Villi Länsi
Tunturisuden sivut

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © ATOMIC Hot Links

Rautatie halki Amerikan

Pelkästään rakennusteknisesti rautatien rakentaminen halki Amerikan oli haastava ja täynnä vaikeuksia. Oli päästävä poikki kuumien autiomaiden, vuolaiden virtojen ja korkeiden vuorten. Vuoria ei aina voitu kiertää, vaan niiden läpi mentiin dynamiitilla. Työ oli vaarallista. Kaikessa kiireessä tapahtui paljon onnettomuuksia, joissa monet kuolivat. Hakut ja lapiot olivat käytetyt työkalut.

Räjähdysten jäljiltä jäävän murskeen ja kiviaineksen poiskuljetus oli vaivalloista ja tapahtui ajan mukaisesti muulien vetämillä kärryillä. Yli laaksojen ja jokien rakennettiin westerneistä tuttuja pitkiä pukkisiltoja ja riippusiltoja, joiden jänneväli saattoi olla yli 300 metriä.

Paikoin intiaanit tekivät kaikkensa, estääkseen radan tulon mailleen. Kaikista väijytyksistään ja sabotoinneistaan huolimatta he eivät kyenneet estämään rautatien valmistumista. Intiaaneille juna oli rautahepo.

Veturi

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä höyryjuna - Copyright Flickr/railsr4me

Rata valmistuu

Pitkät etäisyydet Amerikan mantereen laidalta toiselle edellyttivät vankkureita nopeampaa ja tehokkaampaa kuljetusjärjestelmää. Rautatien suunnittelu aloitettiin 1850-luvulla. Poikki mantereen kulkevan rautatien rakentamisen alkuun päästiin vuonna 1863, kahdelta eri suunnalta. Entisten sotilaiden ja irlantilaisten siirtolaisten voimin alkoi Union Pasific-nimen saanut rata edetä Omahasta kohti länttä. Lännestä San Franciscosta, Central Pasific-nimeä kantava rata puolestaan alkoi työntyä kohti itää.

Toukokuun 10. päivänä vuonna 1869 nämä kaksi rataa kohtasivat Promontory Pointissa, Utahissa. Siellä radan valmistuminen sinetöitiin kultaisen naulan lyönnillä - ja näin oli tämä suururakka valmis.
General Haupt

USA:n armeijan käytössä ollut veturi "General Haupt" - rakennusvuosi sama kuin radan rakentamisen aloitusvuosi, eli 1863.

Central Pacific Railroad

Kuvissa yllä höyryjuna Leviathan 63, jonka Central Pacific Railroad hankki omistukseensa vuonna 1868. Tai itse asiassa kuvassa on tarkka kopio, joka on rakennettu vuonna 1999.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat yllä Leviathan 63 - Copyright Flickr/Don Burkett

Veturin ominaisuuksia

Tyypillinen veturi oli yli 15 metriä pitkä ja jaksoi vetää perässään 40 tonnin painoista junaa. Veturin takana sijaitsi tenderi täynnä halkoja veturin tulipesään sekä vesisäiliö. Vettä tarvittiin yli 9 000 litraa höyrykattilaan, joka tuotti moottoria käyttävän höyryn. Rautateiden perustyöjuhdaksi tuli klassinen amerikkalainen höyryveturi, mallia 4-4-0.

Matkustajajunat ylsivät tuolloin aika huimana pidettyyn vauhtiin, nopeimmillaan kiidettiin 30 kilometriä tunnissa. Raskaasti lastatun tavarajunan nopeus jäi 15 kilometriin tunnissa. Tuhansien kilometrien etäisyyksillä junat tekivät taivaltaan pitkiä aikoja.

Rautatietä rakennetaan

Kapteeni Andrew J. Russell on ottanut kuvan rakentajista. Oikealla tummassa asussaan seisoo työmaata johtava kenraali Hermann Haupt, jonka kunniaksi nimettiin veturikin.

Rautateiden vaaroja

Veturin keulille kiinnitettiin suuri metallinen kolmio. Tämän karja-auran tehtävänä oli työntää radalle eksyneet naudat sivuille. Se raivasi tieltään myös lumen ja vaikkapa kivenlohkareet, joita ryöstäjät taikka intiaanit olivat saattaneet asetella esteiksi.

