Yllä kuvassa vasemmalla: Tilapäisellä vartiopaikallaan murroksessa on vartiomiehen pidettävä silmänsä auki, ettei vihollinen pääse yllättämään varustelutöitä suorittavia tovereita.
Uuksujärven maasto 22.8.1944. -
Yllä keskellä: Vartiossa päivällä. Sama mies joutuu hoitamaan kolme 2 tunnin vartiota vuorokaudessa.
Aunuksen kannas, Kuuttilahti 15 Pr:n lohko 20.11.1943. -
Yllä kuvassa oikealla: Vartiomies tähystää vartiopaikallaan etumaastoon itsenäisyyspäivänä -
Ohta 6.12.1942.
Etulinjan miesten toimintaa. Pk.mies vartiopaikallaan. Kiestinki-Louhi välimaasto 10.1.1942.
Armeijassa käytetään sodankin aikana sotilaita monenlaisiin vartioimistehtäviin.
Tärkeimmässä asemassa ovat etulinjan eli eturintaman etuvartiosotilaat, jotka tähystävät rintamalinjan äärimmäisissä pisteissä vihollisen puolelle. Vartiosotilaiden vastuu on suuri. Heidän valppautensa varassa on aseveljien henki.
Eturintamalla tähystävät vartiosotilaat eivät ole tärkeitä vain käytännön sodan kulun kannalta. Heillä on myös suuri symbolinen arvonsa. He ovat rintamalla kaikkein vaarallisimmissa paikoissa, missä he ensimmäisinä usein joutuvat todistamaan sen, että vihollinen lähestyy ja on hyökkäämässä. Vartiosotilaat ovat puolustuskilven se äärimmäinen ja ensimmäinen taho, jossa ratkaistaan menestys taisteluissa ja viime kädessä kansakunnan kohtalo.
Pk-mies vartiopaikallaan juoksuhaudassa, katse joka hetki suunnattuna asemiemme edessä olevaan maastoon - Lempaala 30.11.1941.
Joukkueenjohtaja kenttävartion vartiopaikalla tähystämässä - Syvärin voimalaitoksen lohko 2.3.1942.
Mies vartiopaikallaan puhelimen ääressä - Syvärin voimalaitoksen lohko 4.3.1942.
Matka vartiopaikalle ja takaisin on vaarallinen - Syvärin rintama Laatokan puolella 16.11.1942.
Uhtuan suunnan pahin vartiopaikka, "Kärki" "Hevosenkengässä" - Uhtuan suunta 28.2.1943.
Elli Tuomisto kirjoitti talvisodan alkupäivinä runon vartiossa seisovasta sotilaasta, jolla on seuranaan vain kirkas tähti. Vuonna 2004 Elli Tuomisto-Pajukanta (82) kertoi lehtihaastattelussa näin: "Eräänä tähtikirkkaana iltana katselin yksin ulkona harvinaisen suurta tähteä ja ajattelin, että siellä jossain vartiomies näkee saman tähden ja katseemme yhtyvät tähden kautta." Siitä lähti runo syntymään.
Tuomisto-Pajukanta oli runon kirjoittaessaan 16-vuotias. Hänen mukaansa aika oli sellainen, että ajatukset hakeutuivat väkisin rintamalle. Lassi Utsjoki sai runon käsiinsä lähtiessään Jyväskylästä Petäjävedelle pakoon kaupungin pommituksia. Hän osti Työn Voima -nimisen lehden, jonka lastenpalstalla oli runo Vartiossa. Runo kiinnitti Utsjoen huomion, ja hän pani lehden huolellisesti talteen junamatkan ajaksi. Samana iltana Utsjoki ryhtyi pirtin pöydän ääressä tapailemaan sävelmää runoon, jonka oli aamulla lukenut. Kun hän seuraavana päivänä palasi pommitettuun Jyväskylään, laulu oli valmis.
Komppanianpäällikkö tarkastaa vartiopaikkaa - Ohta 16.3.1942.
Vartiomies on valppaana vartiopaikallaan konekiväärinsä vieressä - Shemenskin lohko 11.3.1942.
