Tunturisuden sivut
Kukkotappelu
"Nuoret kreikkalaiset harjoittavat kukkotappelua" - Jean-Léon Gérôme (1824 - 1904) Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Gandalf's Gallery
ROOMAN HALLITSIJOITA
Julius Caesar - (12. tai 13. heinäkuuta 100 eaa. tai 102 eaa. - 15. maaliskuuta 44 eaa.)

Lat. Gaius Iulius Caesar. Roomalainen diktaattori - valtiomies, sotapäällikkö ja kirjailija. Caesar ei ollut keisari, vaan imperaattori (Imperator), diktaattori ja yksinvaltias. Caesarin adoptoimasta Octavianuksesta tuli ensimmäinen Rooman keisari ja hän sai tällöin arvonimen Augustus. Arvonimi keisari on johdettu Caesarin nimestä.

Siveellisyys

Biseksuaali. Taipumus irstailuun. Vietteli useita kuuluisia naisia ja kaikkialla, minne hän ilmestyi, piti miesten varoa vaimojensa puolesta. Hän oli "joka naisen mies ja joka miehen nainen". Rakastajattarina myös kuningattaria, kuten Kleopatra. Osti ja ihan keräsi seksuaalisiin tarkoituksiinsa kauniita, sorjia miesorjia. Vaikka Neroa on pidetty hirviönä tällä elämänalueella, niin Caesar eksentrisyydessä ylitti hänetkin. Sukupuolivietti luonnoton. Suunniteltiin jopa lakia, jonka mukaan Caesar olisi saanut maata jokaisen valitsemansa ja kaduilla kohtaamansa naisen kanssa, "muka lasten siittämiseksi". Lakia ei ehditty säätää, ennen kuin Caesar murhattiin.

Käytös ja luonne

Julius Caesar pukeutui erityisen huomattavalla tavalla, käyttäen senaattorin tunikaa, jonka ripsutetut hihat ulottuivat ranteisiin. Erittäin halukas hienosteluun ja ylellisyyteen. Esiintyminen pöyhkeää ja rinnasti itsensä Rooman kuninkaisiin, jopa jumaliin. Esiintyi kiehtovasti. Osoitti vaikeissa tilanteissa suurta mielenmalttia. Kohteli ystäviänsä aina leppoisasti ja huomaavaisesti. Myös kostaessaan kokemiaan vääryyksiä, oli luonnostaan lempeä. Saattoi leikkauttaa ristiinnaulittavilta kurkun auki ennen ristille nostoa, jotta nämä eivät joutuneet kärsimään. Jos hän joutui tuomitsemaan oman orjansa kuolemaan, ei antanut kiduttaa tätä ennen teloitusta. Omahyväinen.

Koulutus, sivistys

Laajasti sivistynyt. Viisas ja älykäs. Loistava puhuja. Etevä sotapäällikkö. Kirjoitti monia, jälkipolvien hartaasti lukemia kirjoja.
Ulkonäön yleisilme - Julius Caesar oli uljaalta näyttävä.

Pituus ja ruumiinrakenne - iho - Kookas ja vaaleaverinen sekä sirojäseninen. Nypitytti pois ihokarvansa.

Päänalue - Verrattain täyteläiset kasvot ja mustat, hyvin eloisat silmät. Antoi kammata huolellisesti hiuksensa ja ajella partansa. Kampautti harvat hiuksensa otsalle.

Erityiset ominaisuudet ja tuntomerkit - Tarkka ja ankara taloudenpidossaan. Varsin raitis, eikä piitannut herkuttelusta ruoalla.

Sairaudet - Terveys hyvä vanhemmalle puolelle ikää, jolloin vaivaksi tulivat äkilliset pyörtymiskohtaukset ja painajaisunet. Sotaretkillä ollessaan Julius Caesar koki kahdesti kaatumatautikohtauksia.

  • Erityistä huomioitavaa - Julius Caesar keräsi mielellään jalokiviä, kohokuvia, veistoksia, tauluja sekä harvinaisen kauniita orjia, ollen valmis maksamaan heistä suunnattomia hintoja. Erittäin taitava aseiden käyttäjä ja ratsastaja sekä uskomattomassa määrin rasituksia kestävä. Kohdatessaan matkallaan jokia hän ui niiden poikki ja oli vastarannalla usein jo ennen miehiään. Julius Caesar otti mielellään vastaan kunnianosoituksia, ihan liiallisessakin määrin.
  • Augustus (adoption kautta) - (23. syyskuuta 63 eaa. - 19. elokuuta 14) - keisarina 31 eaa. - 14 jaa.

    Gaius Julius Caesar Augustus (synt. Gaius Octavius Thurinus, myöh. Gaius Julius Caesar - lyhyesti: Augustus). Augustus oli Julius-Claudius-suvun ensimmäinen keisari. Julius Caesar adoptoi hänet vuonna 44 eaa. ja nimitti seuraajakseen.

    Siveellisyys

    Biseksuaali, mutta suosi poikia. Erityisen mieltynyt mauripoikiin ja syyrialaisiin poikiin, joiden kanssa leikki marmoripalloilla ja pähkinöillä, etsien sellaisia, joiden kasvot tai vilkas juttelu miellyttivät. Ensimmäisen vaimon ikä 12 vuotta. Kyltymätön, kaiken aikaa suuri määrä suhteita eri naisten kanssa. Poistui ruokapöydästä valitsemansa naisen kanssa puolijuoksua makuuhuoneeseen. Riisti mielellään neitsyyden nuorilta tytöiltä, joita hänelle hankittiin joka taholta, myös hänen vaimonsa toimesta. Monet hänen ystävistään toimivat hänen parittajinaan ja toimittivat hänelle kaiken aikaa aviovaimoja ja nuoria tyttöjä.

