Susi kautta historiamme - Niina Veijalainen

Artikkeleita ja tietoa susistamme.
Avatar
Tunturisusi
Site Admin
Viestit: 78
Liittynyt: Ti Loka 11, 2022 8:51 am

Susi kautta historiamme - Niina Veijalainen

Viesti Kirjoittaja Tunturisusi »

Susi kautta historiamme - Niina Veijalainen 2007

Susi on ollut Suomessa lähes aina valapatto ja tavattaessa tapettava. Nykyisin susi on suojeltu laji, jonka suojelua tukevat lukuisat sopimukset ja säädökset.

Ruotsin vallan aika

Ruotsin vallan aikana n. 1150- 1808/1809 Ruotsin laki määräsi torppareiden ja pitäjien järjestettäväksi sudenajoja, sudenkuoppien ylläpitämisiä ja muita suden metsästykseen liittyviä töitä. Vuonna 1664 ruvettiin sudesta maksamaan tapporahaa.

Vuosina 1320-1340 oli voimassa Helsinglannin maakuntalaki, joka oikeutti kaikki arvosta ja omistuksesta riippumatta metsästämään vahinkoeläimiä, joksi susikin luettiin.
Mauno Eerikinpojan maanlaki puolestaan velvoitti omistamaan vähintään 4 sylen eli 7,2 m pätkän petojen pyyntiverkkoa.
Myös Kuningas Kristofferin maakuntalaissa (1500-luku) todetaan, että sutta saa jokainen metsästää: "suden mahta iocainen caikis paikois wapadhesti tappa"
Vuonna 1608 kuningas Kaarle IX vahvisti edelliset metsästyssäädökset, määräsi sudentarhojen ylläpidosta sekä sudenajoista, joihin kaikkien oli velvollisuus osallistua.
Koko valtakuntaa koskeva laki vuonna 1647: Jokaisen mantaalin talon oli valmistettava viisi kyynärää korkea ja neljä syltä pitkä petoajoverkon pätkä.
Kuningas Majtin maakunta laki (v.1664 suomennettu v.1754) määräsi, että pedoista tuli maksaa tapporahaa.

Venäjän vallan aika


Suomen siirryttyä Venäjän vallan alaiseksi vuonna 1808/1809, suden asema ei juurikaan muuttunut, vaikkakin toisissa lähteissä mainitaan Venäjän vallan aikana metsästyksen vähentyneen, johtuen siitä, ettei talollisilla ollut enää metsästysoikeutta. 1800-luvun puolivälissä korotettiin vanhoja tapporahoja ja metsästäjä sai pitää kaatamansa pedon turkin.
Vuonna 1868 tehtiin ensimmäinen jaoittelu vahinko-ja hyötyeläimiin, jossa susi joutui vahinko-eläinten puolelle. Samaan aikaan vastuu petojahdeista siirrettiin jahtivuodeilta kunnille. Venäjän vallan ajan loppu puolella, 1880-luvun aikaan, sattui suuri määrä lapsitappoja, mikä johti susien täydelliseen vainoon maassamme. Susi vähenikin maastamme reippaalla vauhdilla, jota joudutti susista maksettu tapporaha.

Suomen itsenäisyyden aika

Suomen itsenäistyttyä, susi oli edelleenkin lainsuojaton ja vähälukuinen maassamme. Vuonna 1973 susi rauhoitettiin maassamme Lappia ja Pohjois-Karjalaa lukuun ottamatta. Vuonna 1994 susi rauhoitettiin Itä-Suomessakin ja sen pyynnistä tuli luvanvaraista. Vuonna 1995 EU:hun liityttäessä, Suomen susikannan koko oli arviolta 150 yksilön luokkaa. Suomen susikanta on siitä lähtien kasvanut toisinaan nopeammin ja toisinaan hitaammin, kuten havaittiin vuosina 2002 - 2004 jolloin susikannan kasvu näytti pysähtyneen. Syynä tähän pidetään vuoden 2001 metsästystä, jonka seurauksena sen vuotinen pentutuotto tapettiin täysin.

EU:n aika

Kun Suomi liittyi vuonna 1995 Euroopan unioniin, se hyväksyi Euroopan unionin ehdotuksen siitä, että susi olisi Suomessa suojeltu laji ja että se kuuluisi luontodirektiivin liitteeseen IV poronhoitoalueen ulkopuolella ja liitteeseen V poronhoitoalueella. Tämä tarkoittaa sitä, että susi kuuluu tiukasti suojeltaviin lajeihin, jolloin sutta ei saa metsästää ilman, että sitä on todetusti ollut haittaa ja uhkaa ihmiselle ja tämän omaisuudelle. Tällöin voidaan myöntää lupa suden tappamiseen. Suomella on ollut vuodesta 2005 susikannan hoitosuunnitelma, jossa tähdennetään eri alueiden susikannan kestävää kokoa ja sitä ettei susikantaa voi säädellä ihmisen mielipiteen mukaan vaan suojelu perustuu biologiseen tietoon sudesta ja sen selviytymisestä pitkällä aikavälillä.

