Yllä kuvissa kultaa television sarjasta Kultakuume (Gold Rush).
Kullan kiihkoa, kiroa, lumoa ja kimmellystä
Kullasta on kirjoitettu valtaisa määrä kirjoja, selvityksiä, historioita, kuvauksia ja tarinoita. Kullasta tulee mieleen heti kultakuume. Kultakuume lienee yksi oudoimmista "sairauksista". Sehän on pahimmillaan jonkinlainen maaninen kiihkotila, jossa kultaa himoitseva ihminen menettää paitsi ruokahalunsa, myös unentarpeensa ja lopulta kaiken järkensäkin, ollen valmis vaikka mihin mielettömiin tekoihin kultaa saadakseen.
Kultakuume saa vielä lisäpoltetta siitä, että se usein ihmiskunnan historiassa on liittynyt kultaryntäykseen, jolloin tuhannet kultakuumeen riivaamat ihmiset ovat kokoontuneet johonkin etäiseen, kuhisevaan ja kihisevään paikkaan, jossa kaikki yhteiskunnallinen järjestys on voinut olla kateissa. Tunnetuimpia kultaryntäyksiä ovat Kalifornian kultaryntäys 1848 - 1855, Oregonin kultaryntäys 1860 - 1870 ja Klondiken kultaryntäys 1896 - 1898. Kanadassa sijaitseva Klondike on Yukonin luoteisosan kaukainen osa, ja se sijaitsee lähellä Alaskan rajaa. Klondiken alueelta on löydetty hurjat 350 000 kiloa kultaa tähän päivään mennessä.
"Kultaa! Kultaa Americanjoessa! Voisiko sykähdyttävämpi ja mieliä kiihottavampi huuto kajahtaa ilmoille! Näillä sanoillaan Sam Brannan pani alulle kultaryntäyksen, tai ehkä olisi parempi sanoa onnenonkijoiden ryntäyksen Kaliforniaan vuonna 1849 - kun tieto löytyneestä kullasta oli tullut. Kullankiilto silmissään heitä tuli joka puolelta, jotkut saapuivat maitse Oregonin tietä, toiset meritse San Franciscoon. Joukossa oli 17 000 siirtolaista, useimmilla mielessään kulta - mutta monilla mielessään rikastuminen muilla keinoin. Pelurit, iloiset tytöt ja silmät avoimina kulkevat, kaikkeen valmiit desperadot sulautuivat vaskooleja ja hakkuja kantavien joukkoon kuin hait veteen."
Kalifornian kultaryntäys - Big Bonanza ja muut löydöt
200 tonnia kultaa alkajaisiksi
Euroopassa vallitsi varhaiskeskiajalla suuri puute kullasta ja rahasta vaihtovälineenä. Kullanpuutteen aiheuttamista ongelmista päästiin eroon vasta, kun löydettiin Amerikka. Intiaanien kulta- ja hopea-aarteet saivat liikekannalle seikkailijoiden ja ongenonkijoiden lisäksi myös espanjalaiset sotajoukot. Espanjaan 1600-luvun alkuun mennessä Amerikan alkuperäisväestöltä ryöstetty ja toimitettu kultamäärä oli noin 200 tonnia - siis 200 000 kilon painoista harkkoa, jos sen toisin haluaa ilmaista. Kullan ja hopean määrän nopea lisääntyminen 1500-luvulla johti jopa inflaatioon Euroopassa.
Aarrekartta helpottaa kulta-aarteenkin löytämisessä. Ihan oikeat aarrekartat ovat olleet tosin nekin useimmiten varsin vaikeasti tulkittavissa, sillä hyvin epäluuloiset ja varautuneet aarteiden piilottelijat ovat tehneet aarrekartoistakin niin epäselviä ja tulkinnanvaraisia, että niiden avulla oikean maankin löytäminen voi olla jo vaikeaa, saati itse aarteen.
Kultaharkkoja sijoittajille.
Kultahippu ja kultakolikko.
Kullanhuuhtojat keräävät kultahippunsa ja -hiekkansa kirkkaisiin lasi- tai muoviputkiin, joissa on vettä. Tällaisesta putkilosta kultaa on helppoa aina välillä ihailla ja esitellä muillekin.
