Suomalaisia kaivosmiehiä Michiganissa 1864
Ensimmäiset suomalaiset saapuivat Michiganin Upper Peninsulan kuparikaivoksille vuonna 1864.
Heistä ainakin osa oli työskennellyt ennen tätä Norjan kaivoksilla, ja tässä alkuvaiheessa heitä palkattiin
kaivostöihin kymmenkunta tai hieman enemmän. Nämä ensimmäiset suomalaiset olivat
Lars Levi Laestadiuksen oppeja omaksuneita, ja siten he halusivat vain tehdä kovasti työtä
ja välttää kaikenlaista maallista pahuutta, kuten juopottelua tai kortinpeluuta.
Näillä ensimmäisillä suomalaisilla kaivosmiehillä Michiganissa oli yleensä hyvä luku- ja kirjoitustaito,
ja he kirjoittelivatkin paljon kirjeitä kotimaahan Suomeen jääneille sukulaisilleen, kertoen
kirjeissään "Amerikan kullasta".
Myöhemmin suomalaisia työskenteli monilla muillakin seudun kaivoksilla. Työt ja tehtävät kaivoksilla
jakaantuivat niin, että vaativampia töitä ja johtotehtäviä tekivät englanninkieliset.
Muualta tulleet, kuten suomalaiset, tekivät raskaimmat, vaarallisimmat, likaisimmat ja heikoimmin palkatut
työt "trammereina", jolloin he käsipelillä lastasivat kupari- tai rautamalmia kuljetusvaunuihin.
Kaivosten toimesta suomalaiset ja muunmaalaiset toivotettiin tervetulleiksi, mutta siirtolaisten
määrän kasvaessa, englanninkielinen väestö osoitti myös torjuvaa epäluuloa kasvavaa vierasväestöä kohtaan.
Jo vuoteen 1880 mennessä suomalaisia oli seuduilla tuhansittain, ja esimerkiksi Keweenawin ja Houghtonin
kunnissa heitä oli noin 1 500. Yhä uudet seuduille saapuvat suomalaiset asettuivat tekemään työtä ja elämään näihin kupariyhdyskuntiin.
Erityisen paljon heitä sijoittui "boom town" Calumetin seuduille.
Paikalla oli siten alkuperäisenä nimenä intiaanien rauhanpiippu, Calumet, mutta suomalaiset
alkoivat kutsua kaupunkia suomeksi nimellä "pesäpaikka".
Monet amerikansuomalaisen kulttuurin
toiminnot saivat alkunsa näiden Calumetin siirtolaisten toimesta.
Näitä toimintoja olivat instituutiot, kuten kirkot, sekä raittiusliike, suomenkieliset sanomalehdet, ammattiyhdistystoiminta,
urheiluseurat ja kaikkinaiset muut kulttuuriharrastukset ja -järjestöt.
Ensimmäinen suomalaisten savusauna Minnesotassa, rakentamisvuosi 1868.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat Copyright
© Greg Gjerdingen
Suomalaisten vuonna 1926 perustama sauna - Marquette, Michigan.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat Copyright
© Ann Fisher
Hikimajaihmiset
Pohjois-Amerikan intiaanit ovat siinäkin mielessä samankaltaisia, kuin me suomalaiset, että heillä on oma
saunansa, hikimaja - engl sweat lodge, intiaanikielellä enipii. Intiaaneilla heidän hikimajssaan, jossa
myös heitetään löylyä kuumille kiville, korostuu spirituaalinen puhdistautuminen.
Oman saunakulttuurinsa vuoksi intiaanit ovatkin olleet aina puhtaampia, kuin heitä hallitsemaan tulleet eurooppalaiset.
Intiaaneja eivät vaivanneet monet sellaiset sairaudet, jotka kehittyivät epäsiisteydessä, kuten tuberkuloosi.
Saunakulttuurinsakin vuoksi intiaanit ja suomalaiset tunsivat sielunveljeyttä keskenään. Intiianit kutsuivatkin suomalaisia
"hikimajaihmisiksi" tai "valkoisiksi miehiksi, jotka ovat samanlaisia kuin me". Intiaanisotien aikana
intiaanit jättivät usein suomalaisten asumuksen tuhoamatta silloin, kun sellainen osui kohdalle.
Suomalaisten kaunis, hieman kirkkoa muistuttava koulu Minnesotassa.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat Copyright
© Greg Gjerdingen
Suomalainen maatila Michiganissa.
