Tunturisuden sivut
Tervetuloa

Tervetuloa - Howdy - Hau Koda!

Yritämme pienin välähdyksin tavoitella värikylläisen Villin Lännen kauas historian hämäriin kadonneita jännittäviä aikoja. Aikakausi synnytti loputtomiin taruja ja legendoja tähtineen.

Villi Länsi - Wild West

Villillä Lännellä tarkoitetaan Yhdysvaltojen läntisiä, tutkimattomia alueita, joilla ei ollut aiempaa, pysyvää valkoihoisten asutusta. Erityisesti villejä seutuja tässä yhteydessä olivat valtauksen ja uudisasutuksen myötä yhä lännemmäksi työntyvät rajaseudut (frontier) - joilla eturintaman tulijat, tienraivaajat, kohtasivat tuntemattomat seudut intiaaneineen.

Intiaanien viisauksia - Utet
Monument Valley

Monument Valley

Monument Valley on iskostunut westernien kautta mieliimme Villinä Läntenä. Tämä punahehkuinen, erikoisten kalliovuorimuodostelmien maisema on nykyisin navajojen reservaattina. Näissä maisemissa on kuvattu lukemattomia lännenelokuvia. John Ford ohjasi Monument Valleyssa elokuvat Hyökkäys erämaassa (1939), Aavikon laki (1946), Apassilinnake (1948), Keltainen nauha (1949), Etsijät (1956), Musta kersantti (1960) ja Cheyenne (1964). John Fordin jalanjäljillä ovat seuranneet Sergio Leone, Clint Eastwood, Indiana Jones ja lukemattomat muut.

Aaveranchi

Intiaanien ihmemailla

Villi Länsi Monument Valley - navajojen mailla.
Villi Länsi Grand Canyon - yksi maailman seitsemästä ihmeestä.
Pow-Wow

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Pow Wow tanssija - Copyright © Flickr/Paula Lively


Kuvassa juhla-asuinen intiaanilapsi Pow Wow-tapahtumassa, jollaisia järjestetään Amerikassa runsaasti kesäaikana. Näissä tilaisuuksissa eri intiaaniheimot ylläpitävät omia kulttuurejaan, tanssivatkin, ja esittelevät kaiken ohessa loistokasta pukeutumistaan.

Uudisasukkaat vyöryvät yli preerioiden ja vuorten

Ensimmäiset Lännen tutkimusmatkailijat eivät voineet aavistaa, minkä kulkijoiden vyöryn he saisivat jäljilleen muutama vuosikymmen myöhemmin. Vielä 1830-luvulla Lännessä ei ollut valkoihoisia, lukuun ottamatta turkismetsästäjiä ja niiden linnoitusten väkeä, joita suuret amerikkalaiset tai englantilaiset riista- ja turkisyhtiöt rakennuttivat erämaahan, englantilaiset erityisesti maan luoteisosiin. Erämaihin piiloutuneiden linnoitusten toiminta päättyi 1830-luvun lopulla turkiskaupan lakatessa.

Eräitä rajapyykkejä

Villi Länsi 1803 Louisianan myynti Yhdysvalloille.
Villi Länsi 1804 - 1806 Lewisin ja Clarkin tutkimusmatka Saint Louisista Tyynenmeren rannikolle.
Villi Länsi 1807 - 1840 Turkiskaupan aika.
Villi Länsi 1822 - 1846 Santa Fen kaupan aika.
Villi Länsi 1836 Alamon varuskunnan hävitys San Antoniossa, Texasissa.
Villi Länsi 1847 Mormonien vankkurireitti Länteen.
Villi Länsi 1848 Kalifornian kultalöydöt.
Villi Länsi 1852 - 1862 Postivaunuyhtiöiden perustaminen.
Villi Länsi 1860 - 1869 Pony Expressin aika.
Villi Länsi 1862 - 1890 Intiaanisotien aika.
Villi Länsi 1863 - 1890 Ensimmäisen rautatien rakentaminen mantereen halki.
Villi Länsi 1866 - 1890 Karjapaimenten aika.
Villi Länsi 1870 - 1890 Maanviljelijöiden asettuminen Länteen.