Lapin kultamailla
Suomestakin löydettiin kultaa Lapista, Lapin jokien hiekka- ja sorakerrostumista 1800-luvun jälkipuoliskolla. Tuolloin alueelta huuhdotun kullan määrä on ollut yhteensä noin 600 - 700 kg. Enimmillään kullankaivajia oli kirjattuina viranomaisten papereihin 491 vuonna 1871. Koko Inarin väkimäärä oli tuolloin 600. Tankavaaran kulta-alueen löysi vuonna 1936 Aleksanteri Peltovuoma eli Sauva-Aslakki. Lemmenjoella kullanhuuhdonta alkoi vuonna 1945.
Nykyisin Lapissa jatkavat kullanhuuhdontaa useat pienet, konekaivuuyrittäjät ja kullanhuuhdonnan harrastajat. Lapin Kullankaivajain liitossa on jäseniä 3 000.
Kullankaivuu toi Inarin maailmankartalle
Kultakaivokset Suomessa
Suomeen on viime vuosien aikana syntynyt useampia kultakaivoksia. Niitä on Kittilässä, Sodankylässä, Orivedellä, Ilomantsissa, Raahessa ja Ylöjärvellä. Kultakaivosten syntymistä on vauhdittanut kullan hinnan nousu. Tätä kirjoitettaessa kullan hinta oli 42,395 euroa gramma - eli noin 42 000 euroa kilo. (http://www.kullanhinta.com/)
USA:n Gold Eagle - kultarahojen kaunotar
Nykyaikaisia Gold Eagle kultarahoja on lyöty vuodesta 1986, mutta kotkahahmo on peräisin vuodelta 1795 - jo ensimmäisistä USA:ssa julkaistuista kultarahoista. Useissa USA:n kolikoissa on kotkahahmot ja koska myös vanhaa kolikkoa kutsuttiin Eagle'ksi, ne sekoitetaan usein toisiinsa.
Gold Eagle-rahojen sanotaan kuuluvan maailman kauneimpiin kultarahoihin. Arvopuolella on kuva Augustus Saint-Gaudensin Vapaudenpatsaasta aaltoilevine hiuksineen, soihtu oikeassa ja oliivinoksa vasemmassa kädessään. Tunnuspuolella on kuva pesälleen laskeutuvasta uroskotkasta, joka kantaa oliivinoksaa. Pesässä on naaraskotka vastakuoriutuneiden poikastensa kanssa. Tämä aihe symbolisoi amerikkalaisia perhearvoja ja perinteitä. (Kuvat yllä).
Kullan kiihkoa, kiroa, lumoa ja kimmellystä
Kullasta on kirjoitettu valtaisa määrä kirjoja, selvityksiä, historioita, kuvauksia ja tarinoita. Kullasta tulee mieleen heti kultakuume. Kultakuume lienee yksi oudoimmista "sairauksista". Sehän on pahimmillaan jonkinlainen maaninen kiihkotila, jossa kultaa himoitseva ihminen menettää paitsi ruokahalunsa, myös unentarpeensa ja lopulta kaiken järkensäkin, ollen valmis vaikka mihin mielettömiin tekoihin kultaa saadakseen.
Kultakuume saa vielä lisäpoltetta siitä, että se usein ihmiskunnan historiassa on liittynyt kultaryntäykseen, jolloin tuhannet kultakuumeen riivaamat ihmiset ovat kokoontuneet johonkin etäiseen, kuhisevaan ja kihisevään paikkaan, jossa kaikki yhteiskunnallinen järjestys on voinut olla kateissa. Tunnetuimpia kultaryntäyksiä ovat Kalifornian kultaryntäys 1848 - 1855, Oregonin kultaryntäys 1860 - 1870 ja Klondiken kultaryntäys 1896 - 1898. Kanadassa sijaitseva Klondike on Yukonin luoteisosan kaukainen osa, ja se sijaitsee lähellä Alaskan rajaa. Klondiken alueelta on löydetty hurjat 350 000 kiloa kultaa tähän päivään mennessä.
