Tiaiset - terhakkaat metsäläiset

Pirteät tiaiset ovat useimmille tuttuja pihalintuja, jotka ympärivuotisen läsnäolonsa ja seurallisuutensa vuoksi ovat yksi suosituimmista ja tunnetuimmista linturyhmistä.

Varpuslintujen (Passeriformes) lahkoon kuuluvassa tiaisten (Paridae) heimossa on kahdeksan sellaista tiaislajia, jotka on tavattu Suomessa: talitiainen, sinitiainen, töyhtötiainen, hömötiainen, kuusitiainen, lapintiainen, viitatiainen ja valkopäätiainen.

Töyhtötiaiset.

Suomen tiaisten suvut

Suomessa tavatut kahdeksan tiaislajia kuuluvat viiteen sukuun:

Hömötiaiset (Poecile): hömötiainen, lapintiainen, viitatiainen.

Kuusitiaiset (Periparus): kuusitiainen.

Sinitiaiset (Cyanistes): sinitiainen, valkopäätiainen.

Talitiaiset (Parus): talitiainen.

Töyhtötiaiset (Lophophanes): töyhtötiainen.

Tiaisten ominaisuuksia

Tiaiset ovat pieniä ja vilkkaita, usein hyvin pelottomia lintuja, joilla on pyöreä pää, lyhyt kaula ja lyhyet, pyöreäpäiset siivet. Ne ovat yleensä paikkalintuja tai lyhyen matkan muuttajia.

Tiaisten muita, tyypillisiä rakennepiirteitä ovat lyhyt, kartionmuotoinen nokka, tuuhea höyhenpuku ja tukevat koivet. Vahvojen koipien ja varpaiden ansiosta oksilla kiipeily ja ruoankäsittely on helppoa ja vaivatonta.

Pyrstö on yleensä lovipäinen.

Talitiaiset.

Äänet ovat yleensä kirkkaita vihellyksiä, trillejä tai hennompia yhteysääniä, jotka ovat kaikilla lajeilla samantapaisia.

Sukupuolet ovat useimmiten samannäköiset.

Pesä on kolossa, ja sen eräät lajit itse kaivertavat, muiden hakeutuessa luonnonkoloihin tai ihmisen rakentamiin pönttöihin. Tiaiset suosivat niin pieniä kulkuaukkoja, että mahtuvat pujahtamaan niistä juuri ja juuri sisään pesäänsä.

Hyönteisten lisäksi tiaiset syövät paljon siemeniä ja siksi ne ovat lintulautojen vakiovieraita. Tiaiset pitävät eniten kunnon kaloripommeista. Auringonkukansiementen ohella suolaamaton silava maistuu.

Pohjoisilla alueilla pesivien tiaisten poikueet ovat erittäin suuria. Esimerkiksi sinitiainen munii säännöllisesti yli kymmenen ja jopa 15 munan pesyeitä. Sen lisäksi useat parit pesivät kahdesti kesässä. Poikasten suuri määrä on lajin säilymiselle tarpeen, sillä on arvioitu, että valtaosa nuorista linnuista kuolee jo ensimmäisten elinkuukausiensa aikana.

Talvesta selviytyäkseen tiaisten täytyy vähentää energiankulutustaan, mikä on tärkeää pimeinä ja pitkinä talviöinä. Erittäin taitava tässä on lapintiainen, joka maailman pohjoisimpana tiaislajina äärimmillään joutuu jopa yli 50 asteen hirmupakkasiin.

Tiaiset ovat älykkäitä ja oppivaisia lintuja, jotka osaavat hyödyntää tehokkaasti myös ihmisen tarjoamia ruokailu- ja pesimämahdollisuuksia.

Oppivaisuudestaan huolimatta tiaiset ja muut pikkulinnut eivät kuulu lintumaailman nokkelimpiin. Sillä saralla loistavat erityisesti varislinnut ja papukaijat.

Tiaiset puolustavat reviiriään omaa lajiaan, mutta eivät muita tiaislajeja vastaan.

Tali- ja sinitiaisia on tutkittu luonnollisissa oloissa enemmän, kuin mitään toista lintulajia.

Tiaisten talviruokinta

Tiaisille sopivaa talviruokaa ovat auringonkukansiemen, kookosrasva, maapähkinä (pienet lajit suosivat murskattua pähkinää), rasva ja tali (ihra ja silava) sekä rasvasiemenseospallot ja -pötköt.

Suosituimpia talvilintujen herkkuja ovat auringonkukansiemenet, maapähkinät, kaura ja tali. Rypsiä, hirssiä ja pellavaakin voi kokeilla. Pähkinät ovat suurta herkkua useille linnuille, mutta jos pähkinää ei ole tarjolla pieneksi murskattuna, jää se kokonaisena monelta lajilta syömättä. Pähkinät voi murskata tehosekoittimessa ja siivilöidä hienontamisen yhteydessä syntynyt maapähkinäjauho erilleen. Jauhoa ei kuitenkaan pitäisi linnuille syöttää, koska se kostuu hyvin helposti ja vettynyt ruoka on huonoa ravintoa linnuille. Murskaus käy hyvin myös esimerkiksi perunanuijalla.