Uloimmassa vartiopaikassa käytetään peiliä apuna tähystämisessä, ettei tarvitse nostella päätään - Laatokka 18.6.1942.
Asemistamme pidetään syntynyttä mottia silmällä, niin ettei vihollinen pääse pakenemaan niiden ohitse. Kuvassa näkyy vartiopaikka, josta on tulitettu kiivaasti kuukausien kuluessa. Etualalla olleet paksut puut ovat Jv-aseet tulellaan jyrsineet poikki. Aunus, Suuren Kuzrajärven taistelu 19.3.1943.
Etuvartiomies vartiopaikallaan - Rukajärvi 8.4.1943.
Etulinjan miesten toimintaa. Pk.mies vartiopaikallaan. Kiestinki-Louhi välimaasto 10.1.1942.
Vartiosotilas eturintaman vartiopaikalla
Armeijassa käytetään sodankin aikana sotilaita monenlaisiin vartioimistehtäviin.
Tärkeimmässä asemassa ovat etulinjan eli eturintaman etuvartiosotilaat, jotka tähystävät rintamalinjan äärimmäisissä pisteissä vihollisen puolelle. Vartiosotilaiden vastuu on suuri. Heidän valppautensa varassa on aseveljien henki.
Eturintamalla tähystävät vartiosotilaat eivät ole tärkeitä vain käytännön sodan kulun kannalta. Heillä on myös suuri symbolinen arvonsa. He ovat rintamalla kaikkein vaarallisimmissa paikoissa, missä he ensimmäisinä usein joutuvat todistamaan sen, että vihollinen lähestyy ja on hyökkäämässä. Vartiosotilaat ovat puolustuskilven se äärimmäinen ja ensimmäinen taho, jossa ratkaistaan menestys taisteluissa ja viime kädessä kansakunnan kohtalo.
Pk-mies vartiopaikallaan juoksuhaudassa, katse joka hetki suunnattuna asemiemme edessä olevaan maastoon - Lempaala 30.11.1941.
Joukkueenjohtaja kenttävartion vartiopaikalla tähystämässä - Syvärin voimalaitoksen lohko 2.3.1942.
Mies vartiopaikallaan puhelimen ääressä - Syvärin voimalaitoksen lohko 4.3.1942.
Matka vartiopaikalle ja takaisin on vaarallinen - Syvärin rintama Laatokan puolella 16.11.1942.
Uhtuan suunnan pahin vartiopaikka, "Kärki" "Hevosenkengässä" - Uhtuan suunta 28.2.1943.
Vartiossa - 1942, säv. Lassi Utsjoki - san. Elli Tuomisto
"Vartiossa" on sodan aikana syntyneitä korsulauluja, jonka sanoissa peilautuvat ne kaikkein syvimmät tunnot, joita vaarallisessa tehtävässään yössä yksin seisova vartiosotilas sisällään tunsi. Ja ajatella, nämä kaikkein koskettavimmat vartiosotilaan tunnot kirjoitti ylös 16-vuotias tyttö.Elli Tuomisto kirjoitti talvisodan alkupäivinä runon vartiossa seisovasta sotilaasta, jolla on seuranaan vain kirkas tähti. Vuonna 2004 Elli Tuomisto-Pajukanta (82) kertoi lehtihaastattelussa näin: "Eräänä tähtikirkkaana iltana katselin yksin ulkona harvinaisen suurta tähteä ja ajattelin, että siellä jossain vartiomies näkee saman tähden ja katseemme yhtyvät tähden kautta." Siitä lähti runo syntymään.
Tuomisto-Pajukanta oli runon kirjoittaessaan 16-vuotias. Hänen mukaansa aika oli sellainen, että ajatukset hakeutuivat väkisin rintamalle. Lassi Utsjoki sai runon käsiinsä lähtiessään Jyväskylästä Petäjävedelle pakoon kaupungin pommituksia. Hän osti Työn Voima -nimisen lehden, jonka lastenpalstalla oli runo Vartiossa. Runo kiinnitti Utsjoen huomion, ja hän pani lehden huolellisesti talteen junamatkan ajaksi. Samana iltana Utsjoki ryhtyi pirtin pöydän ääressä tapailemaan sävelmää runoon, jonka oli aamulla lukenut. Kun hän seuraavana päivänä palasi pommitettuun Jyväskylään, laulu oli valmis.