    Käytös ja luonne

    Sotilailtaan Augustus vaati mitä ankarinta kuria. Kidututti ja surmautti ihmisiä joko ilman mitään syytä, vahingossa tai milloin minkäkin keksimänsä syyn nojalla. Saattoi innokkaasti tuomarina toimiessaan olla myös lempeä. Tilaisuuden tarjoutuessa usein antelias. Häntä ivattiin joskus naismaiseksi. Peluriluonne. Augustus söi ja joi vaatimattomasti, viiniä hän joi harvoin ja ei koskaan enempää kuin puoli litraa kerrallaan. Hänen elämäntapansa olivat vanharoomalaisten hyveiden mukaisesti vaatimattomat.

    Keisari Augustuksen kunnia, valta ja vauraus hankittiin petturuudella, verenvuodatuksella ja ryöstämisellä. Rauhan ja järjestyksen hintana oli silmitön määrä väkivaltaa ja sekasortoa. Tämän kaiken on aika armeliaasti kullannut ja unohtanut ja Augustus muistetaan suurena ja mahtavana rauhankeisarina.

    Koulutus, sivistys

    Opiskeli nuoruudessaan varsin monipuolisesti. Ansiokas sotapäällikkö. Sotapäällikkönä yksi hänen motoistaan oli "Kiiruhda hitaasti!" Augustus luki paljon ja keräsi sitaatteja, joita jakeli erilaisissa yhteyksissä ihmisille. Piti piirissään ajan lahjakkaimpia kirjailijoita ja runoilijoita, joita olivat Horatius ja Vergilius. Suuri teatterin ystävä. Komisti kaupunkia näyttävillä rakennuksilla, joissa ei marmoria säästelty.
    Ulkonäön yleisilme - Augustuksella oli komplekseja ulkonäöstä. Suetonius toteaa, että hän oli harvinaisen kaunis mies ja erittäin viehättävä kaikkina ikäkausinaan.

    Pituus ja ruumiinrakenne - iho - Pituudeltaan lyhyenläntä, tosin eräs orja mainitsee Augustuksen olleen viisi jalkaa ja yhdeksän tuumaa, käytti aina korkeakorkoisia kenkiä. Ruumis sopusuhtainen ja symmetrinen. Laikkuinen iho. Ihonväri ei ollut tumma eikä vaaleakaan.

    Päänalue - Kasvojen ilme rauhallinen ja leppoisa. Silmät kirkkaat ja loistavat. Augustus halusi ihmisten uskovan, että niissä oli jotakin jumalallista voimaa ja oli hyvillään, jos ihminen hänen katsoessaan painoi katseensa alas. Vanhemmiten vasemman silmän näkö heikkeni. Kulmakarvat kasvaneet yhteen nenän tyven yli. Nenä ylhäältä hiukan kaartuva, alempaa loivempi. Korvat ulkonevat, keskikokoiset. Tukka hiukan kähärä ja vaaleahko. Hampaat erillään toisistaan, pienet ja huonosti hoidetut. Tukkansa kampauksesta Augustus huolehti niin vähän, että antoi "useiden parturien työskennellä yhtä aikaa kaikessa kiireessä", ja partansa hän antoi milloin leikata, milloin ajella samalla itse jotakin lukien tai kirjoittaen. Parta kahdenteenkymmenenteen kolmanteen ikävuoteen saakka.

    Erityiset ominaisuudet ja tuntomerkit - Vasen lonkka, reisi ja sääri heikonlaiset, ontui ja nilkutti. Rinnassa ja vatsassa syntymämerkkejä, jotka vastasivat muodoltaan, sijainniltaan ja lukumäärältään Otavan tähtikuviota sekä monia savipuolen tapaisia kovettumia, jotka johtuivat siitä, että hänen ihoaan aina kutitti ja hän harjasi sitä lujasti. Ei kestänyt hellettä eikä pakkasta.

    Sairaudet - Augustus sairasteli koko ikänsä. Häntä vaivasivat lukuisat vaikeat ja vaaralliset sairaudet, kuten maksan erityksen vioittuminen. Alkukeväällä häntä rasitti aina turvonnut pallea ja etelätuulella nuha. Poti unettomuutta ja saattoi siksi kaupungilla nukahtaa kantotuoliinsakin, kun se hetkeksi laskettiin jonnekin viivytyksen vuoksi.

  • Erityistä huomioitavaa - Augustus käytti talvisin nelinkertaisia alusvaatteita toogansa alla, villaista kaulahuvia ja jalkojensa ympärille kiedottuja lämmikkeitä. Matkusti vain öisin hellettä välttääkseen. Pidättyväinen ruoan ja juoman suhteen. Suuri gladiaattoritaisteluiden ystävä. Hänen aikanaan peräti 10 000 miestä joutui massojen iloksi murskaamaan toisiltaan kallon, hakkaamaan raajoja irti tai survaisemaan miekkansa toistensa läpi. Peluri - himonopanheittäjä. Inhosi kääpiöitä, raajarikkoja ja muita vammaisia, pitäen niitä luonnonoikkuina ja huonoina enteinä. Pelkäsi ukkosta, salamointia ja rajuilmaa - kietoutui silloin hylkeennahkaan ja vetäytyi kellariin.
  • Tiberius (adoption kautta) - (16. marraskuuta 42 eaa. - 16. maaliskuuta 37 jaa.) - keisarina 14 - 37

    Tiberius Julius Caesar Augustus (synt. Tiberius Claudius Nero, myöh. Tiberius Julius Caesar - lyhyesti: Tiberius).

