Yrjön, Jyrin ja Jyrkin taikoja 23.4.
Jyrkinä kastelevat nuoret ja vanhat toisiaan, etteivät kesällä sääsket syö.
Yrjönyönä susi poikii ja ulvaisee niin monta kertaa, kuinka monta poikasta tulee. Metsämiehet menevät kuuntelemaan silloin.
Kun ukkonen jyrisee ennen Jyrinpäivää, pitää kolme kertaa mukkia heittää, ettei niittäessä ja leikatessa sivuja kivistäisi.
Luteitten karkottamiseksi tuodaan ennen Jyrkiä tapetun käärmeen pää tupaan ja pannaan seinänrakoon. Silloin häviävät luteet.
Jos ennen Jyrinpäivää tappaa käärmeen ja vie kaalimaahan, niin sinävuonna eivät madot kaaleja syö.
Jyrinpäivänä pitää olla oikein hiljaa. Pitää kävellä sukkasillaan ja voidella oven saranatkin. Sitten ei ukkonen tee kesällä pahojaan.
Jyrkinä jos russakkakin rusahtaa, tulee kesällä ukkonen.
Jyrypäivänä kuljetaan metsissä jyskämässä sen sijaan, että kotona ollaan hiljaa, siksi että ukkonen jyrisisi metsissä eikä kotona.
Jyrinpäivänä ei saa tehdä piirakkaa, ei käyttää värttinää, eikä nähdä köysiä, muutoin kesällä näkee paljon käärmeitä.
Yrjönpäivänä ei saa kehrätä, ettei tule ukonilmaa.
Jyrinpäivänä ei saa antaa kenellekään mitään, että tulee hyvä vuosi.
Jyrkinä ei saa viedä mitään toiseen taloon, ei edes tulta.
Jyrinpäivänä ei saa mennä paljain käsin ulos. Pitää olla lapaset kädessä, vaikka olisi miten lämmintä. Muuten tulee
koko kesäksi kädet kipeiksi taudeista, jos oli paljain käsin.
Jyrinpäivänä kaikki narut, kirveet, vasarat, viikatteet, härkkimet, piirakkakapulat, seulat ja puukot peitetään maahan tai muuten piilotetaan.
Tämä takaa sen, ettei tule sekamelskaa asioissa ekä kiistoja talon väelle.
Jyrinpäivänä ei saa ajaa hevosella, muuten kesällä karhu ahdistaa.
Jyrinpäivän aattona tehtiin liidulla tai savella kaikkiin oviin pyörylä ja sen keskelle risti.
Jyrinpäivänä raudoilla kierretään kaikki huoneet ympäri, kirves kädessä, jokin rauta kainalossa tai muuten, etteivät madot (=käärmeet) tulisi pihaan.
Jyrkinä kastelevat nuoret ja vanhat toisiaan, etteivät kesällä sääsket syö.
Jyristä alkavalla viikolla aloitetaan touot.
Jyrinpäivänä pitää nousta varhain aamulla tupaa lämmittämään ja rieska jouduttaa. Kuka ensimmäisenä kerkiää tupansa lämmittämään, sen kesätyöt ovat etuajassa tehdyt.
Jyrinaamunan toivotaan miestä ensimmäiseksi vieraaksi taloon. Jos nainen sattuu tulemaan, siitä seuraa onnettomuuksia - tämähän nyt on sanomattakin selvää!
Jyrinpäivänä lahjotaan isoa kuusta pihapiirissä. Kuusen juurelle viedään ruokia. Jos eläin keskellä kesää kuolee, siinä oli vika,
ettei oikein Jyrinpäivää pyhitetty.
Keväällä Jyrinpäivänä laitetaan talvelliset uuniluudat aidanseipäisiin. Sitten menestyvät kanat hyvin, eikä haukka niitä tapa.
Jos ennen Jyrkiä löytää sammakon ja syöttää siitä toisen puolen hevoselle ja toisen puolen ompelee kellon kantaan, niin ei
sinä kesänä hevonen kauas loittone eikä aitojen yli hypi.
Pääsiäistaikoja - häränmunia sokkona kopeloimassa
Pääsiäisaamuna yritettiin mennä hapuilemalla, silmät ummessa navettaan ja koetettiin
haaruilla käsin otetta härän munista - eli härän raskaina roikkuvista kiveksistä. Jos ne löysi, oli seuraavana kesänä
onnea linnunpesien löytämisessä.
Toiset koettivat kaikin tavoin tämän sokkona navetassa hapuilevan puuhia
estää ja häiritä, asetellen tielle kaikenlaisia kompastusesteitä.
Härän paikkaakin muutettiin.
Kevättalven taikoja
Ne nahkatilkut, jotka paastoaikana rullimisella kerätään lyödään pienellä naulalla kirnun pohjaan. Niin saadaan paljon voita.
Paaston aikana otetaan toisen talon lehmistä karvoja ja kun kirnutaan, pannaan aina yksi karva kirnuun. Näin menetellen tulee paljon voita.
Paaston aikana mennään toisen talon ikkunan alle, avataan ikkuna, pannaan kirnunmäntä sisälle ja kirnutaan sanoen:
"Sulle piimä, mulle voi, sulle piimä, mulle voi..."
Paaston aikan kierretään navetan kynnykseen 1 - 3 reikää, joiden sisään pannaan elohopeaa noitia vastaan.
Paaston aikana pidetään virsikirjan lehti navetan oven päällä, niin että noidat eivät pääse pahojaan tekemään.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright ©
Mihkelmaa