|
|
Kurkistus munasta maailmaan
Kuvassa yllä sauropodivauva on juuri kuoriutunut munasta ja ihmettelee
näkemänsä maailman kauneutta ja perhosta.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright
deviantART/mmfrankford -
Melissa Frankford
DINOSAURUSTEN LISÄÄNTYMINEN
Dinosaurusten lisääntyminen perustui kaikkien muiden eläinten tavoin sukupuolten
väliseen paritteluun. Vaikka usein onkin löydetystä luurangosta vaikeaa määritellä,
kumpaa sukupuolta se edustaa, voi kuitenkin useinkin erottaa löydetyistä
luurangoista kaksi eri mallia - eli kaksi eri sukupuolta. On perusteltua olettaa, että niiden erot liittyvät
tavalla tai toisella kosintamenoihin, pesimiseen ja jälkeläisten kasvattamiseen.
Esimerkiksi sarvinaamojen kaulurit liittyivät luultavasti pikemminkin
parittelumenoihin kuin puolustautumiseen.
|
Suuri määrä jälkeläisiä
Dinosaurukset lisääntyivät eri tavoin kuin nykynisäkkäät.
Isot nykynisäkkäät synnyttävät kerrallaan muutaman poikasen, jotka tavallisesti
selviävät hengissä aikuisikään asti. Dinosaurukset taas lisääntyivät munimalla ja näyttävät munineen
tiettyinä aikoina paljon munia, ja riippumatta vanhempien hoivasta, poikasten eloonjäämisprosentti
oli ilmeisesti hyvin alhainen. Näin ollen dinosaurukset luottivat jälkeläisten suureen määrään
lajinsäilymisen turvaamiseksi.
|
|
Lisääntyminen munimalla
Dinosaurukset lisääntyivät munimalla.
Munansa ne laskivat maassa oleviin, sopiviin pesäkuoppiin. Munat olivat
kovakuorisia, kuten nykyisillä matelijoilla ja linnuilla. Fossilisoituneita
dinosaurusten munia on löydetty yli 200 pesästä eri puolilta maailmaa ja eräissä
niissä on ollut vieläpä pieni luurankokin sisällä. Tosin, useissa
tapauksissa ei tiedetä, mille dinosauruslajille munat ovat kuuluneet.
Joskus useammat emot laskivat munansa samaan pesään, jossa saattoikin
olla sitten 30 munaa.
Yllättävää on se, että dinosaurusten munat olivat kooltaan varsin pieniä.
Ne eivät olleet missään suhteessa munijoidensa omaan kokoon.
Jos munien koko olisi ollut suhteessa täysikasvuisen dinosauruksen
kokoon, olisi niiden kuori muotoutunut väkisinkin niin paksuksi,
että poikaset eivät ikinä olisi kyenneet kuoriutumaan ulos munasta.
Mitä ilmeisimmin dinosaurusten poikaset kehittyivät ja kasvoivat
hyvin nopeasti. Eräillä dinosauruksilla ruumiin mittasuhteet muuttuivat
iän myötä toisiksi.
Struthiomimus munarosvona
Kuvassa oikealla Struthiomimus, "Strutsin matkija", kaikkiruokainen lintulisko.
Struthiomimus kasvoi peräti neljä metriä pitkäksi ja painoi 150 kg.
Se eli 73 mvs myöhäisliitukaudella Pohjois-Amerikassa, ja ryösti aterioikseen myös muiden dinosaurusten
munia, kuten se kuvassa juuri on tekemässä.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright
Michael Hanscom
|
|
|
Kuvassa yllä
Pohjois-Carolinassa museoon rakennettu dinosauruksen pesä.
Pesät, munat ja poikaset
Ensimmäiset dinosauruksenmunat löydettiin Ranskasta vuonna 1859, ja ensimmäiset
dinosaurusten pesiksi tunnistettavat pesät Mongoliasta 1920-luvulla.