    Siveellisyys

    Biseksuaali. Erityisesti viimeisinä vuosinaan Caprilla rietasteleva, sadistinen hirviö, jonka on epäilty aiheutuneen mm. jakomielisyydestä. Suosi pederastiaa eli poikarakkautta Augustuksen tapaan. Caprille hän keräsi ilotyttöjä ja -poikia ja kaikenlaisia haureellisuuden keksijöitä, joita hän mainitsi spintriae-nimellä. Allaan uivia poikia hän kutsui pikkukaloikseen ja rinnasta vieroittamattomia imeväisiä hän käytti tavoilla, joita luontainen häveliäisyys ei salli edes julki kirjoitettavan.

    Käytös ja luonne

    Julma ja kylmäkiskoinen, teki loputtomiin kauhistuttavia tekoja. Ihmisenä kuin "savea, johon on sotkettu verta". Tiberius käveli niska jäykkänä ja etukumarassa, kasvoissa ankara ilme ja enimmäkseen vaiti ollen. Keskusteli harvoin tai ei koskaan läheisten kanssa ja jos puhui, niin hyvin harkitsevasti ja liikutellen sormiansa kevyesti. Kaikki nämä hänen maneerinsa olivat hyvin epämiellyttäviä ja ilmaisivat vaateliaisuutta. Häntä pidettiin ylimielisenä. Älykäs. Kidutti ja surmautti erityisesti Caprilla ihmisiä lähes joka päivä. Raha-asioissa Tiberius oli itara ja kitsas.

    Koulutus, sivistys

    Tiberius harjoitti innokkaasti kummallakin kielellä esitettyjä vapaita tieteitä ja taiteita. Latinankielisissä puheissaan hämärsi tyyliään teennäisyydellä ja turhantarkkuudella. Sepitti runoelman. Yritti perehtyä mytologiaan mutta meni tässä pyrkimyksessään naurettavuuksiin typerillä kysymyksillään. Puhui kreikan kieltä vaivattomasti ja sujuvasti.
    Ulkonäön yleisilme - Tiberius oli nuorena poikkeuksellisen kaunis mies. Komea ja roteva.

    Pituus ja ruumiinrakenne - iho - Pitkä, tavallista pitempi, rakenteeltaan eli jäseniltään tasa- ja sopusuhtainen jalkoja myöten. Leveäharteinen ja -rintainen. Vaaleaverinen.

    Päänalue - Harvinaisen isot, tummat silmät. Kauniit kasvot. Antoi tukkansa kasvaa takaa verrattain pitkäksi, niin että se peitti hänen niskansakin; tämä näytti olevan hänessä sukuperintöä.

    Erityiset ominaisuudet ja tuntomerkit - Hänen vasen kätensä oli toista herkkäliikkeisempi ja vankempi, ja sen nivelet olivat niin voimakkaat, että hän pystyi lävistämään sormella tuoreen, terveen omenan ja rikkomaan pojan tai nuorukaisen kallonkin sitä näpäyttämällä. Tiberius saattoi nähdä unesta herättyään hetken aikaa yöllä ja pimeässä, sitten yönäkö heikentyi. Pelkäsi kovasti ukkosta ja piti rajuilmaa ennustavalla säällä aina päässään laakeriseppelettä, koska salaman uskottiin karttavan tämän puun lehtiä. Hänen arvostuksestaan aikalaistensa parissa kertoo se, että kun Tiberius oli kuollut, niin riemuitseva kansa kulki Rooman kaduilla, huutaen: "Tiberius Tiberiin!" Häntä ei kuitenkaan rikollisten tapaan nakattu Tiberiin, vaan poltettiin ja tuhkat vietiin Augustuksen mausoleumiin muun suvun seuraan.

    Sairaudet - Fyysinen kunto loistava, teki mielellään pilaa lääkäreistään. Vanhempana Tiberius sai ihosairauden, joka nosti hänen kasvoihinsa näppylöitä ja märkärakkuloita, niin että hänellä oli aina kasvoissaan voiteita ja laastarilappuja, eikä hän kernaasti enää näyttäytynyt ihmisille.

  • Erityistä huomioitavaa - Omituiset ruokatottumukset, söi melkein pelkästään vihanneksia. Juomari - Caprilla juodaan vieläkin hänen "kunniakseen" nimettyä viiniä, Timberio. Oli välinpitämätön jumalista ja uskonnosta - luotti astrologiaan ja uskoi, että kaikki riippui kohtalosta.
  • Caligula - (31. elokuuta 12 - 24. tammikuuta 41) - keisarina 37 - 41

    Gaius Julius Caesar Augustus Germanicus (lyhyesti: Caligula).

    Siveellisyys

    Biseksuaali. Hurjasteli sukupuolisesti sekä mies- että naispuolisten kanssa, myös sisartensa kanssa. Harjoitti jatkuvaa sukurutsaa kaikkien sisariensa kanssa ja sijoitti suurissa pidoissa jokaisen heistä vuorotellen oikealle puolelleen, vaimon levätessä vasemmalla puolella. Hänen otaksutaan raiskanneen sisarensa Drusillan, tämän ollessa vielä alaikäinen. Hänen isoäitinsä Antonia tapasi heidät kerran itse teossa. Omasta käytöksestään huolimatta karkotti kaupungista "luonnonvastaista sukupuolivietin harjoittamista" harrastavat henkilöt, vaivoin suostuttuaan siihen, ettei heitä hukutettu mereen. Ei antanut mitään arvoa omalle enempää kuin toistenkaan siveydelle.

