Tunturisuden sivut
"Taistelevat metsot", 1886 - Ferdinand von Wright - Öljy kankaalle 124 x 188,5 cm - Ateneumin taidemuseo.

Ferdinand von Wright - (19.3.1822 - 31.7.1906)

Suomalainen taidemaalari Ferdinand von Wright oli nuorin Haminalahden kartanon kolmesta taiteilijaveljeksestä. Hän syntyi 19.3. vuonna 1822 Kuopion Haminalahdessa. Hän oli Henrik Magnus von Wrightin ja hänen vaimonsa Maria Elisabetin viidestoista lapsi. Ferdinand oli kaksitoista vuotta nuorempi, kuin hänen Wilhelm-veljensä ja peräti seitsemäntoista vuotta nuorempi, kuin Magnus-veli. Perhe asui maalaiskartanossa, jonka toimeentulo saatiin lähiluonnosta.

Kotitienoon vaihtelevat savolaismaisemat, joissa Ferdinand lapsesta asti tottui veljiensä kanssa samoilemaan, sytyttivät hänessäkin hehkuvan rakkauden luontoon ja varsinkin lintuihin.

Suomen kansa on veljeksistä rakastanut ja arvostanut erityisesti Ferdinandia, siihen on ehkä syynä juuri Taistelevat metsot, jonka Ferdinand von Wright maalasi yli kuudenkymmenen vuoden ikäisenä. Maalauksesta painetut lukemattomat jäljennökset ovat aikanaan koristaneet suomalaisten kotien seiniä, sekä myös lehtiä, kirjoja ja postikortteja. Taistelevia metsoja löytyy niin harrastajien näyttelyistä käsintehtyinä kopioina, painokuvajäljennöksinä kuin kanava-töinä ja kuvakudoksinakin.

Taistelevat metsot on Ferdinand von Wrightin ja ylipäänsäkin von Wright-veljesten tunnetuin ja suosituin työ. Dramaattinen taistelu miellettiin ehkä suomalaisen kansan kohtalonkuvaksi vuosisadan vaihteen kansallisessa ilmapiirissä. Aune Lindström on todennut että koko muu Ferdinand von Wrightin tuotanto ei ole vaikuttanut siinä määrin hänen kuuluisuuteensa, kuin tämä yksi ainut työ. Taistelevat metsot on mestarin vanhuusvuosien voimakkain työ, vaikka sille ei annettaisikaan aivan ensimmäistä sijaa hänen taiteessaan.

Peippoja ja urpiaisia

Peippoja ja urpiaisia 1868 - Ferdinand von Wright - (Postikortti, Photo: Seppo Hilpo)

Teeret

Teeriä 1872 - Ferdinand von Wright - Öljy kankaalle 40 x 50 cm.

Yksi Ferdinandin suosikkilintuja oli kyyhkynen, mutta hän maalasi mielellään myös ihan tavallisia, pihapiirin pikkulintuja. Omat erityiset, taiteilijalle mieluiset maalauskohteet lintujen joukossa olivat jylhissä maisemissa elävät petolinnut ja riistalinnut. Maalauksissa linnut esitetään usein ryhminä, joissa kaksi tai useampi saman lajin edustaja on aseteltu eläväksi, usein kolmionmuotoiseksi, kokonaisuudeksi. Kaikessa oli tärkeintä luonnonmukaisuus, niin lintujen asennoissa kuin taustamaisemissakin. Joissakin lintumaalauksissa on muitakin eläimiä, kuten koira, kettu tai vasikka.

Linnut pesällään

"Linnut pesällään", 1892 - Ferdinand von Wright.

Ensi yllätys

Ensi yllätys 1880 - Ferdinand von Wright - Öljy kankaalle 117 x 85 cm - Ateneumin taidemuseo.

Ferdinandin ikioma erakkomaja - Lugnet - Rauha - Adolf von Wrightin tyttärentyttären Vivi Lindbergin kuvaus

"Se käsitti tilavan salin, jonka kolme suurta ikkunaa antoi näköalan järvelle, sekä kaksi pienempää kulmahuonetta, eteisen ja keittiön. Sali oli viihtyisä ja kutsuva, kalustettu osittain vanhoilla, osittain taiteilijan itsensä piirtämillä huonekaluilla; näitä peittivät kirkkaanpunaiset guttaperkkakankaat. Kahdenistuttava, vanhanaikainen keinutuoli oli hänen lempipaikkansa, jossa hän lepäsi työn jälkeen. Maalausteline oli silloin hänen edessään, niin että hän saattoi tarkastella työtään.

Keinutuolissa hän otti pienet nokosensa, siinä hän luki, siinä hän istui usein tuntikausia ajatuksiinsa vaipuneena. Ikkunat olivat täynnä kukkia, joukossa kahden metrin korkeudella riippuva fuksia, niin korea ja rehevä, että se kävi nähtävyydestä. Yksi nurkkahuoneista oli makuuhuone, missä seisoi hänen vuoteensa, eräänlainen pauluuni, jonka pylväät olivat niin korkeat että ylös kivuttaessa tarvittiin porrasta.