Yhteenveto

Susi on maassamme suojeltu suurpeto, joka aiheuttaa runsaasti ristiriitaisia tunteita ja erilaisia mielipiteitä. Sutta suojellaan maassamme, kunnes sen kanta on riittävän suuri kestämään vuosittaisen verotuksen. Susiviha on pääasiallisesti peräisin turhista peloista ja historian susiturmista, joilla perustellaan susivihaa ja niiden vaarallisuutta.

Toisinaan sutta vihataan myös vain periaatteen vuoksi, ettei herroja totella ja että Brysselin määräyksiä ei kuunnella. Susivihalla on myös historiallista perustaa 1880-luvun susisurmista, mutta niiden luotettavuus ei ole kovinkaan suuri. Susi esiintyy varsin taajaan lehtikirjoituksissa kautta maan. Hyvin harva kirjoituksista on sudelle myönteinen, pääosa kirjoituksista onkin vain hysteeristä valitusta tai laittomuuksilla uhkailua. On jopa sattunut tapaus, jossa laittomuuksista on kerrottu julkisesti lehden lukijan sivulla ja tästä julkisesta tunnustuksesta huolimatta tekijä on päässyt vapaalle jalalle.

Vuoden 1994 jälkeen susi on esiintynyt varsin monesti myös eduskunnan asiakirjoissa, jotka nekään eivät ole sudelle myönteisiä. Eduskunnan erilaiset kyselyt ja aloitteet ovat olleet sisällöltään pääasiallisesti susien tappovaatimuksia sekä sepustuksia suden vaarallisuudesta. Susi on ollut lähes koko Suomen historian ajan vihattu ja pelätty eläin, joka tuli tappaa jos vain mahdollisuus oli. Sudesta maksettiin usean vuosisadan ajan tapporahaa, joka vaihteli reippaasti, ollen kuitenkin aina paljon enemmän kuin keskiverto miehen päiväpalkka.

Susi rauhoitettiin vuonna 1973 paljolti vihreän aatteen myötä, mutta koko maan kattavan rauhoituksen susi sai vasta vuonna 1993 ja tiukemman pyyntilupahallinnon kun Suomi liittyi Euroopan unioniin vuonna 1995. Suomella on lukuisia lakeja sekä asetuksia, jotka määräävät kukin erilailla suden asemasta. Lakeja ovat mm. Luonnonsuojelulaki ja Metsästyslaki. Susi on suojeltu myös Euroopan Unionin taholta, joka on lajitellut Suomen sudet Luontodirektiivin liitteeseen IV eli tiukasti suojeltavat lajit. Suomi on myös allekirjoittanut muutaman sopimuksen, jotka tähtäävät luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen.
Lähteet
Pulliainen, Erkki: Suurpetoja ja ihmisiä
Eduskunnan valtionpäiväarkisto: www.eduskunta.fii/triphome/bin/vexhaku. ... '?kieli=su (Luettu 02.09.2007)
Maakunnalliset ja valtakunnalliset lehdet: (Luettu 03.10.2007)
Aamulehti: www.aamulehti.fi
Etelä-suomen sanomat: www.ess.fi
Etelä-Saimaa: www.esaimaa.fi
Kainuun Sanomat: www.kainuunsanomat.fi
Kaleva: www.kaleva.fi
Karjalainen: www.karjalainen.fi
Kouvolan sanomat: www.kouvolansonmat.fi
Kymensanomat: www.kymensanomat.fi
Lapin Kansa: www.lapinkansa.fi
Pohjolan Sanomat: www.pohjolansanomat.fi
Satakunnan kansa: www.satakunnankansa.fi
Savon sanomat: www.savonsanomat.fi
Salon Sanomat: www.savonsanomat.fi
Turun Sanomat: www.turunsanomat.fi
YLE Maakunta uutiset www.yle.fi/uutiset/maakunnat (Luettu 09.10.2007)
Riista ja Kalatalouden tutkimuslaitos: www.rktl.fi (Luettu 05.10 2007)
Metsähallituksen suurpetosivusto www.suurpedot.fi (Luettu 05.10 2007)
Tunturisusi sivusto www.tunturisusi.com (Luettu 11.10.2007)
Finlex- Suomen säädöstietopankki www.finlex. (Luettu 25.10 2007)
Tuo Hiisi hirviäsi
Käsittämätöntä luonnossa on sen käsitettävyys. - Albert Einstein

https://www.tunturisusi.com/