    Harrasti luonnottomia suhteita pantomiiminäyttelijöihin, orjiin ja lukemattomiin muihin ihmisiin. Lemmensuhteita prostituoitujen kanssa. Pidättyi raiskaamasta tuskin ainoatakaan jalosukuista naista. Juhlissa hän tutki käsin kopeloimalla kaikki naiset, myös vaimot ja vei mieleisensä naisen sivuhuoneeseen parittelua varten. Tämän jälkeen hän antoi kuuluvasti arvosanansa sekä naisen ulkomuodosta että yhdynnästä. Aina suudellessaan vaimoaan tai rakastajatartaan hän totesi: "Tämäkin pää putoaa heti jos minä vain käsken".

    Käytös ja luonne

    Caligula oli luontaisesti julma ja paheellinen ja oli erittäin halukkaasti läsnä, kun tuomittuja kidutettiin ja teloitettiin. Sahautti ihmisiä elävältä kahtia ja syötti villieläimille. Hän oli perinyt maineikkailta esivanhemmiltaan vain huonoja taipumuksia: ylimielisyyttä, tunteettomuutta, pöyhkeyttä sekä halua nöyryyttää ja alistaa. Humaltui vallastaan. Harjoitti öisin sekä määrätöntä mässäilyä että pohjatonta huoruutta.

    Luonteeltaan täydellisen häpeämätön, pitäen tätä itse omista luonteenpiirteistään ihailtavimpana. Käytti nauttien mitä karkeinta kieltä. Kulutti varoja hekumalliseen elämään osaavammin kuin kukaan tuhlari ennen häntä. Äärimmäinen itseluottamus ja äärimmäinen pelokkuus yhtyneenä samassa persoonassa. Esiintyi äärettömän kauniissa asuissa, yllään jalokivillä kirjottu viitta, pitkähihainen tunika ja rannerenkaat, joskus silkistä ommeltu naisen puku, joskus puolikengät tai saappaat, joskus keisarin henkivartiokaartin sotilaiden saappaat, toisinaan naisten matalat jalkineet.

    Koulutus, sivistys

    Harrasti uutterasti teatteritaidetta, tanssia, gladiaattoritaisteluita ja laulua. Tanssi huilujen soidessa, nilkkatiukujen helistessä ja puuanturain tömistessä, yllään viitta ja kantapäihin asti ulottuva tunika. Vapaissa opinnoissaan hän ei välittänyt paljon kirjallisuudesta, mutta harrasti huomattavasti puhetaitoa. Kirjoitti mielellään erilaisia vastineita, syytöksiä ja puolustuksia. Uida hän ei osannut.
    Ulkonäön yleisilme - Caligula oli ulkonäöltään "hurja" ja voimisti tätä vaikutelmaa yllättävillä eleillä ja virnistyksillä.

    Pituus ja ruumiinrakenne - iho - Pitkä, hyvin kookas. Kelmeänkalpea, pitkäjalkainen hujoppi. Keskiruumis tavattoman suuri. Laihat jalat, heikot sääret. Runsas karvoitus - vartalo huonosti rakentunut.

    Päänalue - Kasvot jo luonnostaan tavattoman rumat, mitä vaikutelmaa korostivat erilaiset irveilevät ilmeet. Ohut ja heikko kaula. Leveä ja julmannäköinen otsa. Harva, mutta kiharainen tukka aiheutti Caligulalle komplekseja - päälaelta kalju. Käytti tekotukkaa eli peruukkia. Jos joku erehtyi pilailemaan hiuksista, seurasi usein kuolemanrangaistus. Silmäkuopat ja ohimot ontevat eli kuopalla. Tuijottava katse, jonka on mielletty liittyneen sadistisuuteen ja "saaliin" arvioimiseen.

    Erityiset ominaisuudet ja tuntomerkit - Jatkuva unettomuus. Caligula ei nukkunut koskaan kolmea tuntia pidempään, vaan makasi yölläkin vuoteessaan valveillaan tai harhaili aamua odotellen palatsinsa pitkillä pylväskäytävillä. Kaikkien sukunsa keisareiden tapaan pelkäsi ukkosta salamoineen ja piiloutui ukkosilmalla sänkynsä alle. Caligula häiritsi teatterissa tragediaa seuratessaan muuta yleisöä, sillä hänellä oli pakonomainen tarve laulaa näyttelijän mukana ja matkia hänen eleitään.

    Sairaudet - Ei terve ruumiiltaan eikä sielultaan. Poikaiällä vaivasi kaatumatauti. Caligula tiesi itsekin olevansa sielultaan sairas ja aikoi toisinaan vetäytyä syrjään puhdistamaan aivojaan. Hänen vaimonsa Caesonian luullaan antaneen hänelle lemmennostatukseen tarkoitettua juomaa, joka teki hänet sekopäiseksi. Mahdollisesti jakomielitautinen ja epileptikko, mutta jälkipolvien diagnoosit keisareiden mielenterveydestä ovat arvailuja tai parhaimmillaankin sivistyneitä päätelmiä.

  • Erityistä huomioitavaa - Kohtuulliset elämäntavat sairauden puhkeamiseen saakka, minkä jälkeen mässäsi määrättömästi ja joi kuin sieni.
  • Claudius - (1. elokuuta 10 eaa. - 13. lokakuuta 54) - keisarina 41 - 54

    Tiberius Claudius Caesar Augustus Germanicus (synt. Tiberius Claudius Drusus, myöh. Tiberius Claudius Nero Germanicus - lyhyesti: Claudius).

