Tunturisuden sivut
Ylhäällä vasemmalla: "Gladiaattorit juhlivat", italialainen Giovanni Lanfranco (1582 - 1647) - Katso kuva kokonaisena.
Ylhäällä oikealla: "Voitokas gladiaattori", espanjalainen Andrés Parladé (1859 - 1933) - Katso kuva kokonaisena.
Gladiaattori
All rights reserved
*Kuva yllä - Copyright © deviantART/evren-ince
Art used with permission.


Gladiaattorit Spartacus

Spartacus oli erittäin rohkea, vahva ja älykäs mies. Plutarkhoksen mukaan hän oli käytökseltään "kuin sivistynyt kreikkalainen". Spartacus syntyi Traakiassa, traakialaiseen spartokidien hallitsijasukuun. Traakiassa hän soti Rooman joukoissakin, mutta karkasi ja otettiin kiinni.

Aluksi Spartacus joutui kiinnioton jälkeen raatamaan kivilouhimoissa. Muuan kauppias iski silmänsä Spartacukseen, nähtyään tämän poikkeukselliset ruumiinvoimat. Hän osti Spartacuksen ja kuljetti tämän Roomaan ja sieltä Capuaan valmentamaan uusia gladiaattoreita. Ensimmäisellä vuosisadalla eaa. kuuluisin gladiaattorikoulu sijaitsi Capuassa.

Tarun mukaan nähtiin kerran, että kun Spartacus nukkui, kietoutui käärme hänen päänsä ympärille. Tällöin hänen vaimonsa vajosi jumalaiseen hurmokseen ja ilmoitti, että yöllinen näky oli merkki suuresta vallasta, jonka Spartacus saavuttaisi, mutta hänen loppunsa ei olisi onnellinen.

Spartacuksen kapina 73 - 71 eaa.

Vuonna 73 eaa. Capuassa kävi niin, että 74 traakialaista ja gallialaista gladiaattoria aloittivat kapinan. Kapinajoukon johdossa olivat Spartacus ja gallialainen Kriksos. Alkuaseistuksena joukolla oli eräästä keittiöstä varastettuja veitsiä ja paistinvartaita. Poistuttuaan Capuasta yhdessä kapinatovereikseen hyväksymiensä miesten kanssa Spartacus törmäsi sattumalta gladiaattorien aseita kuljettaviin vaunuihin. Kapinalliset ryöstivät aseet oitis itselleen ja valtasivat tukikohdakseen Vesuviusvuoren. Näin kapina alkoi räväkästi ja suotuisissa onnen tuulissa.

Vesuviuksella Spartacus näyttää taitonsa

Roomassa havahduttiin kapinaan, mutta siellä ei aluksi laisinkaan tajuttu sitä, miten vaarallinen kapinahanke oli meneillään. Vesuviusta takaisin valtaamaan lähetettiin vaivaiset kaksi legioonaa. Legioonat asettuivat asemiin Vesuviuksen juurelle, odottamaan alas laskeutuvia kapinallisia, lyödäkseen heidät. He pitivät operaatiota hyvin nopeasti ja helposti hoideltavana.

Roomalaiset eivät osanneet varautua siihen, mitä tuleman piti. Spartacus ei ollut vain vahva ja rohkea sekä onnekas, vaan näissä ensimmäisissä taisteluissaan hän osoitti heti suurenmoista sotapäällikön ja strategin neuvokkuutta ja taktista kykyä.

Kun legioonalaiset odottivat Spartacuksen kapinallisia toisella puolella, niin toisella puolellapas nämä valmistautuivatkin yllättämään legioonalaiset näiden selustan puolelta. Kapinalliset valmistivat katkomistaan ja punomistaan viiniköynnöksistä vahvat portaat, jotka laskettiin yli kalliojyrkänteen niin, että ne ulottuivat alas asti. Näitä huojuvia köynnösnuoraportaita pitkin Spartacuksen miehet laskeutuivat alas Vesuviukselta, ja kyyryssä, hiljaa ja huomaamattomasti hölkkäsivät toiselle puolelle vuorta, legioonalaisten taakse. Tämän jälkeen seurasi äkkirynnäkkö, jossa täysin yllätetyt roomalaiset lyötiin ja loput riensivät hädissään pakosalle.