Bonanza

Uudisasukasneito, cowgirl, on preerialla matkalla kohti Länttä. Välillä on pysähdytty nuotiolle kahvinkeittoon. Jostakin ilmestyy kohta cowboy, seuraa romanssi ja tuota pikaa he rakentavat oman pienen talonsa preerialle. Taiteilija Gil Elvgren (1914 - 1980).

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Flickr/e r j k p r u n c z y k

Lännen valloitus

Lännen - Appalakkien vuoristosta Mississippijoelle ulottuvan alueen - valloitus alkoi toden teolla 1840-luvulle tultaessa. Yhdentoista osavaltion alueet ulottuivat tälle rikkaalle seudulle, jonne tulvi yhä uusia uudisasukkaita. Kiihkeimmillään siirtyminen Länteen oli 1850-1860-luvuilla. 1840-luvulta 1860-luvulle noin 300 000 ihmistä muutti Amerikan läntisiin territorioihin.

Preerioille ilmestyivät pitkät vankkurikaravaanit rohkeine uudisasukasperheineen - yhdessä vankkurikaravaanissa saattoi olla kaksisataakin vankkuria. Heidän myötään myös koko tuo Lännen kirjava ja loputon joukko; kullanetsijät, revolverisankarit, cowboyt, postivaunut matkustajineen, rautateiden pioneerit, pelurit - kaikki muut. Kaikilla heillä oli yhteisenä tavoitteenaan löytää oma sijansa tässä uudessa maailmassa, työtä, toimeentuloa, ehkä onnea ja rikkauttakin.

Näinä Lännen valloituksen alkuaikoina monet epäonnistuivat ponnistuksissaan, monet kuolivatkin - toiset löysivät mitä etsivät, ja saavuttivat mainetta ja rikkauksia.

William Mason veturi

All rights reserved
*Kuva - Copyright © Flickr/Mike Fitzpatrick
Photo used with permission.

Juna William Mason - sisällissodan viimeinen veturi

Koko Lännen valloituksessa ja myös Yhdysvaltain sisällissodassa junilla oli suuri merkitys. Kuvan upea veturi, William Mason, on viimeinen Yhdysvalloissa vielä tänäkin päivänä kiskoilla liikkuva, täysin kunnostettu ja museoitu Yhdysvaltain sisällissodan (1861 - 1865) aikainen veturi. 4-4-0 tyyppisen ja numerolla 25 merkityn veturin nimi on sen rakentajan nimi. William Masonin yritys rakensi kaiken kaikkiaan 754 höyryveturia. Veturi vaunuineen on ollut mukana lukuisissa elokuvissakin, joita ovat The Great Locomotive Chase ja Wild Wild West. Veturin keulilla joukko sinitakkeja, eli pohjoisten valtioiden muodostaman unionin sotilaita. Mount Clare, Baltimore, Maryland, USA - 9.10.2011.

Pyssymies

"Lännen pyssymies" - Stanley Borack.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Flickr/Tom Simpson

Sinitakit ja harmaatakit

Pohjoisvaltioiden, unionin sinitakit, tai "sinimahat", kuten heitä myös kutsuttiin, pukeutuivat perinteiseen, väriltään siniseen univormumalliin. Takki oli tummansininen ja housut olivat vaaleansiniset. Etelävaltioiden, konfederaation sotilaiden univormu oli väritykseltään harmaa.

Sinitakit voittivat sisällissodan. Sodan päätyttyä monet heistä siirrettiin Lännen linnakkeisiin ja varuskuntiin pitämään rajaseutuja turvattuina ja taistelemaan intiaanisodissa.

Intiaanitanssi

Villin lännen aikakausi 1803 - 1890

Kolumbuksen jälkeen, suuret osat Pohjois-Amerikan mantereen sisäosista uinuivat satojen vuosien ajan lähes tutkimattomina ja tuntemattomina. Elämä noilla intiaanien asuttamilla preerioilla ja vuorilla jatkui samanlaisena, millaista se oli aina ollut.