Pauluunin yläreunukseen oli maalattu kukkia ja humoristisia eläinkuvia. Viehättävä pieni kuisti sisäänkäynnin edessä antoi kävijälle heti ystävällisen vaikutelman asunnosta".


Retkiseurue Haminalahdella

"Retkiseurue Haminalahdella", 1869 - Ferdinand von Wright.

Itseoppinut ja veljiensä opettama

Ferdinand von Wrightillä ei juurikaan ollut mahdollisuuksia järjestelmällisiin taiteellisiin, eikä muihinkaan opintoihin ja hänen muodollinen koulutuksensa jäi pääosin Haminalahden kotiopettajien varaan. Äiti opetti lapset lukemaan ja silloin tällöin pistäytyi kartanossa kotiopettaja, jonka johdolla tytötkin saivat oppia.

Silti, Ferdinand muista veljistään poiketen, sai taidemaalaukseen myös ainakin hieman ja hajanaisesti myös muodollista opetusta, kun hän vuonna 1842 opiskeli jonkin aikaa Tukholman taideakatemiassa. Hän sai jonkin aikaa nauttia maalauksen opetusta myös Turussa, jossa hänen opettajanaan toimi Robert Wilhelm Ekman (1808 - 1873). Dresdenissä vuonna 1858 käydessään ja ollessaan siellä kahden kuukauden ajan, Ferdinand oppi norjalaisen Siegwald Dahlin johdolla maalaamaan myös alla prima, suoraan pohjustetulle kankaalle, ilman alusmaalausta. Ferdinandia pidetään kuitenkin vanhempien veljiensä lailla itseoppineena taiteilijana.

Pääopin taiteilijan uralleen Ferdinand sai vanhemmilta veljiltään. Eipä hän olisi maalaamiseen voinut mistään löytääkään itselleen parempia opettajia kuin veljensä, joista etenkin veljessarjan vanhin Magnus johdatteli ja opetti nuorinta veljestä Ferdinandia maalaamisen ja taiteen maailmaan. Ferdinandin ikäero vanhempiin veljiinsä oli suuri ja nämä olivat jo valmiita taiteilijoita siinä vaiheessa, kun Ferdinand pienenä pilttinä alkoi kopioida heidän lintukuviaan. Hän alkoi jo myös varhain itsenäisesti piirtää lintukuvia ja molemmat vanhemmat taiteilijaveljet rohkaisivat ja auttoivat nuorinta eteenpäin, sillä ihastuneina he näkivät tässä elävän nerouden kipinän.

Käpytikka 1860

Käpytikka 1860 - Ferdinand von Wright

Ferdinand oli työssään äärimmäisen tarkka, mutta käytti myös taiteilijan vapautta. 1840-luvun alusta lähtien hän alkoi tehdä varsinaisia lintumaalauksia, joiden tunnusmerkkinä olivat pikkutarkat yksityiskohdat. Tällaista tyyliä luonnehditaan biedermeieriksi.

Jo kahdeksanvuotiaana Ferdinand luonnosteli vihkoonsa 36 taitavasti tehtyä linnunkuvaa. Kesällä 1832, kun Ferdinand oli kymmenvuotias, Magnus von Wright kirjoitti päiväkirjaansa: "Ferdinand on keväällä maalannut luonnon mukaan useita lintuja, jotka ovat joka suhteessa piirustukseltaan täydellisiä. Myös väritys on oikea, vaikka se ei voikaan olla vanhemman maalarin varmaan käsialaan verrattavaa - mutta Ferdinand saakin linnun valmiiksi 3 - 5 tunnissa."

Jos eivät saaneetkaan nauttia koulun opetuksista, niin sitäkin enemmän oppivat veljekset tuntemaan omakohtaisesti luontoa, samoillessaan metsissä ja järvellä eri vuodenaikoina. Nämä lapsuuden ja nuoruuden luontoretkistä kumpuavat virikkeet ilmenivät myöhemmin monin tavoin heidän taiteessaan ja lintutieteellisissä kirjoituksissaan.

Joutsenpari lammella

Joutsenpari lammella 1894? - Ferdinand von Wright - Öljy kankaalle 49 x 62,5 cm - Yksityisomistuksessa.