Spartacus

"Spartacus" - ranskalainen Denis Foyatier (1793 - 1863) - Louvre, Pariisi, Ranska.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © carolemadge1


Spartacuksen joukot kasvavat - alkaa voittojen vyöry

Tieto kapinasta kiiri kulovalkean tavoin kaikkialle ja lisää väkeä, karanneita orjia vuoren tuntumassa sijaitsevilta maatiloilta ja muita maaseudun maattomia köyhiä alkoi rientää tuhansittain tulvivana vyörynä, palavan taisteluhengen riivaamina kapinajoukkoihin. Kohta heitä saapui laajoilta alueilta, kaikkialta Italiasta. Pian joukoissa oli yli sata tuhatta miestä ryntäämässä päin Rooman uusia, kapinallisia vastaan taistelevia legioonia.

Menestys seurasi Spartacusta taisteluissa toisensa jälkeen. Hän hävitti Campanian aseiden ja tulen avulla sekä saavutti useita voittoja Rooman armeijasta eri puolilla Italiaa. Toisen konsulin hän nujersi Apenniineilla, toisen konsulin leirin hän hävitti maan tasalle Modenan edustalla. Spartacuksen menestys ja ilmeinen pääsy kaikkialle, mihin hän vain joukkoineen suuntasi, herätti Rooman asukkaissa suurta pelkoa. Uskottiin tuon valtion vihollisen milloin hyvänsä suuntaavan kulkunsa kohti Roomaa ja valtaavan kaupungin.

Sotaonni kääntyy

Spartacus oli sotapäällikkönä viisas ja realisti, hän tiesi ja tunsi Rooman sotilasmahdin ja tajusi, että hän tuskin koskaan kykenisi joukkoineen kaatamaan Rooman valtaa. Eiväthän roomalaiset olleet kukistuneet edes toisessa puunilaissodassa, kun Karthagon vaaralliset joukot olivat iskeneet yhteen heidän kanssaan.

Niinpä Spartacus johti joukkonsa Alpeille, katsoen parhaaksi vuorten ylittämisen ja poistumisen koko Italiasta. Hänellä oli mielessään, että osa miehistä voisi asettua aloilleen Galliaan tai Germaniaan, joka ei ollut Rooman vallan alainen, osa taas voisi lähteä Traakiaan.

Tämä suunnitelma miellytti perin harvoja, sillä menestyksensä huumaamina Spartacuksen miehet varmaankin ajattelivat olevansa lyömättömiä. Osa miehistä halusi tunkeutua Italiassa niille seuduille, joilla ei vielä oltu käyty, sillä ryöstettävää riitti. Osa miehistä olisi halunnut hakeutua takaisin niille seuduille, joilta he alunalkaen olivat orjina lähteneet, ja aloittaa maanviljelyksen vapaina miehinä. Erimielisyydet johtivat siihen, että suuret määrät kapinallisia jätti Spartacuksen, mikä tietenkin hyödytti roomalaisia.

Spartacus lyödään

Kun Marcus Licinius Crassuksesta tuli Rooman sotavoimien päällikkö, alkoivat Spartacukselle lähestyä lopun ajat. Sullan proskriptioiden avulla suuresti rikastunut, prokonsulin valtuudet saanut Marcus Licinius Crassus sai nyt tehtäväkseen kukistaa orjien kapinan, ja hän kävi päättäväisesti toimeen. Hän onnistui saartamaan Spartacuksen joukot Buttiumiin. Juuri, kun Crassus oli jo voittamassa taistelun, lähetti kateellinen senaatti vielä Pompeiuksenkin joukkoineen paikalle.

Merirosvojen kanssa tehdyn sopimuksen mukaan Spartacuksen piti ylittää joukkoineen Messinan salmi merirosvojen toimittamilla aluksilla, mutta nämä pettivät antamansa lupaukset, kun Rooman senaatti lahjoi antamillaan lupauksilla merirosvot.

