TOTEEMIPAALUT - LUOTEISRANNIKON SYMBOLIT

Toteemipaaluja on löytynyt etupäässä Yhdysvaltain luoteisosista, Alaskasta ja myös Kanadasta.. Toteemipaalun merkitys intiaanikulttuureissa on ollut samankaltainen, kuin länsimaisella uskonnollisella taiteella ja taiteella ylipäänsä. Toteemipaalu on herättänyt tunteita ja tuntemuksia, välittänyt sanomia ja kuvannut maailmaa ja sen menneisyyttä, ihmisiä ja heidän asemaansa ja historiaansa. Se on joskus ollut kuolleen päällikön haudalla kuin muistomerkkinä.

Toteemipaalu kohottautuu kohti korkeuksia ja hallitsee ihmisten yläpuolella näkyvänä ympäristöään, vangiten ihmisten katseet ja mielenkiinnon. Taivaita tavoittelevana se luontevasti kohottaa ihmisen ajatukset ikäänkuin maanpinnan yläpuolelle, henkevöittää, ylevöittää, saa aikaan ihailun, kunnioituksen ja hiljentymisen ja virittää henkiseen ja uskonnolliseen tilaan ja kokemukseen. Samalla kun se saa muistamaan ja kunnioittamaan menneiden sukupolvien ja suurten päälliköiden elämää ja työtä.

Lähempää tarkasteltuna toteemipaalu on hienosti kaiverrettu ja veistetty kooste erilaisia kuvia. Mitä hienommin veistetty, sitä suurempi on katsojan ihastus ja ilo. Toteemipaalun sisältämä kuvakieli ei aukea meille samoin, kuin se on aikoinaan auennut sitä katsoville intiaaneille. Me näemme vain taidokasta ja kaunista kaiverrustyötä, eläin- ja ihmishahmoja siinä, missä intiaanit ovat aikanaan lukeneet ja nähneet ja kokeneet tarinoita, kertomuksia ja viestejä.

Toteemit toistavat ja runsastuttavat sitä rikasta kuvallista kieltä, joka näkyi intiaanikulttuurissa kauttaaltaan - monissa käyttöesineissä, vaatetuksessa ja muissa tarpeissa. Monet toteemipaalut ovat yhä pystyssä ja kertovat niihin vihkiytyneille tutkijoille paljon paalut veistäneiden intiaanien elämästä.

Toteemipaalun maalaus

Osia toteemipaalusta maalattiin luonnosta saaduilla pigmenteillä.

Potlach

Toteemipaalun kohottamisen yhteydessä järjestettiin potlach-seremonia. Vieraat toimivat tässä tilaisuudessa todistajina vahvistaakseen, että paalun kohottajalla oli oikeus tähän toimenpiteeseensä. Muistopaalun kohottamiseen liittyvä potlach järjestettiin kuolleen henkilön kunniaksi.

Häpeäpaalut

Kaikkien toteemipaalujen ei ollut tarkoitus kohottaa kunnioituksen ja ylevyyden tunteita. Häpeäpaaluilla tuotettiin tarkoituksellisesti jollekulle häpeää.



Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Ted Drake

Uutta toteemipaalutaidetta

Yllä kuvassa uutta ja modernia toteemipaalutaidetta Vancouverissa, Kanadassa. Toteemipaaluja taiteena tehdään edelleen nykyisinkin. Suurin osa nähtävissä olevista toteemipaaluista onkin uudistuotantoa.

Toteemipaaluja sijoitetaan julkisten rakennusten eteen, teiden varsilla olevien ravintoloiden eteen, puistoihin - milloin minnekin, ihmisten ihailtavaksi. Uudet toteemipaalut eivät sisällä sitä samaa sanomaa, joka sisältyy alkuperäisiin ja aitoihin toteemipaaluihin - mutta nekin ovat kauniita ja kunnioittavat toteemipaalujen historiaa ja perinteitä.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Judy Malley

Muistopaalut - etupaalut - sisäpaalut - hautapaalut

Toteemipaaluja oli erityyppisiä eri tarkoituksia varten. Niiden kokokin vaihteli käyttötarkoituksen mukaan. Korkea-arvoisen henkilön kuollessa usein hänen seuraajansa tai muut perheenjäsenet pystyttivät paalun hänen kunniakseen. Paalu esitti tunnuskuvioita, jotka liittyivät hänen menneisyyteensä.

Toiset paalut, joita sanottiin etupaaluiksi, seisoivat osana puutalon rakenteita, talon etuseinää vasten, esittäen talossa asuvan perheen tunnuksia. Tällainen toteemipaalu saattoi seisoa myös vapaasti talon edessä. Tällaisena toteemipaalu on varsin tuore keksintö, vuosien 1850 ja 1900 väliltä. Sisäpilarit, jotka olivat lyhyempiä kuin etupaalut tai muistopaalut, kannattivat talon kurkihirsiä.

Joillakin rannikkoseuduilla, erityisesti haidojen parissa, ihmisen jäännökset sijoitettiin hautalaatikkoihin, hautapaalujen päihin. Hautapaalut olivat varsin lyhyitä ja niihin oli kuvattu vain yksi tai kaksi tärkeintä tunnusta.

