Suomella kultaa 49 tonnia
Vuoteen 2009 mennessä ihmiskunnan historiassa oli kultaa huuhdottu, louhittu ja kaivettu
maasta yhteensä 165 000 tonnia.
Maailman kultavarannoista suuri osa oli valtioiden pankkien holveissa - sitä oli yhteensä
runsaat 30 000 tonnia. Suomella kultaa
oli 49 tonnia. Koko euroalueella kultaa oli lähes 11 000 tonnia ja eniten sitä Euroopassa vuonna 2009
oli Saksalla, 3 401 tonnia. Yhdysvalloilla kultaa tuolloin oli 8 133,5 tonnia. Ruotsin kultavarannot
olivat 125,7 tonnia - Islannilla kultaa oli vain 2 tonnia.
Tiesitkö, että...
... kulta on niin muotoiltavaa, että yhdestä grammasta kultaa on mahdollista
takoa yhden neliömetrin kokoinen kultalehti.
... arvometalleja mitataan troy-unsseissa. Sana on peräisin ranskalaisesta
Troyesin kaupungista, jossa kyseistä mittayksikköä käytettiin ensimmäisen
kerran. Troy-unssi on noin 10 % painavampi kuin tavallinen unssi.
... pysyvyytensä ansiosta lähes kaikki aikojen kuluessa kaivettu kulta on
edelleen maan päällä jossain muodossa - paitsi se kulta, jota on lähetetty
avaruuteen.
... arvellaan, että kaikki maailmassa aikojen kuluessa kaivettu kulta muodostaisi
kuution, jonka sivun pituus olisi 20 m.
... puhdas kulta on 24-karaattista eli 99,999 prosenttisesti puhdasta. 100-
prosenttisen puhdasta kultaa on lähes mahdotonta saada.
... kulta muodostaa helposti eri metallien kanssa metalliseoksia. Kyseisiä
seoksia muodostetaan, jotta saataisiin kovempaa metallia ja eksoottisia
värejä. Kuparia lisättäessä kullasta tulee punertavaa, rautaa lisättäessä sinertävää,
alumiinia lisättäessä purppuraan vivahtavaa, platinaa lisättäessä
vaaleampaa ja luonnon vismutin sekä hopean lisääminen tekee kullasta
tummempaa.
... kulta ei ruostu. Kullan sulamislämpötila on 1064,18 °C.
... yksi tonni kultaa muodostaa kuution,
jonka sivun pituus on 37 cm.
Enkelit, ylivertaisen kauneuden, siveyden ja jalouden edustajat ovat usein, jolleivat umpikultaa,
niin ainakin kullattuja.
Massiivinen kultaharkko. Tiiliskiven muotoiset kultaharkot, joita
usein on huolekkaasti kasattuina, tiukkoina kasoina, symboloivat täydellisimmin
rikkautta ja vaurautta. Kulta on liitetty jumaliin
ja kaikkeen selittämättömään, arjen yläpuolella olevaan, saavuttamattomaan sadun maailmaan.
Kultaharkkojen erityinen, salaperäinen ja mystinen kiehtovuus ehkä korostuu siksikin,
että harvat meistä ovat niitä koskaan edes nähneet, saatika omistaneet.
Jännityskirjoissa ja elokuvissa kultaharkot ovat tiiviisti mukana, ja niissä
ne poikkeuksetta pyritään ryöstämään joko holvista tai kuljetusautosta.
Kultanugetti, joka on jo niin iso, että ei oikein tunnu sopivalta puhua kultahipusta,
vaan on kyseessä kultakimpale - jollei kultamöykky. The Somerville Collection,
Australian Fossil and Mineral Museum - Australia.
Lapin kullanhuuhtojien mielestä kuvassa varmaankin on Isomus, sillä
Lapissa kullanhuuhtojat ovat nimenneet kultahiput pienimmästä suurimpaan:
Hengetön, Saivare, Täi, Lutikka, Russakka ja
Isomus.
Kultaharkkoja ja -laattoja on eripainoisia.
Kultaharkkojen ja -laattojen tyypillisimmät koot ovat 1 grammasta aina 1 000 grammaan.
Sijoitustarkoituksiin ja keräilijöille myydään keveämpiä, litteitä kultalaattoja.
Painavimmat kultalaatatkin voivat painaa esimerkiksi 12,5 kiloa - ja kaikkein
valtavimmat kultaharkot jopa 250 kg. Tällainen jättimäinen kultaharkko, maailman suurin,
on esillä Toin kaupungin kultamuseossa Japanissa.