Siellä täällä liikkui turkismetsästäjiä ja seikkailijoita, joitakin siirtokuntia perustettiin keskeisimpiin paikkoihin. Ranskalaisilla ja espanjalaisilla oli hallinnassaan omia alueitaan.

Suuri muutos oli tulossa ja sen alkuvaiheen pioneereja oli Daniel Boone (1734 - 1820). Tämä tutkimusmatkailija, maanmittaaja, sotilas, metsästäjä ja maanviljelijä oli ensimmäisiä merkittäviä, amerikkalaisia tienraivaajia Lännessä. Hän kuuli intiaaneilta sekä metsästäjiltä ja seikkailijoilta tarinoita niistä rajattomista mahdollisuuksista, joita Lännen tutkimattomat seudut tarjosivat. Niiden myötä hän pakkasi perheensä ja tavaransa, ja lähti matkaan etsimään uutta onneaan.

Muutama vuosi hänen jälkeensä kohti Länttä vaelsivat Meriwether Lewis (1774 - 1809) ja William Clark (1770 - 1838). Mississipin ja Tyynen valtameren välinen alue oli ennen heidän huimaa erämaaseikkailuaan täysin tuntematonta ja kartoittamatonta.

John Wayne

Urheiden uudisasukasnaisten elämää

Luotien laulaessa, seriffien, karjapaimenten, sotilaiden ja intiaanien keskellä unohtuu helposti Amerikan Villistä Lännestä se arkinen elämä, jota urheat uudisraivaajat ja myös naiset, vaimot ja perheenäidit uudistiloillaan viettivät. Loppujen lopuksi, heidän varassaanhan kaikki oli ja he olivat niitä, jotka maan saivat ja asuttivat. Heidän rohkeutensa myötä syntyi uusi, uljas Amerikka.

Kuvassa John Waynen seurassa naissotilas, Joanne Dru - elokuvassa Keltainen nauha (She Wore a Yellow Ribbon) vuodelta 1949. Naisia ei armeijassa Yhdysvalloissa vielä 1800-luvulla kuitenkaan ollut. Eräät harvinaiset poikkeukset livahtivat armeijaan käyttäen miehen valenimeä ja -olemusta.

Pikkunujakka

"Pientä välien selvittelyä" - George Gross, 1952.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Flickr/Tom Simpson
Komanssien valkoinen kuningatar

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva, "Komanssien Valkoinen kuningatar" - Tom Beecham: "The White Queen of the Comanches" (1957) - Copyright © Tom Simpson

Naisten tehtäviä intiaanien yhteisöissä

Taidekuvassa komanssien "Valkoinen kuningatar" johtaa komanssisotureitaan taisteluun lähestyviä sotilaita vastaan. Intiaanit kyllä kaappasivat valkoisia tyttöjä ja naisia itselleen, mutta ihan näin merkittäviin asemiin valkoiset naiset, eivätkä intiaaninaisetkaan, päässeet. Naisilla ja miehillä oli intiaanien kulttuurissa kummallakin omat tehtävänsä.

Intiaanien naisväkeä

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Flickr/Sarah Stierch


Intiaaninaiset hallitsivat kotielämää tiipiissä ja tekivät kaiken aikaa ankarasti työtä. Naiset usein omistivat koko tiipiin ja kaiken, mitä se piti sisällään. He huolehtivat ruoanlaitosta, johon liittyi monenlaista askaretta. Riistasaaliit oli käsiteltävä, polttopuut ja monenlaiset kasvikset ja hedelmät oli kerättävä ja ruokaa piti myös käsitellä pitempään varastoimiseen talvea varten.

Naisten osalla olivat myös viljelyskasvien sadonkorjuu, käsityöt ja lastenhoito. Kun heimo vaihtoi asuinpaikkaa, niin naiset pakkasivat kaiken matkakuntoon ja sitten taas perillä purkivat ja perustivat uuden kodin.