"Kultaa! Kultaa Americanjoessa! Voisiko sykähdyttävämpi ja mieliä kiihottavampi huuto kajahtaa ilmoille! Näillä sanoillaan Sam Brannan pani alulle kultaryntäyksen, tai ehkä olisi parempi sanoa onnenonkijoiden ryntäyksen Kaliforniaan vuonna 1849 - kun tieto löytyneestä kullasta oli tullut. Kullankiilto silmissään heitä tuli joka puolelta, jotkut saapuivat maitse Oregonin tietä, toiset meritse San Franciscoon. Joukossa oli 17 000 siirtolaista, useimmilla mielessään kulta - mutta monilla mielessään rikastuminen muilla keinoin. Pelurit, iloiset tytöt ja silmät avoimina kulkevat, kaikkeen valmiit desperadot sulautuivat vaskooleja ja hakkuja kantavien joukkoon kuin hait veteen."
Kalifornian kultaryntäys - Big Bonanza ja muut löydöt
200 tonnia kultaa alkajaisiksi
Euroopassa vallitsi varhaiskeskiajalla suuri puute kullasta ja rahasta vaihtovälineenä. Kullanpuutteen aiheuttamista ongelmista päästiin eroon vasta, kun löydettiin Amerikka. Intiaanien kulta- ja hopea-aarteet saivat liikekannalle seikkailijoiden ja ongenonkijoiden lisäksi myös espanjalaiset sotajoukot. Espanjaan 1600-luvun alkuun mennessä Amerikan alkuperäisväestöltä ryöstetty ja toimitettu kultamäärä oli noin 200 tonnia - siis 200 000 kilon painoista harkkoa, jos sen toisin haluaa ilmaista. Kullan ja hopean määrän nopea lisääntyminen 1500-luvulla johti jopa inflaatioon Euroopassa.
Aarrekartta helpottaa kulta-aarteenkin löytämisessä. Ihan oikeat aarrekartat ovat olleet tosin nekin useimmiten varsin vaikeasti tulkittavissa, sillä hyvin epäluuloiset ja varautuneet aarteiden piilottelijat ovat tehneet aarrekartoistakin niin epäselviä ja tulkinnanvaraisia, että niiden avulla oikean maankin löytäminen voi olla jo vaikeaa, saati itse aarteen.
Kultaharkkoja sijoittajille.
Kultahippu ja kultakolikko.
Kullanhuuhtojat keräävät kultahippunsa ja -hiekkansa kirkkaisiin lasi- tai muoviputkiin, joissa on vettä. Tällaisesta putkilosta kultaa on helppoa aina välillä ihailla ja esitellä muillekin.
Lapin kultamailla
Suomestakin löydettiin kultaa Lapista, Lapin jokien hiekka- ja sorakerrostumista 1800-luvun jälkipuoliskolla. Tuolloin alueelta huuhdotun kullan määrä on ollut yhteensä noin 600 - 700 kg. Enimmillään kullankaivajia oli kirjattuina viranomaisten papereihin 491 vuonna 1871. Koko Inarin väkimäärä oli tuolloin 600. Tankavaaran kulta-alueen löysi vuonna 1936 Aleksanteri Peltovuoma eli Sauva-Aslakki. Lemmenjoella kullanhuuhdonta alkoi vuonna 1945.
Nykyisin Lapissa jatkavat kullanhuuhdontaa useat pienet, konekaivuuyrittäjät ja kullanhuuhdonnan harrastajat. Lapin Kullankaivajain liitossa on jäseniä 3 000.
Kullankaivuu toi Inarin maailmankartalle
Kultakaivokset Suomessa
Suomeen on viime vuosien aikana syntynyt useampia kultakaivoksia. Niitä on Kittilässä, Sodankylässä, Orivedellä, Ilomantsissa, Raahessa ja Ylöjärvellä. Kultakaivosten syntymistä on vauhdittanut kullan hinnan nousu. Tätä kirjoitettaessa kullan hinta oli 42,395 euroa gramma - eli noin 42 000 euroa kilo. (http://www.kullanhinta.com/)
USA:n Gold Eagle - kultarahojen kaunotar
Nykyaikaisia Gold Eagle kultarahoja on lyöty vuodesta 1986, mutta kotkahahmo on peräisin vuodelta 1795 - jo ensimmäisistä USA:ssa julkaistuista kultarahoista. Useissa USA:n kolikoissa on kotkahahmot ja koska myös vanhaa kolikkoa kutsuttiin Eagle'ksi, ne sekoitetaan usein toisiinsa.