Ennen junien aikakautta olivat hevosten vetämät postivaunut huolehtineet myös palkkarahojen kuljetuksista. Ryöstäjät eivät teknisestä kehityksestä hätkähtäneet - postivaunujen tapaan myös junia alkuaikoina ryöstettiin. Yhdysvaltain ensimmäinen junaryöstö tehtiin jo vuonna 1866, jolloin Renon joukkio ryösti Ohio-Mississippi-rataa liikennöineen junan. Saalista saatiin 10 000 dollaria.

Old Santa Fe Railroad

Vanha Santa Fe Railroadin rautatieasema vuodelta 1895 - Wickenburg, Arizona.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © C Hanchey


Niota

Vanhassa postikortissa on Niotan rautatieasema, joka sijaitsee Tennesseessä. Rautatieasema on rakennettu vuonna 1854 ja se on osa East Tennessee & Georgia Railroad -rautatietä. Nimensä asema sai Niota-nimisen intiaanipäällikön mukaan.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Brent Moore

USA:n vanhimmat rautatiet 1820-luvulta alkaen

Yhdysvalloissa oli runsaasti rautateitä jo ennen kuin rautatie poikki mantereen valmistui 1860-luvulla. 1820- ja 1830-luvuilla maassa oli kymmenittäin rautatieyhtiöitä, jotka rakensivat paikallisia rautateitä eri puolille maata.

Mohawk and Hudson

Muistotaulu Mohawk and Hudsonin rautatielle, jonka rakentaminen aloitettiin vuonna 1826 ja avattiin liikenteelle vuonna 1831. Tämä oli ensimmäinen Yhdysvalloissa höyryveturiliikenteelle suunniteltu rautatie, kun sitä aiemmin vaunuja olivat vetäneet hevoset tai vaunut olivat esimerkiksi kaivoksissa tulleet alaspäin ilman voimanlähdettä, painovoiman vaikutuksesta.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Igoldste


Thomas Edison

Muistotaulussa on palanen Yhdysvaltain rautateiden historiaa. Se kertoo siitä, kuinka keksijä Thomas Edison (1847 - 1931) vuonna 1859 sai luvan myydä päivittäin karamellia ja sanomalehtiä Port Huron-Detroit radan junissa. Bisnes oli niin menestyksekästä, että Edison pian palkkasi avukseen kaksi muutakin lehdenmyyjäpoikaa. Näillä rahoillaan Edison osti kemikaaleja ja muita materiaaleja keksintöjensä kehittelyyn.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © C Hanchey
Virginian höyryjuna

Virginiassa puksuttelee turistien iloksi tämä höyryjuna Durbin Rocket, jonka on valmistanut aikanaan runsas sata vuotta sitten Corry, Pennsylvania, USA. Kuvauspäivä 28.7.2013.

All rights reserved
*Kuva - Copyright © Flickr/durand clark
Photo used with permission.


Central Pacific Railroad

Arizonan hiljentyneellä asemalla seisoo vanha juna, joka on aikanaan kuljettanut mm. lukuisia Yhdysvaltain presidenttejäkin.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
Kuva Copyright Sunfrog1

William Mason veturi

All rights reserved
*Kuva - Copyright © Flickr/Mike Fitzpatrick
Photo used with permission.

William Mason - sisällissodan viimeinen veturi



Koko Lännen valloituksessa ja myös Yhdysvaltain sisällissodassa junilla oli suuri merkitys. Kuvan upea veturi, William Mason, on viimeinen Yhdysvalloissa vielä tänäkin päivänä kiskoilla liikkuva, täysin kunnostettu ja museoitu Yhdysvaltain sisällissodan (1861 - 1865) aikainen veturi. 4-4-0 tyyppisen ja numerolla 25 merkityn veturin nimi on sen rakentajan nimi.

William Masonin yritys rakensi kaiken kaikkiaan 754 höyryveturia. Veturi vaunuineen on ollut mukana lukuisissa elokuvissakin, joita ovat The Great Locomotive Chase ja Wild Wild West. Mount Clare, Baltimore, Maryland, USA - 9.10.2011.
Tunturisuden sivut

Aikakaudet kohtaavat. - Junan ja hevosvankkurien kohtaaminen kuvastelee sitä, kuinka ajan kulkiessa aina jotakin katoaa, kun uutta tulee tilalle. Liikennevälineiden kehityksen myötä hevosvankkuritkin aikanaan katosivat Lännenkin mailta.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Tom Simpson