Tiainen

Iloinen aapinen, WSOY 1937.

"Ulkona paukkuu pakkanen.
Pirtissä lämmin on täällä.
Näetkös pikku tiaisen
yksin aidan päällä?

Onko sun kylmä? - Eipä vain.
Mulla on turkki yllä.
- Onko sun nälkä? Juuri sain
vatsani täyteen kyllä.

Pelkäätkö? Mitä mä pelkäisin!
Luojahan pitää huolta.
Tiu-tiu, silmin valvovin
taivaasta katsoo hän tuolta."

Lintuja ei pidä ruokkia kinkunrasvalla, vettyneillä kaurahiutaleilla, eikä millään mikä on homeista, maustettua tai erityisen suolaista. Linnut eivät yleensä syö ruista tai riisiä. Emme myöskään suosittele leivän tai leivänmurujen tarjoamista lintulaudalla, koska leipä vain täyttää vatsat, mutta ei ole linnuille kovin ravitsevaa. (BirdLife Suomi).

"Talitiainen on tunnettu jo kauan aikaa siitä, että se on tullut pihoille etsimään talia tai ihraa heti syysteurastusten jälkeen. Sen katsottiin myös laulullaan etsivän syötävää lihaa. Ehkäpä tapa syöttää lintuja talvisin on seurausta kekseliäistä talitiaisista, jotka etsivät ruokaa aittojen ja varastojen liepeiltä." - Lars Jonsson

Talitiainen.

TALITIAINEN (Parus major)

Kaikille tuttu talitiainen on suurin tiaisemme. Hohtavan mustaa päätä koristavat valkoiset posket. Musta leukalappu jatkuu leveänä juovana läpi koko vatsapuolen. Muutoin alapuoli on puhtaan keltainen, selkäpuoli vihertävän siniharmaa. Niskassa on vaalea kellahtava täplä.

Tutustu tarkemmin: Talitiainen.

Sinitiainen.

SINITIAINEN (Cyanistes caeruleus)

Sinitiaisen väreissä hohtaa sen lajinimen mukaisesti sininen. Talitiaista pienemmän sinitiaisen valkean reunustama päälaki on vaaleansininen. Posket ovat valkoiset, ja niiden kautta kulkee musta juova silmän kautta niskaan ja edelleen sinimustaan leukalappuun.

Tutustu tarkemmin: Sinitiainen.

Töyhtötiainen.

TÖYHTÖTIAINEN (Lophophanes cristatus)

Töyhtötiainen on ainoa tiainen, jolla on selvä päälakitöyhtö. Sen selkäpuoli on tasaisen harmaanruskea, vatsapuoli valkeahko ja kupeet kellanruskeat. Pää on mustavalkean kirjava. Musta leukalappu jatkuu kapeana renkaana kaulan ympäri ja valkeilla poskilla on kaksiosainen musta juova.

Tutustu tarkemmin: Töyhtötiainen.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva kuusitiainen - Copyright Sergey Yeliseev

KUUSITIAINEN (Periparus ater)

Kuusitiainen on pienin tiaisemme ja sille on luonteenomaista musta päälaki ja valkoinen niskatäplä. Myös posket ovat valkeahkot. Leuka ja kurkku ovat mustat, selkäpuoli tumman oliivinharmaa. Siivillä on kaksi ohutta, valkoista siipijuovaa.

Tutustu tarkemmin: Kuusitiainen.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva hömötiainen - Copyright Sergey Yeliseev

HÖMÖTIAINEN (Poecile montanus)

Suuripäinen hömötiainen on päältä harmaa ja alta harmaanvalkea. Päälaki ja niska ovat himmeänmustat, posket valkeat ja leukalappu musta. Nuoruuspuvussaan hömötiaiset ovat ruskeasävyisiä. Koskaan ne eivät ole kuitenkaan yhtä ruskeita, kuin lapintiainen, etenkään päälaelta.

Tutustu tarkemmin: Hömötiainen.

LAPINTIAINEN (Poecile cinctus)

Lapintiainen on suuripäinen, palleroinen ja pitkäpyrstöinen tiainen. Sillä on pituutta 12,5 - 14 cm. Lapintiainen muistuttaa hieman hömötiaista, mutta siltikin erot ovat selviä. Lapintiaisen päälaki on silmiinpistävän ruskea. Höyhenpuku on tuuheampi,kuin muilla tiaisilla.

Tutustu tarkemmin: Lapintiainen.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva viitatiainen - Copyright Luciano Giussani

VIITATIAINEN (Poecile palustris)

Viitatiaisen erottaminen hömötiaisesta on vaikeaa. Selkäpuolelta viitatiainen on ruskehtavamman harmaa. Musta päälaki on hohtava, ei himmeä kuten hömötiaisella, ja leukalappu on pienempi. Viitatiaiselta puuttuu myös hömötiaisen vaalea siipipaneeli - kuluneessa puvussa se on tosin hömötiaisellakin heikko.