Jättituija.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - Copyright © Wendy Cutler

Jättituija (Thuja plicata)

Yleisin puu, josta toteemipaalu veistettiin, on jättituija. Tämä ikivihreä, sypressikasveihin kuuluva havupuu kasvaa Pohjois-Amerikan länsiosissa Kalifornian pohjoisosista Brittiläiseen Kolumbiaan ja Alaskan eteläosiin.

Koska toteemipaalun materiaalina on suojaamaton puu, ulko-oloissa säiden armoilla, niin tästä seuraa vääjäämättä se, että paalu tuhoutuu aikanaan. Yli 100 vuotta vanhat toteemipaalut ovatkin jo harvinaisia.

Kovin suurta huolta tästä tuhoutumisesta ei ole tunnettu eikä sitä ole pyritty estämään - sillä on katsottu, että toteemipaaluilla on oma, luonnollinen ikänsä, jonka puitteissa nekin kuolevat, eikä tähän prosessiin ole ihmisen syytä puuttua.



Potawatami Zoo, Indiana, USA - 25.6.2010.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © David Ellis

Toteemipaalut kuljettavat heimon historiaa

Toteemipaalut ovat seremoniaalisia, monumentaalisia ja historiallisesti kertovia. Miten voisit merkitä muistiin sukusi historiaa tai osoittaa kunnioitusta kuolleelle päällikölle, ellet osaisi kirjoittaa? Intiaanit tekivät tämän toteemipaalujensa avulla. Niissä kerrottiin heimon esi-isistä ja olivatpa toiset toteemit ikäänkuin pystyyn nostettuja arkkuja, joiden sisällä oli ihmisen jäännökset.

Veistotaide ja toteemipaalujen heraldiikka

Kolmiulotteisella veistotaiteella on Pohjois-Amerikassa pitkä, tuhatvuotinen historia. Kiviveistoksia on löydetty ainakin kolmen tuhannen vuoden takaa. Veistoksia ja kaiverruksia ei ole vain toteemipaaluissa, vaan niitä on monissa esineissä, puun veistokaluissa, juhla-astioissa ja seremonianaamioissa.

Kulttuurin pitää olla tietyllä tasolla ja varakkuudenkin jo melkomoista, että kehittyy ylipäänsä taidetta ja taiteellisia tunnusmerkkejä. Toteemipaalut ovat majesteettisina, juhlallisina ja kuvioittensa muodoilta vaikuttavina selkeä osoitus kulttuurin kukoistuksesta ja mahdista.

Toteemipaalujen kuva-aiheissa on mukana paljon eläimiä, sillä noina aikoina raja ihmisen, henkien ja eläinten välillä oli liukuvampi, kuin nykyisin. Intiaanien aikana eläimet voivat jopa naida ihmisiä ja joskus henget muunsivat itsensä eläimestä ihmisen muotoon.

Mitä tahansa ei johonkin tiettyyn toteemipaaluun voitu kuvata. Jos jollakulla oli tietynlaisia kokemuksia eläimistä taikka hengistä, hän saattoi vaatia näiden kuvaamista toteeminsa tunnuksissa, ja siirtää samalla nämä tunnukset myös jälkeläisilleen. Niinpä toteemit kertoivatkin perheen historiasta ja niistä erikoisoikeuksista, joita perhe nauttii esivanhempien kokemusten johdosta.

Taideteos tekee siis näkyviksi perheellä olevat näkymättömät oikeudet. Näitä ovat oikeus määrättyihin tansseihin, oikeus laulaa määrättyjä lauluja, kertoa määrättyjä tarinoita ja vaatia erityisen, perinteisen historiansa huomioimista. Oikeuksia valvottiin huolellisesti, eikä yhdyskunnan kenenkään jäsenen ollut soveliasta tanssia tai laulaa sellaista, mihin hänellä ei ollut oikeutusta.

Eurooppalaisten tulo vaikutti suuresti toteemipaalujen veistotaiteeseen, sillä eurooppalaisten mukanaan tuomilla metallityökaluilla aikaansaannokset teknisesti kohosivat aivan uudelle tasolle.

Veistäjämestarit

Taitavat toteemipaalun veistäjät olivat arvostettuja ja kysyttyjä taiteilijoita. Toteemipaalut tilattiin veistäjämestareilta, joilla oli oppipoikia oppimassa heidän taitojaan ja jotka olivat saaneet hyvän taiteilijan maineen. Paalun teettäminen ja sen pystytykseen liittyvä potlach-seremonia aiheutti huomattavia kustannuksia.



Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Ann Buchanan

Satutoteemipaalu

Uutta toteemipaalutaidetta ilmentävä satutoteemipaalu. Taiteilija on antanut taiteelleen siivet ja upottanut sadun hahmot toteemipaalun sisään. Toteemipaalua ihastelemassa on tietysti satujen lukija, puutyttö. Ted's Range Road Diner - Ontario, USA.

Stanley Park, Vancouver, Kanada. Puisto on saanut nimensä lordi Stanleyn mukaan - Stanley oli Kanadan ensimmäinen kenraalikuvernööri. Puiston toteemipaalut vetävät turistit sankoin joukoin puoleensa.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Madeleine Holland



Toteemipaalut - Stanley Park, Vancouver, Kanada.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © InSapphoWeTrust

Toteemipaalut - Stanley Park, Vancouver, Kanada.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © threefishsleeping