Gold Eagle-rahojen sanotaan kuuluvan maailman kauneimpiin kultarahoihin. Arvopuolella on kuva Augustus Saint-Gaudensin Vapaudenpatsaasta aaltoilevine hiuksineen, soihtu oikeassa ja oliivinoksa vasemmassa kädessään. Tunnuspuolella on kuva pesälleen laskeutuvasta uroskotkasta, joka kantaa oliivinoksaa. Pesässä on naaraskotka vastakuoriutuneiden poikastensa kanssa. Tämä aihe symbolisoi amerikkalaisia perhearvoja ja perinteitä. (Kuvat yllä).
Suomella kultaa 49 tonnia
Vuoteen 2009 mennessä ihmiskunnan historiassa oli kultaa huuhdottu, louhittu ja kaivettu maasta yhteensä 165 000 tonnia. Maailman kultavarannoista suuri osa oli valtioiden pankkien holveissa - sitä oli yhteensä runsaat 30 000 tonnia. Suomella kultaa oli 49 tonnia. Koko euroalueella kultaa oli lähes 11 000 tonnia ja eniten sitä Euroopassa vuonna 2009 oli Saksalla, 3 401 tonnia. Yhdysvalloilla kultaa tuolloin oli 8 133,5 tonnia. Ruotsin kultavarannot olivat 125,7 tonnia - Islannilla kultaa oli vain 2 tonnia.
Tiesitkö, että...
... kulta on niin muotoiltavaa, että yhdestä grammasta kultaa on mahdollista takoa yhden neliömetrin kokoinen kultalehti.
... arvometalleja mitataan troy-unsseissa. Sana on peräisin ranskalaisesta Troyesin kaupungista, jossa kyseistä mittayksikköä käytettiin ensimmäisen kerran. Troy-unssi on noin 10 % painavampi kuin tavallinen unssi.
... pysyvyytensä ansiosta lähes kaikki aikojen kuluessa kaivettu kulta on edelleen maan päällä jossain muodossa - paitsi se kulta, jota on lähetetty avaruuteen.
... arvellaan, että kaikki maailmassa aikojen kuluessa kaivettu kulta muodostaisi kuution, jonka sivun pituus olisi 20 m.
... puhdas kulta on 24-karaattista eli 99,999 prosenttisesti puhdasta. 100- prosenttisen puhdasta kultaa on lähes mahdotonta saada.
... kulta muodostaa helposti eri metallien kanssa metalliseoksia. Kyseisiä seoksia muodostetaan, jotta saataisiin kovempaa metallia ja eksoottisia värejä. Kuparia lisättäessä kullasta tulee punertavaa, rautaa lisättäessä sinertävää, alumiinia lisättäessä purppuraan vivahtavaa, platinaa lisättäessä vaaleampaa ja luonnon vismutin sekä hopean lisääminen tekee kullasta tummempaa.
... kulta ei ruostu. Kullan sulamislämpötila on 1064,18 °C.
... yksi tonni kultaa muodostaa kuution, jonka sivun pituus on 37 cm.
Enkelit, ylivertaisen kauneuden, siveyden ja jalouden edustajat ovat usein, jolleivat umpikultaa, niin ainakin kullattuja.
Thaimaa - kullan maa
Thaimaalaista kultaveistostaidetta kuvassa yllä. Thaimaa on todellinen kullan maa ja kulta leimaa monin tavoin sen kulttuuria. Kullattuja Buddhan patsaita on joka puolella. Bangkokin kansainvälisen lentokentän nimi on "Suvarnabhumi" - ja se tarkoittaa "Kullan maa". Thaimaaseen liittyy erityisesti yksi väri, ja se on kiiltävän kullan väri. Onhan Thaimaa myös kuningaskunta - ja kulta liittyy aina saumattomasti kuninkaallisten maailmaan.