Kotka jyrkänteen reunalla

Kotka jyrkänteen reunalla 1880 - Ferdinand von Wright - (Postikortti, Photo: Seppo Hilpo)

Haminalahden erakko

Ferdinand von Wright viihtyi kotiseudullaan, Kuopion Haminalahdessa ja asui ja työskenteli naimattomana siellä lähes koko elämänsä ajan - vaikka kävikin usein myös Ruotsissa ja viipyi siellä nuoruudessaan kuusikin vuotta yhteen menoon. 15-vuotiaana Ferdinand muutti Wilhelmin luo Ruotsiin, missä hän viipyi vuoteen 1844 ja osallistui Svenska foglar-teoksen kuvittamiseen. Toisen kerran hän asui veljensä luona vuosina 1850 - 1852 ja kävi siellä vielä 1881. Wilhelm-veljen merkitys opastajana ja esikuvana oli ratkaisevaa Ferdinandin kehitykselle.

Kotiseuturakkaus ja suomalaisen maiseman kauneusarvojen tunnustaminen soveltuivat Ferdinand von Wrightin arvomaailmaan. Vanhuutensa vuosia Ferdinand von Wright vietti erakkona vanhanpojan elämää eläen. Hän rakennutti itselleen oman huvilan Haminalahden kartanon maille. Huvilan nimi oli sattuvasti Lugnet - suomeksi Lepo tai Rauha.

Huvilassaan taiteilija viihtyi parhaiten omissa oloissaan, maalaustensa, kukkiensa ja kesyjen lintujensa keskellä. Hänen elämänsä oli hyvin tyyntä ja rauhaisaa, juuri sitä, mitä hän rakasti, mutta maalauksiinsa hän sen sijaan sisällytti jännitystä senkin edestä. Hänen luontoaiheissaan on veljien teoksista poiketen usein kerronnallisuutta ja dramatiikkaa. Dramaattisimmista maalauksista yksi on Huuhkaja iskee jäniksen (1860).

Teeriä kallion juurella

Teeriä kallion juurella 1862 - Ferdinand von Wright - Öljy kankaalle 108 x 148 cm - Yksityisomistuksessa.

Vuonna 1884 Ferdinand von Wright halvaantui ja joutui jättäytymään vuoteeseen. Vuonna 1885 hänelle myönnettiin valtion taiteilijaeläke. Maalaamista hän ei kuitenkaan suinkaan lopettanut vaan jatkoi sitä, nyt vuoteessaan kyljellään maaten. Näinä viimeisinä vuosinaan hän maalasi erityisesti pihapiirin pikkulintuja. Loppuelämänsä aikana Ferdinand sai niin paljon tilauksia, että taiteiluun alkoi tulla tehtailun leimaa. Mutta silti jokaiselle tilaajalle kuva "noista herttaisista lintusista" oli ainutkertainen aarre.

Ferdinand von Wright oli myös mestarillinen maisemamaalari ja muotokuvamaalari. Maisemamaalauksessa Rajuilma Haminalahdella 1857 luonto ei olekaan lempeän hymyilevä, vaan näyttää hurjan ja pelottavan mahtinsa. Mahtavat pilvimuodostelmat vievät taulun pinnasta pääosan, ja maisema näkyy lähestyvän ukonilman komeassa ja kammottavassa valaistuksessa.

Aikalaisille maalaus oli liiankin raju ja voimakas ja sitä siksi vieroksuttiin. Kaiken itse paremmin, kuin suurimmatkaan taiteilijat, tietävät kriitikot moittivat myös sitä, että maalauksen etualalla tyynenä lampaineen lojuvan paimenpojan "paita olisi saanut olla puhtaampi". Jopa Topelius oli tämän pahaenteistä rajuilmaa uhkuvan maalauksen kohdalla sitä mieltä, että siitä tihkuva tunnelma oli omiaan masentamaan ihmismieltä. Vasta jälkipolvet ovat ihastuneet tähänkin maalaukseen, jota pidetään mestarillisena luomuksena.

Sikoja ja harakoita

Sikoja ja harakoita 1880 - Ferdinand von Wright - (Postikortti, Photo: Seppo Hilpo)

Ikääntyneenä ja halvausten runtelemana Ferdinand von Wright näin jatkoi viimeisinäkin vuosinaan taiteilijan kutsumustaan vielä vuoteestakin käsin. Näinä viimeisinä vuosikymmeninään hän jaksoi paneutua myös suuritöisempiin maalauksiin, ja yksi näistä ponnistuksista tuotti maalauksen Taistelevat metsot. Taiteilija kuoli kotonaan 84-vuotiaana vuonna 1906.

Jo neljä vuotta Ferdinandin kuoleman jälkeen, vuonna 1910, myi Adolf von Wrightin poika, Adolf hänkin, Haminalahden uusille omistajille. Niin oli lopullisesti päättynyt tuo Haminalahden kultainen aikakausi, joka jätti lähtemättömät, kauniit jälkensä suomalaisten mieliin ja taidehistoriaan.

Kesämaisema

Kesämaisema 1877 - Ferdinand von Wright - Öljy kankaalle 80 x 105 cm.

All rights reserved
*Kaikki sivun kuvat - Copyright © Paicil