Tutustu tarkemmin: Viitatiainen.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva valkopäätiainen - Copyright Ján Svetlík

VALKOPÄÄTIAINEN (Cyanistes cyanus)

Valkopäätiainen muistuttaa suuresti sinitiaista, mutta on pitempipyrstöinen. Pyrstön reunukset ovat laajalti valkoiset. Pää on vaalea, lukuun ottamatta kapeaa, tummansinistä juovaa, joka kulkee silmän kautta niskaan. Selkäpuoli on harmaansinertävä ja vatsapuoli valkoinen. Siivellä on valkoiset kuviot. Hyvin vaaleista sinitiaisista ja kaikista muistakin meikäläisistä tiaisista valkopäätiainen eroaa helposti valkoisen leuan ja kurkun ansiosta.

Tutustu tarkemmin: Valkopäätiainen.

Taidekuvat Copyright © Biodiversity Heritage Library.

Vanhan Euroopan linnut-kirjan kuvitusta vuodelta 1897. 1) Talitiainen. 2) Kuusitiainen. 3) Töyhtötiainen. 4) Viitatiainen. 5) Hömötiainen. 6) Balkanintiainen. 7) Sinitiainen. 8) Sinitiainen. 9) Valkopäätiainen. 10) Pyrstötiainen. 11) Pyrstötiainen. 12) Viiksitimali. 13) Viiksitimali. 14) Pussitiainen. 15) Pähkinänakkeli. 16) Puukiipijä.

Lähteet
Andreas Tjernshaugen: Tiaisten salainen elämä - Atena
Maailman luonto, Eläimet: Linnut - Weilin+Göös
Kotimaan luonto - WSOY
Lars Jonsson: Linnut luonnossa - Tunturit ja havumetsä
Antti Halkka - Jani Kaaro - Juha Valste - Seppo Vuokko: Suuri suomalainen luonto-opas
Carl-Fredrik Lundevall: Suomen linnut - WSOY
BirdLife Suomi
Suuri suomalainen luonto-opas - Linnut Antti Halkka - Suuri Suomalainen Kirjakerho 2004
Nicolai, Singer, Wothe: Linnut - Tammi
Aho, Lähteenmäki: Talvilintujen ruokinta - Kirjayhtymä
Hario, Lehikoinen, Pyhälä, Pynnönen-Oudman, Toiviainen: Suomen muuttolinnut - WSOY
Hildén, Tiainen, Valjakka: Muuttolinnut - Kirjayhtymä
Tapio Solonen: Suomen linnusto - Lintutieto
Juhani Lokki, Jörgen Palmgren: Suomen ja Pohjolan linnut - WSOY
Koko maailman linnut - Helsinki Media
Koko perheen luonto-opas - Gummerus
Lars Imby: Suomen linnut - Gummerus
Jim Flegg: Eurooppalainen lintukirja - Karisto
*Taiteilijaveljekset von Wright - Suomen kauneimmat lintumaalaukset - Valitut Palat

Muut tiaisemme

Pussitiainen (Remiz pendulinus).

Pussitiainen

Varpuslintujen (Passeriformes) lahkossa on heimo pussitiaiset (Remizidae). Pussitiaisten heimoon kuuluu kymmenen lajia ja 3 sukua, Euroopassa, Keski-Aasiassa ja Afrikassa. Suomessa heimon lajeista on tavattu ainoastaan pussitiainen, joka on myös pesinyt Suomessa.

Pussitiaiset sijoitetaan tiaisten sukulaisiksi lähinnä ruokailutapojen ja jalan rakenteen perusteella, mutta ryhmien välillä on myös selviä eroja muun muassa pesimätavoissa, nokan rakenteessa ja muuttokäyttäytymisessä.

Tutustu tarkemmin: Pussitiainen.

Pyrstötiainen (Aegithalos caudatus).

Pyrstötiainen

Varpuslintujen (Passeriformes) lahkossa on heimo pyrstötiaiset (Aegithalidae). Pyrstötiaisten heimoon kuuluu 4 sukua ja kaikkiaan 10 lajia. Ainoa Suomessa tavattava heimon laji on pyrstötiainen.

Pyrstötiaisiakin on pidetty jalan ja nokan rakenteen takia yleensä tiaisten lähisukulaisina, mutta eräät tutkijat ovat epäilleet, etteivät ryhmät olisikaan kovin läheistä sukua toisilleen. Esimerkiksi pyrstötiaisklaanin vahvan yhteiselon on katsottu viittaavan siihen, että ne saattaisivat olla läheisempää sukua sosiaalisille timaleille, kuin tiaisille.

Tutustu tarkemmin: Pyrstötiainen.

Viiksitimali (Panurus biarmicus).

Viiksitimali - entinen partatiainen

Varpuslintujen (Passeriformes) lahkossa on heimo viiksitimalit (Panuridae). Heimossa on yli 50 sukua ja niissä lajeja lähes 300. Lajeista Suomessa tavataan yksi, viiksitimali.

Viiksitimalilla on tiaishistoriansa, sillä sen entinen nimi on partatiainen, vaikkei se ole lähisukua tiaisille.

Tutustu tarkemmin: Viiksitimali.

Tiaiset