Latinaa hallitseva herrasmies-kulkuri
Doc Holliday oli monin tavoin
poikkeuksellinen kulkija ajan rajaseutukaupungeissa - ei vain peluri, asetaistelija
ja juomari, vaan myös viimeiseen saakka sivistynyt herrasmies.
Tuskinpa saluunoiden pelipöytiin usein istahti muita vaeltavia hammaslääkäreitä, kuin hän.
Hänellä oli vankka koulutus klassisissa sivistävissä aineissa, grammatiikassa, retoriikassa,
matematiikassa, historiassa ja kielissä, joita olivat ranska ja latina.
(Valdosta Institute
- Valdosta, Georgia).
Jos Doc olisikin vain tyytynyt istahtamaan saluunoiden pöytiin,
ei hänestä ehkä tänään kirjoitettaisi niin paljon. Hänen krooninen tapansa nousta yllättäen pöydästä
ja pyytää jotakuta muuta pöydässä istunutta hetkeksi pihalle selvittämään asioita oli se
seikka, joka teki hänestä hyvin erityistä ja muistettavaa.
Taidekuva "Doc Holliday"
Copyright © Deborah Wyatt Taylor - used with permission.
D. Wyatt Taylor - Fine Art of the Old West.
Doc Holliday pelastaa Wyatt Earpin
Syyskuussa vuonna 1878 tapahtui niin, että eräässä
Dodge Cityn saluunassa Wyatt Earp,
kaupungin apulaismarshal tuolloin, joutui miesjoukon piirittämäksi. Tukalasta tilanteestaan
hänet pelasti paikalle osunut Doc Holliday, joka asettaan laukoen laittoi miehet pakosalle.
Wyatt Earp totesi tästä tapahtumasta jälkeen päin, että Doc Holliday tuolloin
pelasti hänen henkensä.
Olot näille kahdelle ystävykselle kävivät Dodge Cityssä
kuitenkin pian liian rauhallisiksi - todella, liian rauhallisiksi, nämä
miehet eivät viihtyneet pikkuporvarillisen idyllisissä paikoissa - ja he siirtyivät
Tombstoneen.
Tämä hopeakaupunki
nopeasti kasvavana rajaseutukaupunkina ei ollut vielä liiaksi sivistyksen pilaama
ja tarjosi yritteliäälle miehelle monenlaisia mahdollisuuksia, ennen muuta pelipöydissä.
Tombstonessa kaikki aikanaan huipentui syksyn 1881 asetaisteluun OK Corralin kulmilla.
Bat Masterson
Bat Masterson sanoi ystävästään Hollidaysta,
että tämä fyysisesti oli niin heikko, että jokainen terve 15-vuotias poikanen olisi hänet
helposti päihittänyt.
Juuri tämä saattoi olla yksi syy Bat Mastersonin mukaan siihen, että Doc Holliday
niin herkästi kiistoissa turvautui aseeseen.
Kaksintaistelijana nopea vetäjä
Doc Holliday eli hyvin värikkään elämän, jossa väkivalta oli aina lähellä. Ampujana
hän esimerkiksi Wyatt Earpiin verrattuna oli kyllä nopea, mutta ei erityisen tarkka.
Hänen tiedetään ennen Tombstonea selvitelleen välejään aseen kanssa neljässä eri tapauksessa,
joissa kussakin hän ampui vastustajaansa joko käteen tai muuten vaarattomammin, jollei
peräti ohi.
Elokuussa vuonna 1879 hän surmasi kaksintaistelussa lainsuojattoman nimeltänsä
Mike Gordon. Hollidayta ei syytetty tutkimusten jälkeen tästä tapauksesta.
Hän oli pyytänyt Gordonin kadulle selvittelemään välejä, tämä oli tullut ja lopputulos
oli Gordonin kannalta ikävä mutta ajan lakitulkintojen mukaan mitään väärää ei ollut tapahtunut
rehdissä kaksintaistelussa.
Eräistä muistakin hämäristä tapahtumista Holliday joutui
elämänsä aikana tarkastelun kohteeksi, häntä mm. epäiltiin kerran erään postiaseman
ryöstämisestä, mutta mitään näyttöä tähän ei löydetty. Päinvastoin oli usein tilanne,
eli jos jossakin päin tapahtui ryöstö tai syntyi jokin muu tilanne, jossa lainsuojattomat
alkoivat riehua - niin Doc Holliday, varsin sairaan ja heikonkin oloisena, oli aina
valmis hypähtämään ratsaille ja lähtemään apuun.
Wyattin luonnehdinta Docista
Wyatt Earp sanoi haastattelussa vuonna 1896 Doc Hollidaysta näin:
"Doc oli hammaslääkäri, josta olosuhteet tekivät uhkapelurin; herrasmies, josta
sairaudet tekivät kulkurin; filosofi, josta elämä oli muovannut ivallisen
älykön; pitkä ja laiha, tuhkanvaalea kaveri lähellä kuolemaa keuhkotaudissaan,
ja samaan aikaan mitä taitavin peluri ja kylmähermoisin, nopein ja tappavin
mies aseineen, josta olin ikinä kuullut."
"Doc was a dentist whom necessity had made a gambler; a gentleman whom disease had made a
frontier vagabond; a philosopher whom life had made a caustic wit; a long lean ash-blond
fellow nearly dead with consumption, and at the same time the most skillful gambler and the
nerviest, speediest, deadliest man with a gun that I ever knew."
Virgilin luonnehdinta Docista
Virgil Earp puolestaan luonnehti Doc Hollidayta
haastattelussaan Arizona Daily Star-lehdessä
vuonna 1882 - jätettyään pari kuukautta aiemmin Tombstonen, Morganin tultua surmatuksi - näin:
"Doc oli ihmisenä hyvin poikkeuksellinen. Hän oli käytökseltään herrasmies,
hyvä hammaslääkäri, hyvin ystävällinen mies - ja meidän (Earpin veljekset) lisäksemme, luulen,
että hänellä ei ollut yhtään ainutta ystävää koko territoriossa. Kerrotaan
tarinoita, että hän olisi surmannut miehiä eri puolilla maata; että hän olisi
ryöstellyt ja tehnyt mitä erilaisimpia rikoksia.
Tarkemmin tutkittaessa käy kuitenkin
ilmi, että kaikki nämä ovat huhupuheita ja mitään tällaisia rikoksia ei voida
todistetusti osoittaa Docin koskaan tehneen. Hän oli laiha, sairasteleva
kaveri, mutta milloin hyvänsä jokin postiasema ryöstettiin tai jokin
muu nujakka alkoi ja apua tarvittiin, niin Doc oli ensimmäisten joukossa
satuloimassa ratsuaan ja lähtemässä apuun."
"There was something very peculiar about Doc. He was gentlemanly, a good dentist, a friendly man and
yet, outside of us boys, I don't think he had a friend in the Territory. Tales were told that
he had murdered men in different parts of the country; that he had robbed and committed all
manner of crimes, and yet, when persons were asked how they knew it, they could only admit
it was hearsay, and that nothing of the kind could really be traced to Doc's account. He
was a slender, sickly fellow, but whenever a stage was robbed or a row started, and help
was needed, Doc was one of the first to saddle his horse and report for duty."
Lähteinä mm:
Hurja Bill Hickok