Suomen lippu kaukana vierailla mailla. Rock, Michigan, USA 2009.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright
Ann Fisher
Intiaanit ja suomalaiset - rajaseutujen alistetut kansat
Sekä intiaanien että suomalaisten historiassa on samankaltainen, vuosisatojen pituinen
ajanjakso, jolloin molemmat ovat joutuneet elämään muualta tulleen, vieraan vallan alla.
Intiaaneja höykyttivät ja alistivat eurooppalaiset, suomalaisia puolestaan hallitsivat
ensiksi ruotsalaiset ja sitten venäläiset.
Siinä, missä intiaanit ovat joutuneet muuttamaan ja sopeuttaman ajatteluaan ja kulttuuriaan valkoisen miehen "pakkovallan"
alla, on suomalaisiakin käännytetty ensiksi kristinuskoon ja sitten totutettu ruotsalaiseen
ja venäläiseen kulttuuriin. Näissä olosuhteissa molemmille kansoille on voinut hyvinkin
kehittyä samanlaista elämänasennetta ja ajattelutapaa. On täydestä syystä koettu, että ollaan rajaseuduilla,
ilman kaikkia omia vapauksia - ja nuo pirulaiset kimpussa.
Intiaanejahan ajettiin systemaattisesti yhä syrjemmälle, pois valkoisen
miehen tieltä. Suomi puolestaan on ollut syrjässä vallan keskuksista, todella kaukaisella rajaseudulla,
jos asiaa tarkastelee Ruotsin tai Venäjän maantieteellisestä ja muusta näkökulmasta.
Tällainen elämä on ollut omiaan synnyttämään epäluuloa ja vihaakin hallitsijoita kohtaan.
Intiaaneilla se on kohdistunut valkoiseen mieheen, suomalaisilla ruotsalaisiin ja venäläisiin,
ja nykyisin EU:hun ja Brysseliin. Sillä tänäkin päivänä monet suomalaiset edelleenkin
kokevat elävänsä osittain vieraan vallan alla, mutta vallan päämaja on vain vaihtunut Brysseliin.
Fintiaanit
Suurten järvien alueella asuu nykyisin paljon sellaisia ihmisiä, joiden esivanhemmissa on sekä
Amerikan alkuperäisiä asukkaita, intiaaneja - ja suomalaisia. Heille luonteva nimitys on fintiaani.
Fintiaanien tarkkaa määrää ei voida sanoa, mutta heitä on ainakin satoja, ehkäpä tuhansiakin.
Suomalaisten ja intiaanien liitoissa menneinä aikoina kohtasivat usein suomalaiset ja ojibwa-intiaanit.
Suomalaisilla ei ollut ennakkoasenteita intiaaneja kohtaan. Molemmat osapuolet olivat valmiita oppimaan toistensa
kulttuureista.
Menneistä ajoista kertovat Suurten järvien alueen monet suomalaiset nimet, kuten vaikkapa Oulu - joka
löytyy siis myös Amerikasta. (Yle Uutiset: Fintiaanit)
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Minnehaha Park, Minneapolis, Minnesota, USA - Copyright
jpellgen
Hiawatha ja Minnehaha - Väinämöisen ja Ainon amerikanserkut
Jopa intiaanien ja suomalaisten kansalliseepoksetkin ovat Dorsonin mielestä
samaa maata, sillä hän näkee Hiawathassa ja Kalevalassa samat ainekset.
The Song of Hiawatha on Henry Wadsworth Longfellowin vuonna 1865 julkaisema eeppinen runoelma.
Suomen oma vähemmistö - saamelaiset
Suomalaisillakin on omalla maaperällään oma etninen vähemmistönsä, saamelaiset. Heitä ja heidän asemaansa voi toki verrata intiaaneihinkin,
mutta myös eskimoihin ja heidän joukossaan erityisen sopivasti inuiitteihin.
Saamelaiset ovat varmasti joutuneet kokemaan suomalaisten taholta menneinä vuosisatoina osittain sitä samaa,
mitä eskimot ja intiaanit Amerikassa. Ihan saamelaissotia täällä ei kuitenkaan sentään ole koettu,
Amerikan intiaanisotien lailla. Ajat ovat onneksi muuttuneet, ja saamelaisillakin
on nykyisin paljon suuremmat mahdollisuudet päättää omista asioistaan, kuin on ollut muinoin.