    Siveellisyys

    Biseksuaali. Kaikkien Juliusten-Claudiusten suvun keisareiden tavoin meni seksuaalisessa elämässään kohtuuttomuuksiin äärimmäisyyksiin asti, suosien molempia sukupuolia kaikissa ikäryhmissä, mutta ei aikuisia miehiä. Claudiuksella oli kaiken aikaa useita rakastajattaria.

    Käytös ja luonne

    Häilyvä käytös. Oli joskus huolellinen ja harkitsevainen, joskus taas ajattelematon ja äkkipikainen, toisinaan typerä ja kuin mieltä vailla. Arka ja epäluuloinen. Hajamielinen ja harkitsematon, joskus heikkomuistinen, ehkä tarkoituksellisesti. Claudius seurasi mielellään kidutuksia ja mestauksia. Julma ja verenhimoinen. Hänen luonteensa oli samanlainen sekoitus älyä, julmuutta ja ylimielisyyttä, kuin kaikilla muillakin Augustuksen sukua olevilla keisareilla. Juomari.

    Koulutus, sivistys

    Claudius harrasti huomattavassa määrin vapaita opintoja varhaisesta nuoruudestaan lähtien ja julkaisi useita näytteitä saavutuksistaan eri aloilla. Hän harrasti paikallishistorioiden ja etruskikulttuurin tutkimusta. Etruskeista hän kirjoitti kreikaksi 20 kirjaa käsittävän teoksen Tyrrhenika. Lausui usein oikeudessakin Homeroksen säkeitä. Omistautui tieteellisiin tutkimuksiin ja yllätti vieraansa käyttämiensä ilmaisujen valikoidulla hienostuneisuudella. Huolimatta ulkoisista ominaisuuksistaan, jotka antoivat vaikutelman idiootista, oli Claudius sivistynyt, henkevä ja älykäs. Hän oli erityisen kiinnostunut laeista, asetuksista ja oikeudenkäynneistä.
    Ulkonäön yleisilme - Claudius oli jo äitinsäkin mukaan epäsikiö, olento, jonka kehitys jäänyt kesken. Kömpelö esiintyminen. Kävellessä heikot polvet notkahtelivat.

    Pituus ja ruumiinrakenne - iho - Kookas, ei hoikka. Iho normaali.

    Päänalue - Tärisevä pää, erityisesti silloin, kun teki jotakin. Änkytys. Miellyttävät kasvot, kaunis valkoinen tukka ja täyteläinen kaula. Nauraa röhötti. Vihoissaan suu vaahtosi ja sieraimet valuivat.

    Erityiset ominaisuudet ja tuntomerkit - Halukas syömään ja juomaan milloin ja missä tahansa.

    Sairaudet - Varsin hyvä terveys. Keisarina ollessa vaivasi vatsan kouristus, joka oli niin kiusallista, että harkitsi itsemurhaa.

  • Erityistä huomioitavaa - Saattoi näytellä heikkomielistä, välttyäkseen salamurhaajilta. Augustuksen tapaan innokas nopanpelaaja ja pelasi sitä melkein missä vain. Otti syönnin päälle kunnon torkut ja heräsi vasta puolenyön aikaan.
  • Nero - (15. joulukuuta 37 - 9. kesäkuuta 68) - keisarina 54 - 68

    Nero Claudius Caesar Augustus Germanicus (synt. Lucius Domitius Ahenobarbus, myöh. Nero Claudius Caesar Drusus Germanicus - lyhyesti: Nero).

    Siveellisyys

    Biseksuaali. Incredibilium cupitor - kaiken uskomattoman rakastaja. Nero tunsi vetoa sekä naisiin että poikiin. Petikumppaneiksi kävivät kaikki yhteiskuntaluokat, niin ylhäiset varatut naiset, kuin orjapojat ja vapaasyntyiset nuorukaiset. Jos hän kohtasi naisen, jonka halusi, hän ei kaihtanut juuri mitään keinoja, päästäkseen päämääräänsä. Naisten täytyi olla vanhempia kuin hän, naimisissa ja äidillisiä tyyppejä, tai sitten tavallisia huoria, joista muuten eräskin oli varsin paljon hänen äitinsä, Agrippinan näköinen. Raiskasi systemaattisesti - myös itseään nuoremman velipuolensa, Britannicuksen. Neroa miellyttivät myös kauniit pojat, siinäkin suhteessa hän oli samanlainen, kuin kaikki muutkin Rooman keisarit. Lapsuutensa kokemusten kautta Nero oli seksuaalisesti estynyt ja kieroontunut. Hän eli teinivuosinaan kiihkeässä seksisuhteessa äitinsä Agrippinan kanssa. Vietteli haureuden harjoittamiseen vapaasyntyisiä poikia ja raiskasi yhden Rubria-nimisen Vestan neitsyenkin. Kuohitutti erään pojan, nimeltään Sporus ja meni tämän kanssa naimisiin. Puki itsensä villieläimen taljaan ja hyökkäsi sitten häkistä, koettelemaan paaluun sidottujen miesten ja naisten sukuelimiä.

    Käytös ja luonne

    Nero ei sietänyt yksinoloa vaan pyrki aina tekemään kaiken seurassa. Julkea, irstas, tuhlaavainen, saita ja julma. Herkkähipiäinen, maineen- ja kunnianhimoinen. Rikkaus ja raha olivat hänen mielestään arvokasta vain siksi, että sitä voitiin tuhlata aistillisiin nautintoihin. Esiintyi usein julkisuudessa yllään väljä takki, nenäliina kaulassa, vyötä vailla ja paljain jaloin. Halveksi syvästi kaikkia uskonollisia menoja, lukuun ottamatta Syyrian jumalattaren palvontaa, mutta halveksi tätäkin jumalatarta myöhemmin niin paljon, että kusi tämän kuvan päälle, miellyttyään toiseen taikauskoon.