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva kultaharkosta Copyright Bullion Vault
*Kuva kultamöykystä Copyright Ian Sutton
*Kuva aarrekartasta Copyright ToNToN CoPT
*Kuva kullatusta enkelistä Copyright Dwayne Madden
*Kuva kullatuista enkeleistä Copyright Claire Brownlow
*Kuva kultahiekkaputkilon esittelijästä Copyright Racy Rachel
*Kuvat Gold Eagle kultakolikosta Copyright Eric Golub
*Kuva Thaimaan kultaveistoksesta Copyright Doug Wheller
*Kuvat Gold Rushin kullankaivajista Copyright Lwp Kommunikáció
Lähteitä
http://www.postikulta.com - Posti Kulta
Kultamuseo
Kultahippu.fi
Kultasanomat
www.saariselka.fi: Kullanhuuhdonta
Spectrum: Kulta
Lorenzo Camusso: Kolumbus - WSOY
www.treasurelore.com/ - Treasure Shipwrecks Around The World
Odyssey Marine Exploration
Yle: Historian arvokkain aarrelaiva löydetty meren pohjasta
Yle: Espanjan rannikolta etsitään kiivaasti uponneita aarrelaivoja
Yle: Vrouw Marian hylky nostokunnossa
Yle: Vrouw Maria - hylky täynnä arvoituksia
MTV3: Arkeologi suosittelee Vrouw Marian nostoa
MTV3: Tutkijat: Itämeri on hylkyjen todellinen aarreaitta
MTV3: Turun vesillä lepää upea kaunotar - katso harvinaiset kuvat St Mikaelin hylystä
www.kaakko.fi - Mereen menetetyt - Vrouw Marian ja St. Mikaelin tarina -näyttely 25.4.2012 - 13.1.2013
Museovirasto
USA Today: Shipwreck treasure returns to Spain from Florida
Newsday: Shipwreck treasure returns to Spain from Florida
"Aurum potestas est. - Kulta on valtaa."
"Ei kaikki kultaa, mikä kiiltää."
"Puhuminen hopeaa, vaikeneminen kultaa."
Vuoteen 2009 mennessä ihmiskunnan historiassa oli kultaa huuhdottu, louhittu ja kaivettu maasta yhteensä 165 000 tonnia. Maailman kultavarannoista suuri osa oli valtioiden pankkien holveissa - sitä oli yhteensä runsaat 30 000 tonnia. Suomella kultaa oli 49 tonnia. Koko euroalueella kultaa oli lähes 11 000 tonnia ja eniten sitä Euroopassa vuonna 2009 oli Saksalla, 3 401 tonnia. Yhdysvalloilla kultaa tuolloin oli 8 133,5 tonnia. Ruotsin kultavarannot olivat 125,7 tonnia - Islannilla kultaa oli vain 2 tonnia.
Tiesitkö, että...
... kulta on niin muotoiltavaa, että yhdestä grammasta kultaa on mahdollista takoa yhden neliömetrin kokoinen kultalehti.
... arvometalleja mitataan troy-unsseissa. Sana on peräisin ranskalaisesta Troyesin kaupungista, jossa kyseistä mittayksikköä käytettiin ensimmäisen kerran. Troy-unssi on noin 10 % painavampi kuin tavallinen unssi.
... pysyvyytensä ansiosta lähes kaikki aikojen kuluessa kaivettu kulta on edelleen maan päällä jossain muodossa - paitsi se kulta, jota on lähetetty avaruuteen.
... arvellaan, että kaikki maailmassa aikojen kuluessa kaivettu kulta muodostaisi kuution, jonka sivun pituus olisi 20 m.
... puhdas kulta on 24-karaattista eli 99,999 prosenttisesti puhdasta. 100- prosenttisen puhdasta kultaa on lähes mahdotonta saada.
... kulta muodostaa helposti eri metallien kanssa metalliseoksia. Kyseisiä seoksia muodostetaan, jotta saataisiin kovempaa metallia ja eksoottisia värejä. Kuparia lisättäessä kullasta tulee punertavaa, rautaa lisättäessä sinertävää, alumiinia lisättäessä purppuraan vivahtavaa, platinaa lisättäessä vaaleampaa ja luonnon vismutin sekä hopean lisääminen tekee kullasta tummempaa.
... kulta ei ruostu. Kullan sulamislämpötila on 1064,18 °C.
... yksi tonni kultaa muodostaa kuution, jonka sivun pituus on 37 cm.
