Dinosaurukset hirmuliskot

Baryonyx walkeri - "Raskas kynsi" tai "Kynnet" (Nimesivät Charig & Milner, 1986)

Baryonyx walkeri eli varhaisella liitukaudella 130 - 125 miljoonaa vuotta sitten. Se oli spinosaureihin (Spinosauroidea) kuuluva petodinosaurus eli teropodi. Sillä oli pituutta noin 9 metriä ja painoa ainakin noin 2 tonnia, mutta ehkä enemmänkin, jopa 3 tonnia.

Sattumalta Isossa-Britanniassa esiin tullut valtavan kokoinen kynsi johti tutkijat oudon lihansyöjädinosauruksen luurangon äärelle vuonna 1983. Kynnen löysi fossiiliharrastaja William Walker, ollessaan etsintäretkellä Etelä-Englannin Surreyssa, eräästä savikuopasta. Tämän jälkeen kaivauksia tehnyt paleontologiryhmä löysi paikalta miltei kokonaisen Baryonyxin luurangon.

Tapaus oli eräs tärkeimmistä dinosauruslöydöksistä 1900-luvulla. Baryonyx sai valtavien peukalonkynsiensä vuoksi lempinimen "Kynnet". Laji nimettiin löytäjänsä mukaan, B. walkeri.

Peukalonkynnen pituus oli 28 cm, mutta se on ollut todennäköisesti pidempi, jos sitä on peittänyt sarveisaine.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva ylinnä Copyright Maia C
*Kuva oikealla Copyright etee
*Kuva kokovertailusta alla Copyright Dinoguy2

Yllä kokovertailussa eräitä petodinosauruksia. Isoin on kaikkien aikojen suurikokoisin Spinosaurus, mutta suuri on myös mukana oleva Baryonyx walkeri.

Mestarikalastaja

Mitä ilmeisimmin Baryonyx on ollut taitava kalojen pyydystäjä. Se on voinut käyttää valtavia peukalonkynsiään kalojen pyydystämiseen. Sillä oli kapea, pitkä ja krokotiilimainen kuono, minkä ansiosta se on voinut käyttää myös teräviä hampaitaan kalojen nappaamiseen vedestä. Se varmaankin kahlasi joissa ja iski kalaan kiinni aina sellaisen havaitessaan. Koskipaikasta se saattoi napata kalaa suunsa täyteen yhdellä salaman nopealla louskauksella.

Kalojen lisäksi Baryonyx saalisti myös muita ajan vipeltäjiä, dinosauruksiakin.

Ehkä tasalämpöinen?

Baryonyx on voinut olla tasalämpöinen ja täysin kykenevä nopeutta ja kestävyyttä vaativaan saaliin takaa-ajoon maalla.

Liitukauden maisemaa

Aikana, jolloin Baryonyx eli, eteläinen Englanti ei ollut nykyisen kaltainen, leuto ja vehreä maa. Länsi-Eurooppa oli tuohon aikaan soisten, kosteiden metsien peittämää, trooppista tulvatasankoa. Mm. kortteista, käpypalmuista, saniaisista ja havupuista muodostunut kasvillisuus oli runsasta.

Hampaita riitti

Baryonyxillä oli vahvoissa leuoissaan yli sata terävää, sahamaista hammasta.

Terävät, kartion muotoiset hampaat soveltuivat hyvin liukkaan saaliin pyydystämiseen. Alaleuassa oli 32 hammasta kummallakin sivulla. Määrä on kaksinkertainen useimpiin teropodeihin verrattuna.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva vasemmalla Copyright Maia C
*Kuva alla Copyright etee

*** www.tunturisusi.com ***