Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright mlhradio

Alamo Village

Kuvassa yllä pankki Lännen kaupungista, joka on rakennettu alkujaan vuonna 1960 Teksasiin pelkästään yhtä elokuvaa varten. Tämä elokuva oli "Alamo" ja sen pääosassahan oli John Wayne. Alamo Villagessa on kaikki, mitä pienessä Lännen kaupungissa aikoinaan kuului ollakin, saluunoineen, kirkkoineen ja hotelleineen. Nyt tämä aavekaupunki on varsin rapistuneessa kunnossa.

Alamon jälkeen kaupungissa on filmattu yli sataa elokuvaa ("Lonesome Dove", "Barbarosa", "Alamo" (uusi versio), "Bad Girls", "Once Upon a Time in China and America" jne...), ja lisäksi joukoittain dokumentteja ja muita filmauksia, kuten mainoksia. Kaupungin kaikki rakennukset ovat oikeita ja kokonaisia rakennuksia, eivät vain julkisivuja. Vilkkaimpina aikoina turisteja Alamossa liikkuu, mutta hiljaisimmillaan heitä voi harhailla aution kaupungin kaduilla vain pari kolme.

NAINEN PANKKIRYÖSTÄJÄNÄ

Naisia Villin Lännen ajan pankkiryöstäjien joukossa oli hyvin vähän. Yksi heistä oli Cora Hubbard, joka vangittiin 21.8.1897 Missourissa, kun hän oli suorittanut pankkiryöstön. Pankki oli McDonald County Bank ja sen sijaintipaikka oli Pineville Missourissa.

Huomio: Matkalla pankkiryöstöön!

Pankkiryöstöä, jossa Cora oli mukana, kyllä suunniteltiin pitkään, ehkä ainakin kuukauden ajan. Siihen siten valmistauduttiin ikäänkuin sunnitelmallisesti. Silti itse ryöstösuorituksessa oli surkuhupaisia piirteitä. Itse ryöstö kyllä onnistui, mutta jo ryöstösumman suuruus, runsaat 500 dollaria, oli vähäinen - ja piiloutuminen oli alkeellista.

Ennen ryöstöä ryöstökolmikko, kaksi miestä ja yksi nainen Cora, ratsasti kuin juhlakulkueena kohti Pineville'a ja olisi ollut ihan sama, kuin että he olisivat pystyttäneet matkansa varrelle kylttejä: Huomio, olemme menossa ryöstämään pankkia! Kolmikolla ei ollut mitään mahdollisuutta selviytyä kiinni jäämättä. Pakovaiheessa Cora vielä matkusti junalla paikkaan, jossa alkeellisimmankin käsityskyvyn mukaan piti tietää possen olevan odottamassa.

Ryöstöpäivä koittaa

Cora suunnitteli pankkiryöstöä miehensä Bud Parkerin ja eräiden muiden osallisten kanssa. Näitä suunnitelmia ja valmisteluja tehtiin Coran ja Budin farmilla. Kun ryöstöpäivä tuli ajankohtaiseksi, Bud Parker jänisti ja vetäytyi ryöstöstä. Cora sen sijaan lähti ratsain kohti pankkia kahden toverinsa kera. Nämä miehet olivat John Sheets ja Whit Tennyson, ja he tekivät arkityötään Coran miehen farmilla, John oli peräti tilan työnjohtaja. Ratsastaessaan kohti pankkia, Cora puhisi närkästyneenä ja kiukuissaan siitä, että aviomies oli livennyt hankkeesta:

"I will never live with 'a damn coward! - En elä enää päivääkään tuon pahuksen pelkurin kanssa!"

Huoltoa matkan varrella - välinehankintoja

Matkan varrella kolmikko pysähtyi Coffeyville'ssa, jossa ostettiin mm. Winchester ja ammuksia. He kävivät myös Coran kotikaupungissa, Weir City'ssä, tervehtimässä Coran isää, Sam Hubbardia. Kun isä näki tyttärensä miehen vaatteissa, hiukset miesmäisesti lyhyinä ja taakse kammattuina ja seuralaisina olevat desperadot, hän heti hätkähti ja tiesi, että jotakin pahaa oli tapahtumassa. Jälkeenpäin isä selitti, että hänellä ei kuitenkaan ollut sydäntä pysäyttää tytärtään, joka oli elänyt onnettoman lapsuuden ilman äitiä. Kolmikko hengaili Weir City'ssä muutaman päivän ajan, hankki vielä lisää ammuksia ja siirtyi sitten Pinevilleen, jossa pankki oli tarkoitus ryöstää.