Enkelit, ylivertaisen kauneuden, siveyden ja jalouden edustajat ovat usein, jolleivat umpikultaa, niin ainakin kullattuja.
Thaimaa - kullan maa
Thaimaalaista kultaveistostaidetta kuvassa yllä. Thaimaa on todellinen kullan maa ja kulta leimaa monin tavoin sen kulttuuria. Kullattuja Buddhan patsaita on joka puolella. Bangkokin kansainvälisen lentokentän nimi on "Suvarnabhumi" - ja se tarkoittaa "Kullan maa". Thaimaaseen liittyy erityisesti yksi väri, ja se on kiiltävän kullan väri. Onhan Thaimaa myös kuningaskunta - ja kulta liittyy aina saumattomasti kuninkaallisten maailmaan.
Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva kultaharkosta Copyright Bullion Vault
*Kuva kultamöykystä Copyright Ian Sutton
*Kuva aarrekartasta Copyright ToNToN CoPT
*Kuva kullatusta enkelistä Copyright Dwayne Madden
*Kuva kullatuista enkeleistä Copyright Claire Brownlow
*Kuva kultahiekkaputkilon esittelijästä Copyright Racy Rachel
*Kuvat Gold Eagle kultakolikosta Copyright Eric Golub
*Kuva Thaimaan kultaveistoksesta Copyright Doug Wheller
*Kuvat Gold Rushin kullankaivajista Copyright Lwp Kommunikáció
Lähteitä
http://www.postikulta.com - Posti Kulta
Kultamuseo
Kultahippu.fi
Kultasanomat
www.saariselka.fi: Kullanhuuhdonta
Spectrum: Kulta
Lorenzo Camusso: Kolumbus - WSOY
www.treasurelore.com/ - Treasure Shipwrecks Around The World
Odyssey Marine Exploration
Yle: Historian arvokkain aarrelaiva löydetty meren pohjasta
Yle: Espanjan rannikolta etsitään kiivaasti uponneita aarrelaivoja
Yle: Vrouw Marian hylky nostokunnossa
Yle: Vrouw Maria - hylky täynnä arvoituksia
MTV3: Arkeologi suosittelee Vrouw Marian nostoa
MTV3: Tutkijat: Itämeri on hylkyjen todellinen aarreaitta
MTV3: Turun vesillä lepää upea kaunotar - katso harvinaiset kuvat St Mikaelin hylystä
www.kaakko.fi - Mereen menetetyt - Vrouw Marian ja St. Mikaelin tarina -näyttely 25.4.2012 - 13.1.2013
Museovirasto
USA Today: Shipwreck treasure returns to Spain from Florida
Newsday: Shipwreck treasure returns to Spain from Florida
"Aurum potestas est. - Kulta on valtaa."
"Ei kaikki kultaa, mikä kiiltää."
"Puhuminen hopeaa, vaikeneminen kultaa."
Parker Schnabel on tullut hyvin tutuksi television kultaohjelmia seuraaville. Olemme vuosien ajan saaneet seurata Parkerin tietä, isoisänsä opastamana lännen kultamiesten eliittiin sarjassa Kultakuume. Kultakuume (Gold Rush, tosi-tv, USA) on yksi television monista kultasarjoista. Siinä seurataan Hoffmanien, Dakota Boysien ja muiden pelottomien kullankaivajien yrityksiä ja erehdyksiä, kun he etsivät onnenpotkua kultakentiltä Alaskassa ja Kanadassa.
Gene Cheeseman on Kultakuumeessa geologian ja kullankaivuutekniikan erityisasiantuntija. Ei ole kultakentillä sellaista ongelmaa, johon tämä hyvin päättäväinen mies ei löydä ratkaisua. Kuvassa hän hyvin vakavan näköisenä odottaa tuloksia siitä, onko kultaa löytynyt. Gene jatkaa isoisänsä isän jalanjäljillä, sillä tämä oli kullankaivajana Alaskassa 1800-luvun lopulla.
Tony Beets ja hänen vaimonsa ovat Kultakuumeessa kultakenttien konkareita, lapsetkin ovat perheyrityksessä mukana. Tony Beets on kerännyt kultakentiltä ilmeisen valtavan omaisuuden ja hän omistaa ja vuokraa kultamaita muillekin kultamiehille, kuten Parker Schnabelille.
