Koiraeläimet
Susisivut

Tiibetin laajat vuorialueet tarjoavat tiibetinketulle elinseudut, joissa ihmiset usein ovat hyvin kaukana.

Tiibetinkettu

TIIBETINKETTU (Vulpes ferrilata)

Tiibetinkettu on pienikokoinen kettu, jonka ruumiin ja pään yhteenlaskettu pituus on 49 - 65 cm. Urosten keskipituus 59 cm, naaraiden 56 cm. Hännän pituus 29 - 40 cm.

Paino 3,0 - 4,6 kg. Urosten keskipaino 4,1 kg, naaraiden 3,5 kg.

Pitkät hampaat - lyhyet korvat - iso pää

Tiibetinketulla on pidemmät hampaat, kuin yleensä ketuilla. Korvat ovat suhteellisen lyhyet. Yleisväritys turkissa on ruskeaa ja harmaata, vaaleampaa harmaata taikka valkoista on mahan puolella.

Tiibetinketun erityinen piirre sen ulkonäössä on sen "iso" pää. Pää näyttää isolta ja jykevältä, ihan nelikulmaiselta - mutta vain näyttää, turkin erityisen muotoutumisen vuoksi.

Lisääntyminen

Tiibetinketun kantoaika on 50-60 vuorokautta ja 2-5 pentua syntyy pesäluolaan. Kun pennulla on ikää 8 - 10 kuukautta, se jättää synnyinperheensä ja etsii oman reviirinsä ja siellä kumppanin itselleen.

Koiraeläimet

All Rights Reserved
*Kuva Copyright © Flickr/Jan Reurink
Photo used with permission.

Ravinto

Kaikkiruokainen laji, jonka ravinto koostuu pienistä nisäkkäistä, kuten jyrsijöistä, linnuista, liskoista ja kasvillisuudesta. Tärkein saaliseläin on eräs piiskujänis eli pika Ochotona curzoniae. Pariskunta pentuineen elää yhdessä ja metsästääkin yhdessä.

Filmillä

Tiibetinkettua on kuvattu varsin vähän. Ensimmäisen kerran siitä saatiin elävää videokuvaa vuonna 2006, BBC:n sarjaan Planet Earth.

Uhanalaisuus

Maailman luonnonsuojeluliitto eli IUCN (The World Conservation Union) on määrittänyt uhanalaisuusluokituksessaan tiibetinketun tilan elinvoimaiseksi (LC, Least Concern) - eli kyseessä on hyvin tunnettu laji, jonka kanta on runsas tai vakaa. Tiibetinkettua myös metsästetään - sen turkista tehdään turkislakkeja.

Tiibetinketun levinneisyys

Creative Commons
Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Levinneisyyskartta - Copyright Udo Schröter

Levinneisyys

Keskeistä asuinseutua on Tiibet. Kiina, Intia ja Nepal ovat ne kolme maata, joiden alueella elää tiibetinkettu. Laji on esiintymisalueellaan kohtuullisen yleinen asumattomilla seuduilla. Tiibetinkettu ei pysyttele tiukasti jollakin alueella, vaan liikkuu milloin missäkin - muidenkin kettujen mailla. Sille mieluisinta maisemaa on puuton autiomaa ja se voi elää jopa 5 200 metrin korkeudessa vuorilla. Sen asuinseuduilla ilmasto on karu ja lämpötilaerot suuria, kesän 30 asteen lämmöstä talven 40 asteen pakkasiin.

Alalajit

Ei alalajeja.

Lähteet
IUCN: Tibetan Fox (Vulpes ferrilata)
Animal Diversity Web: Tibetan Fox (Vulpes ferrilata)