Vaikka miehet useimmiten johtivat, niin intiaanien parissa miehet ja naiset olivat tasa-arvoisia. Eräissä heimoissa naiset saivat valita, kuka oli se mies, joka heimoa johti. Naiset olivat intiaanien parissa suuresti kunnioitettuja tekemänsä kovan työn vuoksi, sillä heidänkin varassaan oli lopulta kaikki, kaikkien hengissä pysyminen.

Intiaani Intiaanien tappio

Yksi kansanryhmä, jolle nämä Villin Lännen ajat merkitsivät suurta tappiota ja tragediaa, olivat Amerikan alkuperäisasukkaat, intiaanit. Heidän kohtalonaan oli väistyä ja antaa tilaa uusille tulijoille. Esimerkiksi Kaliforniassa eli vuonna 1800 vielä 260 000 intiaania - sata vuotta myöhemmin heitä oli jäljellä enää 20 000.

Intiaanit ja suomalaiset

Intiaanit ovat pitäneet suomalaisista, koska olemme heidän mielestään samanlaisia heidän kanssaan. Jo 1600-luvulla liikkui Lännessä, intiaanien mailla suomalaisiakin. Tuohon aikaan intiaanit kutsuivat eurooppalaisia nimellä Ihmiset Jotka Eivät Ole Meidän Kaltaisiamme - mutta suomalaisia nimellä Ihmiset Jotka Ovat Meidän Kaltaisiamme.

1800-luvun Lännestä kerrotaan tarinaa, että joissakin saluunoissa saattoi olla kyltti: "Ei tarjoilua intiaaneille ja suomalaisille". Onko tämä suomalaisten maininta tässä yhteydessä miellettävä positiiviseksi arvioksi meistä suomalaisista, jää jokaisen omaan harkintaan.

Intiaanien ja suomalaisten kerrotaan myös olleen rakentamassa Amerikan korkeimpia pilvenpiirtäjiä. Intiaanit tulivat toimeen huimaavissa korkeuksissa teräspalkeilla siksi, että heitä ei huimannut eikä pelottanut - suomalaiset taas siksi, että he tekevät rahasta mitä hyvänsä.

(Antti Tuurin saatesanoista hänen kääntämäänsä teokseen: Walter McClintock: Mustajalat)

Tukala tilanne!

Vankkurikaravaani ahdingossa! Intiaanit ovat hyökänneet vankkurikaravaanin kimppuun, eikä uudisasukkailla urhoollisesta vastarinnasta huolimatta ole tässä taistelussa mahdollisuuksia.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Jimmy Emerson, DVM

Wigwam vaiko tiipii?

1930-1940-luvuilla Yhdysvalloissa rakennettiin 7 Wigwam-motellia. Kolme niistä on jäljellä ja ne kaikki ovat hyvin kuuluisia ja historiallisia maamerkkejä. Kuvassa on Arizonassa sijaitseva motelli (rak. 1950), jossa voi "nukkua wigwamissa". Itse asiassa nukkuminen tapahtuu kuitenkin tiipiissä, sillä jonkin inhimillisen virheen vuoksi nämä tiipiit on aikanaan nimetty väärin, wigwameiksi.
Wigwam

Sopu-telttaa muistuttava wigwam.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © rjcox

Wigwam

Yhdysvaltojen koillisissa osissa eläneet intiaanit rakensivat wigwameja. Ne ovat majoja, joissa rakennusaineina on kaikkea sitä, mitä luonnosta löytyy. Wigwamin rungon muodostavat sopivasti kaareutuvat ohuet puut taikka puupaalut. Seinä- ja kattorakenteena ovat harjakset, kaarnat, ruohot, matot, kaislat ja kankaatkin.
Tiipii

Tiipii.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Larry Lamsa

Tiipii

Tiipii eli tipi on perinteisesti preerioilla eli Suurilla tasangoilla (engl. Great Plains) elävien intiaanien käyttämä, usein eläimen nahoista rakennettu teltta. Sana tipi tulee siouxien kielestä ja tarkoittaa "asuntona käytettyä". Ensimmäiset arkeologiset havainnot tiipiistä sijoittuvat aikaan 2000 eaa.

Tunturisusi Tiipii.