Spartacuksen joukot saarrettiin Italian eteläisimmässä kolkassa, Buttiumissa. Viimeisillä hetkillään Spartacus taisteli, toisen jalkansa loukattuaan, polvillaan - ja tuli siinä isketyksi kuoliaaksi. Viisituhatta hänen miestään pakeni kohti pohjoista, mutta heitä odottava Pompeius surmasi heidät jokikisen viimeiseen mieheen.

Crassus puolestaan, täysin säälimättömästi, ristiinnaulitsi kuusituhatta miestä Via Appian varrelle, Rooman ja Capuan välille - varoitusmerkiksi muille mahdollisesti kapinaa suunnitteleville. Spartacusta ei siis ristiinnaulittu, kuten tehdään hänestä tehdyssä hienossa amerikkalaisessa elokuvassa, vaan hän kuoli urhean vapaan miehen lailla taistelukentällä.
Spartacus

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva - gladiaattorin kypärä kasvosuojus - Copyright © globetrotter_rodrigo


Spartacuksen muisto elää

Roomalaisten tapoihin ja orjuuteen ei Spartacuksen kapina noina aikoina tuonut mitään muutoksia. Se aiheutti paljon vahinkoa kansakunnalle ja taisteluissa kaatui noin satatuhatta orjaa, jotka olivat aiemmin toimineet ilmaisena työvoimana suurtiloilla. Kapinasta toipuessaan vapaat kansalaiset nauttivat edelleen täysin rinnoin orjatyön hedelmistä ja käyttivät hyväkseen orjia kaikin, kuviteltavissa olevin tavoin. Tosin, eräissä roomalaisssia perheissä yritettiin ainakin jonkin aikaa noudattaa orjien kanssa jonkinlaista oikeudenmukaisuutta ja inhimillisyyttä, mutta sen ainoana tarkoituksena oli saada orjista enemmän hyötyä. Kuinkapa tavallisista kansalaisista olisi voinut tulla hetkessä orjuuden vastustajia, kun edes aikansa suurimmat filosofit Platon ja Aristoteles eivät nähneet orjuudessa mitään tuomittavaa.

Jälkipolville ja meidän aikamme ihmisille Spartacuksen nimi symboloi vapautta tai ainakin pyrkimystä siihen. On luonnollista, etä Spartacuksesta on tullut moninaisten, ihmisten välistä tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta hakevien liikkeiden suuri sankarihahmo. Hän esiintyy uuden ajan kirjallisuudessa (mm. Doris Lessing, Franz Grillparzer, James Leslie Mitchell) ja poliittisessa propagandassa.

DDR otti vuonna 1996 käyttöön Spartacus-postimerkit. Vuonna 1969 Spartacus antoi nimensä marxilaisten opiskelijoiden yhdistykselle. Neuvostoliitossa ja sen liittolaismaissa urheiltiin spartakiadeissa. Spartacuksen elämä ja hänen sosiaalinen ohjelmansa on herättänyt suurta kiinnostusta erityisesti sosialistisessa liikkeessä ja marxilaisessa historiankirjoituksessa. Silti todetaan, että hänen sosiaalista ohjelmaansa on ehkä liioiteltu.

Spartacuksesta on tehty monta elokuvaa. Balettikin on omistettu hänelle. Aram Hatshaturjan on säveltänyt Spartacuksen tarinan pohjalta hyvin suositun baletin, joka sai Leninin palkinnon vuonna 1954.

Gladiaattori

All rights reserved
*Kuva - "Gladiator" - Copyright © deviantART/tiger1313 - Maciej Kuciara
Art used with permission.


Lähteet
Maija-Leena Kallela, Erkki Palmén, Juhani Sarsila: He tekivät Rooman - Jyväskylän Yliopistopaino 2011
Spectrum
Paavo Castrén: Uusi antiikin historia - Otava
Kulttuuri antiikin maailmassa - Kustannusosakeyhtiö Teos
Nathaniel Harris: Antiikin Kreikka - Gummerus


Gladiaattorit Gladiaattorit Katso myös gladiaattorit.
Spartacus
Spartacuksen vala (kirous) - Louis-Ernest Barrias (1841 - 1905) - Pariisi, Ranska Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/Nan Palmero
*** tunturisusi.com linkit ***