    Koulutus, sivistys

    Viehtymys kulttuuriin, musiikkiin, näyttelemiseen ja myös urheiluun. Neroa perehdytettiin jo varhaisella iällä sekä tieteisiin että taiteisiin. Poikaiällään hän harrasti melkein kaikkia vapaita taiteita, mutta hänen äitinsä käänsi hänen mielenkiintonsa pois filosofiasta, koska se hänen mielestään oli vahingollista tulevalle keisarille. Harrasti runoutta enemmän kuin mitään muuta ja sepitti säkeitä. Sai opettajaltaan Senecalta parasta mahdollista opetusta. Harjoitti innolla myös maalausta ja kuvanveistoa.
    Ulkonäön yleisilme - Nero oli olemukseltaan mieluummin kaunis kuin komea - "ei missään nimessä vastenmielisen näköinen".

    Pituus ja ruumiinrakenne - iho - Keskipituinen. Vatsa pömpöttävä. Jalat puikelot. Ruumis täynnä läikkiä ja pahanhajuinen.

    Päänalue - Kasvojen piirteet kauniit, mutta eivät miellyttävät. Vaalea, punertava tukka, poskilta eteen kammattuna, yleensä pitkinä suortuvina, ulottui Kreikan matkalla olkapäille saakka. Jäykkäniskainen, silmät siniset ja hailakat, kalpeaihoinen.

    Erityiset ominaisuudet ja tuntomerkit - Makasi usein selällään, lyijylevy rintansa päällä, kehittääkseen laulajan keuhkojaan. Puhdistautui, ottamalla peräruiskeita, oksentamalla sekä pidättymällä syömästä hedelmiä sekä muita ääntä vahingoittavia ruokia.

    Sairaudet - Ajoittain ihosairauksia, kuten haisevia märkärakkuloita. Monipuolisesti urheilua, kuten ratsastusta ja painia harrastavana, fyysinen kunto lienee ollut hyväkin, vaikkakaan ei atleettinen. Vaikka hän eli irstaasti, terveys säilyi hyvänä ja hän oli neljätoista vuotta kestäneen hallitusaikansa kuluessa vain kolmesti sairaana, eikä tällöinkään niin pahasti, että olisi joutunut luopumaan esim. viinin juomisesta.

  • Erityistä huomioitavaa - Esiintyvä taiteilija kaikilla mahdollisilla taiteen aloilla laulusta soittoon ja näyttelemiseen. Kun Nero lauloi näyttämöllä, niin kukaan ei saanut poistua katsomosta ja siten jotkut naiset jopa joutuivat synnyttämään katsomossa, hänen laulaessaan.
  • Antinoos
    Amorin nuolen lävistämä sydän "Antinoos l. Antinous" - (111 - 130)

    Antinoos oli keisari Hadrianuksen poikarakastettu, jonka hän löysi matkoillaan Kreikasta ja jolle hän menetti sydämensä. Antinoos edustaa antiikin ajan täydellisintä, nuorukaisen kauneutta, ollen myös myöhemmän ajan kielikuvissa kauneuden perikuva.

    Antinoos hukkui sittemmin pariskunnan yhteisellä matkalla Egyptissä Niiliin. Syyt onnettomuuteen ovat hämärän peitossa. Purjehtiessaan Hadrianuksen kanssa Egyptissä Antinoos ehkä hyppäsi jostain syystä Niiliin. Tarinan mukaan hän halusi pitkittää teollaan Hadrianuksen elämää. Toisen tarinan mukaan kyseessä oli vahinko. Saattoihan kyseessä olla myös itsemurha.

    Hadrianus suri poikaystäväänsä, julisti tämän jumalaksi, perusti hänelle kaupungin (Antinoopolis) ja pystytti hänelle patsaita ja temppeleitä.
    Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
    *Kuva - Ludovisi Collection, inv. no. 8620, Museo Nazionale Romano, Palazzo Altemps, Rooma, Italia - Copyright © Nick Thompson


    Antinoosista on olemassa useampia veistoksia, joissa hänen ulkomuotoaan on tavoiteltu aikalaiskuvausten avulla. On oletettu, että kaikki veistokset on toteutettu vuosien 130 ja 138 välillä, eli Antinoosin kuolinvuoden ja keisari Hadrianuksen kuolinvuoden välillä. Oletus perustuu siihen ajatukseen, että kenelläkään muulla, kuin Hadrianuksella, ei olisi ollut syytä ja intoa tilata veistoksia Antinoosista.

    Cupido
    Galba - (68 - 69) - Biseksuaali. Hänen sukuviettinsä kohdistui enemmän miehiin kuin naisiin, ja hän tyydytti sitä mieluiten aikuisten, vahvojen miesten kanssa. Kun Galballe tuotiin tieto Neron kuolemasta, niin hän kiihottui tästä niin, että siirtyi heti suosikkinsa Iceluksen kanssa rakastelemaan. Vaikka olikin tällöin jo 72-vuotias. Claudiuksen ystävä. Rikollisia tuomitessaan hyvin ankara. Katkaisutti petolliselta rahanvaihtajalta kädet ja antoi naulata ne hänen pöytäänsä. Julma ja saita. Galba oli keskikokoinen, hänen päänsä oli aivan kalju, silmät olivat siniset, nenä käyrä. Kädet ja jalat erittäin leininlyömät. Oikeassa kupeessa niin suuri, riippuva kasvannainen, että sitä oli vaikeaa pitää aloillaan siteidenkään avulla.