Cowgirl

Cowgirl rodeossa - kuvan henkilö ei liity mitenkään tämän sivun tekstissä esiintyviin ihmisiin.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright - prayitno

Perillä yö leirissä ja tiedustelua

Pinevilleen saavuttiin 16.8.1897 ja siellä kolmikko vielä vietti yön odotellen kaupungin laitamilla. Oli hyvää aikaa tehdä viime hetken suunnitelmia ja varautua kaikenlaisiin yllätyksiin, jotka ovat pankkiryöstöissä enemmänkin sääntö kuin poikkeus. Yö oli lämmin ja kirkas kuutamo loi hohdettaan ryöstäjien leirinuotiolle. Jokainen mukana oleva tunsi viimeistään nyt, että suuret hetket olivat käsillä. Jännityskin alkoi mukavasti kutkuttaa, kun H-hetki lähestyi.

Meno pankkiin

Seuraavana aamuna miehet kävivät kaupungissa tarkistelemassa tilannetta ja palasivat sitten hakemaan Coraakin varsinaiselle keikalle. Nyt oli lopultakin tullut aika ryhtyä päättäväisesti toimeen.

Kaupunkiin saavuttiin ratsain. Miehet menivät pankkiin ja Cora jäi pitelemään hevosia aloillaan. Pankin edustalla he kohtasivat kolme miestä. Miehet olivat pankinjohtaja A.V. Manning, kassanhoitaja John W. Shields ja rahastonhoitaja Marcus N. LaManc. Nämä miehet otettiin aseilla uhaten helposti hallintaan.

Pienet ongelmat pankissa ratkotaan ammattimaisin ottein

Tennyson jäi pankin pihalle pitämään vahtia ja Sheets työntyi panttivankien kera pankkiin. Pankissa oli töissä vielä jo tavattujen lisäksi kaksi virkailijaa. Pankin ovella sisään astuessaan Sheets huudahti rehvakkaasti, kuten kuuluukin, jotta jokaiselle selviää tilanteen vakavuus:

"We're here for the money and we want it damn quick! - Olemme täällä rahan vuoksi, ja tarvitsemme sitä pirun nopeasti!"

Pankin sisällä yksi pihalta panttivangiksi otettu mies, John W. Shields, meinasi alkaa ryppyilemään, mutta Sheets huitaisi hänet ohimennen Winchesterinsä perällä lattiaan.

Rahaa sentään löytyi nyt, ihan käteistä, mutta ei kovinkaan paljon, kun kyse oli kuitenkin sentään pankista. Koko ryöstösaaliin suuruudeksi tuli 589 dollaria ja 23 senttiä, kaikki olivat kolikoita ($589.23). Pankinjohtaja Manning sai pidellä säkin suuta tukevasti avoinna ja pökkyrästä toipumassa oleva Shields sai tunkea rahat säkkiin, Sheetsin valvoessa valppaana toimitusta.

Pankin ulkopuolella tässä vaiheessa oli kaksi iloista rouvaa tulossa asioimaan pankkiin, mutta Tennyson sai rouvat hallintaansa, pyöräyttelemällä laiskasti Winchesterinsä piippua ja sanomalla:

"Just sit still and you shan't be hurt! - Istukaapas kiltisti alas ja kenellekään ei satu mitään!"

Onnistuneen pankkiryöstön viime vaiheet

Pankista poistuttiin kohti hevosia niin, että Sheets ja Tennyson kävelyttivät paria panttivankiaan suojakilpenään edellään läpi pääkadun niin, että joku intoilija ei pääsisi ammuskelemaan heitä. Tämän kävelyn aikana Tennyson huomasi vielä Manningilla olevan hopeakellon, jonka arvo oli 15 dollaria ja niinpä Tennyson vapauttikin Manningin tästä kellostaan ja työnsi sen omiin liiveihinsä. Ryöstösaaliin arvo kipusi siten hiukan yli 600 dollariin.

Kohta oltiin hevosten luona, siellä oli Cora odottamassa. Pianpa kolmikko jo ratsasti iloisesti ulos kaupungista, vielä onnistumisen huumassa ilmaankin ampuen. Kaikki oli sujunut kuin leikki ja jännityksen herpaannuttua kolmikko tunsi sisällään suurta onnistumisen riemua.

Posset eivät tunne armoa

Kolmikon ilo onnistumisesta oli jäävä hyvin lyhytaikaiseksi. Sähkösanomat alkoivat kiitää ilmojen teitä ja välittömästi useampiakin posseja oli ryöstäjien jäljillä. Kaikki kolmikon jättämät jäljet, sekä heidät nähneiden havainnot aikaansaivat sen, että takaa-ajo oli yksi kaikkein helpoimpia koko Villin Lännen historiassa.