Kultamailla maiden vuokranantajan ja vuokralaisen välit ovat aina kireät ja jännitteitä täynnä. Vuokranantaja saa tietyn, tarkan ja melko huomattavan määrän siitä kullasta, jonka vuokralainen nostaa päivänvaloon. Vuokranantajalle on siksi tärkeää, että kultaa tulee mahdollisimman paljon, jolloin hänen tulonsa kasvavat. Tämänkin vuoksi vuokranantaja puhaltaa kaiken aikaa vaativasti vuokralaisen niskaan. Jos kultaa ei ala tulla riittävästi, on vuokrasopimus katkolla.
Kullan punninta, jolloin myös määrittyy vuokranantajan osuus, on jännittävää ja tarkkaa puuhaa. Sivulta, eli televisiosta tällaista kullankaivuuta seuraava ei voi välttyä siltä ajatukselta, että miten ihmeessä vuokranantaja voi tietää sen, että punnituksessa on mukana kaikki kulta. Etteikö kultaa kaivava vuokralainen olisi voinut laittaa kullasta osan sivuun? Ilmeisesti kultamailla rehellisen maine on vielä jopa kultaakin kalliimpaa, ja siksi kaikki toimii oikein ja ilman filunkia.
Jack Hoffman esittelee kultapurkkejaan. Jack Hoffman, hänen poikansa Todd Hoffman ja ryhmä heidän ystäviään muodostaa tiimin, kuin tiiviin perheen, joka on etsinyt ja kaivanut kultaa Yukonin Klondikessa. Viime vuosien aikana he ovat, monien vastoinkäymisten ja pettymysten jälkeen, onnistuneet löytämään kultaa yli 20 miljoonan dollarin edestä. Miehet kävivät Etelä-Amerikan Guyanassakin kultamatkalla, mutta tuo reissu jäi tuloksettomaksi.
Hoffmanin ryhmän miehet ovat hyvin uskonnollisia. Pahimmissakaan tilanteissa, kun kaikki tuntuu menevän pieleen, he eivät menetä toivoaan vaan rukoilevat parempaa menestystä tulevaisuudessa.
Massiivinen kultaharkko. Tiiliskiven muotoiset kultaharkot, joita usein on huolekkaasti kasattuina, tiukkoina kasoina, symboloivat täydellisimmin rikkautta ja vaurautta. Kulta on liitetty jumaliin ja kaikkeen selittämättömään, arjen yläpuolella olevaan, saavuttamattomaan sadun maailmaan. Kultaharkkojen erityinen, salaperäinen ja mystinen kiehtovuus ehkä korostuu siksikin, että harvat meistä ovat niitä koskaan edes nähneet, saatika omistaneet. Jännityskirjoissa ja elokuvissa kultaharkot ovat tiiviisti mukana, ja niissä ne poikkeuksetta pyritään ryöstämään joko holvista tai kuljetusautosta.
Kultanugetti, joka on jo niin iso, että ei oikein tunnu sopivalta puhua kultahipusta, vaan on kyseessä kultakimpale - jollei kultamöykky. The Somerville Collection, Australian Fossil and Mineral Museum - Australia. Lapin kullanhuuhtojien mielestä kuvassa varmaankin on Isomus, sillä Lapissa kullanhuuhtojat ovat nimenneet kultahiput pienimmästä suurimpaan: Hengetön, Saivare, Täi, Lutikka, Russakka ja Isomus.
|
|
Kultaharkkoja ja kultalaattoja
Kultaharkkoja ja -laattoja on eripainoisia. Kultaharkkojen ja -laattojen tyypillisimmät koot ovat 1 grammasta aina 1 000 grammaan. Sijoitustarkoituksiin ja keräilijöille myydään keveämpiä, litteitä kultalaattoja.
Painavimmat kultalaatatkin voivat painaa esimerkiksi 12,5 kiloa - ja kaikkein
valtavimmat kultaharkot jopa 250 kg. Tällainen jättimäinen kultaharkko, maailman suurin,
on esillä Toin kaupungin kultamuseossa Japanissa.
|
| *** tunturisusi.com linkit *** |