    Otho - (69) - Biseksuaali, luonnottomien sukupuolisuhteiden innokas harjoittaja, Neron ystävä. Keskikokoinen, lättäjalkainen ja vääräsäärinen. Naisellisen turhamainen. Antoi nyhtää pois ihokarvansa ja käytti peruukkia. Hieroi kasvojaan päivittäin kostutetulla leivällä, estääkseen parrankasvun. Huolimatta ulkoisesta olemuksestaan Otho oli urhea. Hän teki itsemurhan, hallittuaan vain kolme kuukautta.

    Vitellius - (69) - Biseksuaali. Neron ystävä. Harvinaisen kookas, punakkakasvoinen viinin juomisen vuoksi, isovatsainen, ontui toista jalkaansa. Rahvaanomainen, ahne ja irstas. Aulus Vitellius Germanicus Augustus vietti lapsuus- ja varhaisen nuoruusikänsä Caprilla, Tiberiuksen porttojen ja ilopoikien seurassa. Tämän vuoksi hänestä käytettiin koko ikänsä lempinimeä Spintria (bordelleissa käytetty kolikko). Rakkaisiin kuului nuoruusiällä miesorja Asiaticus. Asiaticus oli kuitenkin myöhemmin uppiniskainen ja varasteleva ja siksi Vitellius myi hänet eräälle kiertävälle gladiaattorimestarille. Vitellius vapautti myöhemmin Asiaticuksen ja hallitsijaksi tultuaan antoi ensimmäisenä päivänä pidoissa hänelle kultasormuksen.

    Vitellius harrasti kaikkia paheita ja oli tunnettu "ruumiillisista avuistaan". Pahimpia vikoja olivat äärimmäinen nautinnonhimo ja julmuus. Hän tuomitsi mielellään teloitettavaksi ja kidutettavaksi kenet tahansa ja mistä syystä hyvänsä ja otti erilaisin petollisin tempuin hengiltä loputtomiin omia ystäviään ja entisiä koulutovereitaan. Valepukki ja kavala petturi. Antoi yhdellekin toverilleen tämän kuumekohtauksessa lääkettä, joka olikin voimakas myrkkysekoitus, ja nautti kuolevan viimeisistä korahduksista.

    Vitellius halusi seurata teloituksia, pitäen niitä "ihanana silmänruokana". Kun kaksi veljestä oli pyytämässä armahdusta isälleen, hän teloitutti saman tien pojatkin. Nautti päivässä neljä ateriaa niitä seuraavine juominkeineen, ja oksensi välillä oksetusaineiden avulla, jotta kykeni taas syömään. Pidoissa ruokalajien määrät olivat valtaisia. Teetti valtaisan ruokalautasen, jota hän nimitti Minervan kilveksi ja jolle ahdettiin röykkiöittäin papukaijakalojen maksaa, fasaanien ja riikinkukkojen aivoja, flamingojen kieliä ja mureenain mätiä. Rajaton ruokahalu, inhottava ahmatti. Innokas nopanpelaaja Claudiuksen kanssa.

    Vitellius surmattiin pitkällisessä prosessissa, jossa kansa kuljetti häntä Rooman kaduilla ja syyti hänen ylleen häväistyksiä, lokaa ja lantaa sekä solvauksia ja lopulta hänet kidutettiin pikkuhiljaa hengiltä ja ruumis vedettiin sitten koukuilla Tiberiin.

    Domitianus - (81 - 96) - Hirmuhallitsija, tyranni. Seksin suurkuluttaja, lukuisia avioliiton ulkopuolisia suhteita. Valitti aikalaistensa moraalin rappiosta. Kalju, laati aihetta käsitelevän pienen teoksen.

    Nerva - (96 - 98) - Vietteli Domitianuksen, kun tämä oli nuori.

    Trajanus - (98 - 117) - Harrasti viinejä ja poikia.
    Suihkulähteellä
    Suihkulähteellä

    Veistokset marmorista suihkulähteellä Fontaine Le Miroir d'eau, Pariisi, Ranska. Ranskalainen kuvanveistäjä François-Raoul Larche (1860 - 1920).

    Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
    *Kuvat Copyright © Siren-Com
    Antinoos

    All rights reserved
    *Kuva Antinoos, Hadrianuksen rakkauden kohde - Copyright © Jo'seph
    Photo used with permission.


    Hadrianus - (117 - 138) - Rakastui Bithyniassa, Kreikassa, nykyisen Turkin alueella, matkallaan kauniiseen nuorukaiseen nimeltään Antinoos (lat. Antinous), jolle menetti sydämensä ja jonka otti mukaansa. Keisaria kolme vuosikymmentä nuorempi Antinoos hukkui pariskunnan matkalla Egyptissä Niiliin. Hadrianus julisti tämän jälkeen Antinoosin jumalaksi. Hadrianus oli innokas amatööriarkkitehti, kirjoitti runoja ja harrasti monin tavoin kreikkalaista kulttuuria. Hän ihaili filosofeja ja alkoi ensimmäisenä keisareista käyttää partaa.

    Antoninus Pius - (138 - 161) - Äärimmäinen harvinaisuus keisareiden joukossa: kohtuullisuutta vaaliva hyveellisyyden ruumiillistuma. Painuessaan vanhempana kumaraan, kääritytti itsensä ympärille eräänlaisen korsetin; siteitä ja puulastoja.

    Marcus Aurelius - (161 - 180) - Joko vatsahaavan taikka syövän vuoksi nautti päivittäin oopiumia, ja kirjoitti näissä oopiumihöyryissään maailmaasyleileviä filosofisia pohdintoja.

    Lucius Verus - (161 - 169) - Hän oli kullankeltaisista hiuksistaan niin ylpeä, että korostaakseen niiden kullanhohtoa, sekoitti niihin kultapölyä.