Komppanianpäällikkö tarkastaa vartiopaikkaa - Ohta 16.3.1942.
Vartiomies on valppaana vartiopaikallaan konekiväärinsä vieressä - Shemenskin lohko 11.3.1942.
Uloimmassa vartiopaikassa käytetään peiliä apuna tähystämisessä, ettei tarvitse nostella päätään - Laatokka 18.6.1942.
Asemistamme pidetään syntynyttä mottia silmällä, niin ettei vihollinen pääse pakenemaan niiden ohitse. Kuvassa näkyy vartiopaikka, josta on tulitettu kiivaasti kuukausien kuluessa. Etualalla olleet paksut puut ovat Jv-aseet tulellaan jyrsineet poikki. Aunus, Suuren Kuzrajärven taistelu 19.3.1943.
Etuvartiomies vartiopaikallaan - Rukajärvi 8.4.1943.
1. Mä vartiossa seison nyt yössä yksinäin,
on seuranain vain taivaan tähti kirkas.
Ja usein ajatukset on mulla samat näin:
oi taivaan tähti sama on sun virkas.
Ja usein ajatukset on mulla samat näin:
oi taivaan tähti sama on sun virkas.
2. Sä vartioitset meitä, mä aseveljeäin,
niin ettei vihamies voi heitä saartaa.
Ja aina yksin ollen mun kiitää aatoksein
vain sinne, missä kotitaivas kaartaa.
3. Te rauhass' olla saatte, mä teitä vartioin,
ei tuhota voi vainolainen meitä.
Ja kentälle jos jäisin mä iäks' uinumaan,
niin viime hetkilläkin muistan teitä.
4. Näin yksin yössä seison ja teitä muistelen
ja rukoilen mä suojaa puolestanne.
Te, isät, äidit, veljet ja siskot rakkahat:
mä olen täällä teidän turvananne.
Taipaleenjoensuun vartiopaikka. Vartiomies pst.tykkiasemassa - Taipaleenjoensuu 9.2.1942.
Vartiopaikka, joka kaksi päivää sitten koki 100-miehisen ryssäjoukon hyökkäyksen - hyökkäys tietenkin torjuttiin - Tappari 19.2.1942.
Majuri Väänänen kenttävartion vartiopaikalla - Syvärin voimalaitoksen lohko 2.3.1942.
Myöskin jouluyönä seisoo vartiomies valppaana vartiopaikallaan - Syvärin lohko 24.12.1942.
Vartiomiehen täytyy juosta kumarassa asennossa vartiopaikalleen - Syvärin rintama Laatokan puolella 16.11.1942.
Panssarintorjunta kiväärimies vartiopaikallaan - ei ole hyvä ryssän yrittää tulla tästä - Ohtan maasto 25.6.1942.
Vartiomies erään AV:n vartiopaikalla, "sokeritolpalla" - Rukajärven suunta 28.7.1942.
Konekiväärimies aseensa ääressä vartiopaikallaan - Lempaala 6.1.1942.
Rukajärvi, Ontajoki 20.11.1941.
It.mies vartiopaikallaan - Kiviniemi, Valkjärvi 19.12.1941.
Vartiomies Öron vartiopaikalla - 14.10.1941.
Ulommaisin vartiopaikka Lappohjan rannalla taistelun aikana - Hangon ryhmä 10.8.1941.
Eteläisin vartiopaikka Kannaksella - Terijoki 30.1.1942.
Kuvasarja ""Kuulovartiosta Lepokotiin"": Viimeinen vartiovuoro, mutta yhtä tarkkaavaisena kuin ennenkin seisoo sotilaamme tukikohtansa vartiopaikalla tähyillen pitkin valvontalinjaa - II/ JR8, Homorovits, Velikij-Navolok 12.3.1942.