Takaa-ajajat pystyivät kartoilta helposti päättelemään, mihin kolmikko matkasi. Niinpä jo ryöstöä seuraavana päivänä, 17.8. kun ryöstäjät ratsastivat kanjoniin nimeltänsä Butler Creek, osattiin heitä jo olla odottamassa. Takaa-ajajat olivat siis jo ryöstäjien etupuolella. Yllättäen avatussa ristitulessa ryöstäjät hevosineen saivat kyllä osumia, mutta onnistuivat vielä pakenemaan. Coraltakin ammuttiin revolveri kädestä, joten ei hänkään vain sivustakatsoja ollut.

Tennyson saatiin haavoittuneena vangituksi seuraavana päivänä, ja hän kertoi muiden ryöstöön osallistuneiden nimet. Kun tuli ilmi, että yksi pankkiryöstäjistä oli nainen, kohosi kuumeinen jännite ja tapahtuman seuranta lehdissäkin äärimmilleen.

Junalla körötellen kotimatkalle

Tennysonin jäätyä heti kiinni, sekä Cora Hubbard että John Sheets jatkoivat pakenemista. Parsons'issa Cora astui junaan, matkaten sillä loppumatkan kotikaupunkiinsa Weir Cityyn, jonne hän saapui 21.8. Siellä Cora meni taas isänsä luokse, jonne possekin saapui perässä hyvin nopeasti.

Possesta yksi seriffeistä jyskytti kiväärinsä perällä Coran kotitalon ovea ja kehoitti heti avaamaan. Kun Cora avasi oven, häntä kehotettiin nostamaan kätensä ylös. Aikalaiskuvauksen mukaan Cora kyllä nosti kätensä ylös, mutta "hän teki sen samoin, kuin lapset nostavat kätensä leikkiessään, leikkiaseen edessä".

Tutkinnassa ilmi pippuripensaita ja perunamaita

Tämän alunalkaen surkuhupaisan ja tuhoon tuomitun pankkiryöstön jälkiselvityksissä ryöstörahoja löydettiin Hubbardin tilan pippuripensaasta 25 dollaria, sekä perunamaahan kaivettuna 141 dollaria. Myös Coran käyttämät miehenvaatteet löydettiin piilotettuna, sekä revolveri, Colt .45, jonka peräpäähän oli kaiverrettuna "Bob Dalton".

Cora oli aiemmin kehuskellut sillä, että hän oli kuulunut Daltonin joukkioon ja että hän omisti Bob Daltonin aseen. Tämä ilmenikin nyt todeksi ja aseella, joka takavarikoitiin, oli todellakin ammuttu hengiltä useampiakin ihmisiä. Myös Sheets saatiin vangituksi, ja häneltä ryöstörahoja löytyi 91 dollaria.

Tuomiot

Cora Hubbardin ja John Sheetsin tuomioiksi tuli 12 vuotta vankeutta, Whit Tennyson selvisi 10 vuoden tuomiolla. Isä Sam ja Coran veli Bill selvisivät tuomioitta, vaikka olivatkin ennalta jotenkin tietoisia ryöstöstä, mutta eivät tehneet mitään ilmoituksia. Bill, joka oli aiemmin asunut Pinevillessa, piirsi jopa kartan pankkialueesta ryöstäjien käyttöön.

Jälkisanat

Cora pääsi vapaaksi vankilasta uudenvuodenpäivänä vuonna 1905. Hän ei tämän jälkeen enää tehnyt ainakaan pankkiryöstöjä, joten hänen tiedetty uransa käsitti vain yhden ainoan ryöstön. Oliko hän mukana joissakin Daltonien ryöstöissä, on oman tarkastelunsa vaativa aihe. Kun hän ilmeisesti kuitenkin oli mukana Daltonin joukkiossa, oli hän tuona ajankohtana iältään noin 15-vuotias.

Tähän pankkiryöstöön paneutuvalle voimistuu se tunne, että rikolliset tässä tarinassa olivat varsin harrastelijamaisia. Vaikka heidän tekemisissään välittyykin kuin leikki ja jopa komiikka, oli kuitenkin silti kyse vakavasta rikollisuuden muodosta, jossa olivat mukana aseet ja jossa ammuttiinkin. Voi vain itsensä tekijöiden puolesta esittää kysymyksen, että oliko koko ryöstössä vähäisintäkään mieltä ja järkeä. Sillä sitä siinä todellakaan ei ollut, kun ajatellaan, että olemattomien rahojen vuoksi saatiin pitkät vankeustuomiot. Jos Cora oli viehtynyt aseisiin ja seikkailuun, hän olisi voinut hankkiutua seriffiksi...

Lähteinä mm:
Larry Wood: Cora Hubbard: Female Bank Robber in Missouri
Jessica Lautin: Wanted: Notorious Bank Robbers

Kiltit karjapaimentytöt eivät ryöstä pankkeja.

Kuva prostooleh - www.freepik.com.