    Commodus - (180 - 192) - Mielipuolinen hirviö ja gladiaattori. Tapatti ja teloitutti ihmisiä loputtomana virtana. Tappoi itse näytöksissä gladiaattorina järjestetyissä oloissa, joissa itsellään ei ollut mitään vaaraa, loputtomiin erilajisia eläimiä, kaiken mitä liikkui: leopardeja, norsuja, karhuja, tiikereitä, virtahepoja. Katkoi strutseilta kaulat ja nautti näiden säntäilystä päättömänä. Tappoi yhdellä ainoalla kerralla sata leijonaa, kunkin yhdellä keihäällä, yhteensä sadalla keihäällä. Ihmisten välisissä taisteluissa kukaan ei uskaltanut haavoittaa keisaria, mutta Commodus ei surmannut vastataistelijoitaan, vaan haavoitti heitä vain hieman.

    Didius Julianus - (193) - Surkein ja turhin keisari. Ennätti pitää lyhyenä hallintoaikanaan vain kekkereitä ystävilleen ja tehdä itsestään pellen. Julisti painattamissaan rahoissa olevansa RECTOR ORBIS eli maailman hallitsija, vaikka hänen valtansa ei juurikaan ulottunut Rooman kaupungin ulkopuolelle.

    Caracalla - (211 - 217) - Viimeisellä matkallaan hänellä oli mukanaan ratsusaattueena joukko valikoituja henkivartijoita, joista yksi kuitenkin pisti keisarin kuoliaaksi, kun tämä oli kyykistyneenä isommille tarpeilleen.

    Elagabalus - (218 - 222) - Keisarin homoseksuaalisuus ei missään nimessä ollut mikään uusi asia roomalaisille. Poikien vikitteleminen kyllä sallittiin, mutta roomalaisia ei miellyttänyt se, että keisari omaksui Elagabaluksen tapaan rakastellessaan feminiinisen roolin. Nautinnon tavoitteleminen raavaille miehille alistumalla ei sopinut roomalaisten mielestä keisarin arvovallalle. Elagabalus Rooman historian ehkä erikoislaatuisin keisari, Elagabalus.

    Maximinus Thrax - (235 - 238) - Fyysiesti Elagabaluksen vastakohta: iso ja lihaksikas, kaksi ja puoli metriä pitkä, jykevä leuka, sotilaallinen siilitukka. Söi yleensä kerralla 13 mutta joskus 20 kiloa lihaa. Täytti kuntoillessaan näytösluontoisesti litran astian, ehkä isommankin, hiellään. Veti täysiä kuormarattaita, rusikoi hevoset paljailla nyrkeillään, murskasi tuffikivet, veti puita juuriltaan ja piti sormuksenaan pikkurillissään vaimonsa rannerengasta. (Maximinuksen kohdalla historioitsijat ovat innostuneet "hieman" värittämään ja liioittelemaan).
    Piazza del Popolo, Rooma, Italia.
    Piazza del Popolo, Rooma, Italia.

    Rooman keisariaika

    Rooman keisarikunnan virallisena alkupäivänä pidetään 16. tammikuuta vuonna 27 eaa., jolloin senaatti antoi hallitsijalle kunnianimen Augustus. Rooman ensimmäinen keisari oli Julius Caesarin ottopoika, hänen veljensä tyttärenpoika Octavianus.
    Ennen keisariaikaa Rooma oli tasavalta aikaan 27 eaa. saakka. Tasavalta-ajan hallitsijalla Julius Caesarilla oli käytännössä rajaton itsevaltius. Hän olisi mieluusti julistuttanut myös itsensä kuninkaaksi.

    Ensimmäiset viisi, Claudiusten ja Juliusten sukudynastiaan kuulunutta keisaria olivat kaikki monin tavoin poikkeavia, väkivaltaisia ja rikollisia luonteita. Heillä oli taakkanaan myös monenlaisia sairauksia, kuten kaatumatautia, skitsofreniaa ja ukkospelkoa.
    Lähteet

    *Suetonius: Rooman keisarien elämäkertoja - WSOY
    *Arto Kivimäki & Pekka Tuomisto: Rooman keisarit - Karisto
    *Philipp Vandenberg: Nero - WSOY
    *Marianne Ojanaho - Keisari Nero - Tyranni ja taiteilija - Atena
    *Maija-Leena Kallela, Erkki Palmén, Juhani Sarsila: He tekivät Rooman - Jyväskylän Yliopistopaino 2011
    *Sami Koski, Mika Rissanen, Juha Tahvanainen: Antiikin urheilu - Olympian kentiltä Rooman areenoille - Atena
    *Alexander S. Murray: Who's who in Mythology
    *Olli Seppälä: Maan ja taivaan enkelit - Kirjapaja
    *Alf Henrikson: Antiikin tarinoita I ja II - WSOY
    *Maarit Kaimio: Antiikin myytit ja uskonnot - Otava
    *Kulttuuri antiikin maailmassa - Kustannusosakeyhtiö Teos 2009
    *Paavo Castrén: Uusi antiikin historia - Otava
    *Nathaniel Harris: Antiikin Kreikka - Gummerus
    *Taiteen Pikkujättiläinen - WSOY
    *Ted Andrews: Elä maagisesti - Keijut, luonnonhenget ja taruolennot - Delfiini Kirjat
    *Spectrum
    *Wikipedia: Suomalaiset nimet, sekä syntymä- ja kuolinajat
    *Rolf C. Wirtz: Taide & Arkkitehtuuri - Firenze - Könemann
    *** tunturisusi.com linkit ***