojo on maailman vanhimpia tunnettuja leluja.
Kiinalainen jojo eli diabolo tuli Eurooppaan 1800-luvulla.
Ensimmäiset nykymuotoiset jojot puolestaan valmistettiin Yhdysvalloissa vuonna 1928.
Silloin Pedro Flores perusti Kaliforniaan Yhdysvaltoihin jojoja valmistavan yrityksensä.
Hänen tehtaansa tuottivat pian jo peräti 300 000 jojoa päivässä, joten jojot aloittivat
heti todellisen maailmanvalloituksen.
Jojossa jojo asetetaan edestakaiseen, tunnusomaiseen "jojo-liikkeeseen", niin että jojo vuoronperään
purkautuu ulospäin ja vetäytyy taas sisäänpäin. Tähän perusjojoiluun saadaan lisää näyttävyyttä
erilaisilla erikoistempuilla, joita ovat esimerkiksi satelliitti, vesiputous tai kävelevä koira.
Muita erityistemppuja ovat tulitikun sytyttäminen jojon avulla ja "tukanleikkuu", jossa jojot pyörivät kasvojen ympärillä.
Jojolla jongleeraus on kokenut hiljaisempien ajanjaksojen lomissa todellisia
huippukausia, jolloin on jojoiltu kaiken aikaa ja kaikkialla. 1950-luku ja 1960-luku
olivat jojoilun kultakautta ja uudempi muotivillitys koettiin Suomessa vuonna 1991.
Jojotaituri Alfonso Trujillo vieraili Suomessa esittelemässä temppujaan ja opettamassa jojoiluun hurahtaneita nuoria.
Nykyisin jojolla on oma vankka harrastajakuntansa.
Jojo-temppuja
Jojotemput jaetaan viiteen päätyyliin.
1A = Temppuja jotka perustuvat narukuvioihin sekä jojoon joka pyörii pitkään ja on epäherkkä (ei palaa nykäisystä ylös).
2A = Temppuja jotka perustuvat nykäisystä takaisin palaaviin jojoihin. Molemmissa käsissä on jojot ja niillä tehdään looppaavia temppuja.
3A = Temppuja kahdella epäherkällä jojolla, perustuvat narumanipulaatioon.
4A = Narusta irtova jojo jolla tehdään temppuja. Paljon yhtäläisyyksiä diaboloon.
5A = Jojonaru kiinnitetään vastapainoon. Näin naru ei siis ole kiinni sormessa vaan pienessä esineessä kuten nopassa tai pallossa.
Creative Commons
*Kuva Copyright
Rafael Matsunaga