Kuitenkin vasta Montanasta 1970-luvulla löydetyt dinosaurusten pesimäpaikat
saivat tutkijat todella innostumaan dinosaurusten lisääntymiskäyttäytymisestä.
Sittemmin dinosaurusten munia, pesiä, poikasia ja niiden jalanjälkiä
on löydetty sadoilta kaivauksilta ympäri maailman.
Sauropodien munat olivat muodoltaan melkein pyöreitä, kun taas teropodien
munat olivat soikeita. Useimpien dinosaurusten munia on vaikea tunnistaa,
koska niissä on vain luiden kappaleita. Suurimmat dinosaurusten munat ovat noin
jalkapallon kokoisia, useimmat tätä pienempiä.
Dinosaurukset näyttävät viihtyneen samoilla pesintäpaikoilla vuodesta toiseen.
Pesät ovat joko olleet laajalla alueella, erillään toisistaan ja satunnaiselta
vaikuttavassa järjestyksessä, tai yhteen paikkaan ja vieri viereen rakennettuja,
vain täysikasvuisen eläimen mitan päässä toisistaan. Tällaisissa dinosaurusyhdyskunnissa
on voinut olla pesimässä satoja, jopa tuhansia dinosauruksia.
Dinosauruksen pesä saattoi olla maa-aineksesta koottu kasa, jonka keskellä
oli saniaisilla ja risuilla sisustettu syvennys.
Dinosaurukset saattoivat hautoa muniaan, ihan nykylintujen tapaan - tai jättivät
munansa heti ne munittuaan, aivan kuten monet nykyliskot ja -kilpikonnat.
Vaikuttaa siltä, että monet pienemmät, kevyeen höyhenpukuun verhoutuneet
dinosaurukset hautoivat muniaan kuin linnut konsanaan.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva yllä Copyright
Chris Short
|
Muuttaen munimaan
Argentiinasta on löydetty paikka, jossa dinosaurukset ovat käyttäneet
maalämpöä hyväksi muniensa haudottamisessa.
Sanagastan laaksossa sijaitsevalta 300 000 neliömetrin laajuiselta alueelta on löytynyt 80 fossiloitunutta dinosauruksen pesää.
Useimmissa pesissä oli 3-12 munaa ja ne sijaitsivat noin kolmen metrin säteellä lähimmästä kuumasta lähteestä, jotka olivat
toiminnassa liitukaudella. Alueen kuumien lähteiden järjestelmä on samankaltainen kuin Yellowstonen kansallispuistossa.
Pesimäpaikan uskotaan kuuluneen kasveja syöneille pitkäkaulaisille sauropodeille.
Tutkijat uskovat, että dinosaurukset palasivat sinne pesimään joka vuosi samalla tavalla kuin muuttolinnut
palaavat omille pesimäpaikoilleen.
(Nature Communications/HS)
Pesästä lähtö
Eri dinosaurukset kuoriutuivat eri kehitysvaiheissa. Esimerkiksi vastakuoriutuneet
sauropodin poikaset olivat jo varsin kehittyneitä ja valmiita selviytymään yksinään.
Hadrosaurusten poikaset puolestaan eivät vielä kuoriutessaan olleet kovin
kehittyneitä tai elinvoimaisia. Joidenkin dinosaurusten poikaset jäivät pesään
vanhempiensa ruokittaviksi.
Kasvun vaiheita
Dinosaurukset näyttävät kehittyneen täysikasvuisiksi melko nopeasti. Esimerkiksi
hadrosaurusten poikanen oli kuoriutuessaan noin 25 sentin mittainen ja parin vuoden ikäisenä
jo kaksimetrinen. Lopullisen kahdeksan metrin pituuden se saavutti noin
kymmenessä vuodessa.
Dinosaurukset ilmeisesti kasvoivat hyvin nopeasti ensimmäisten elinvuosiensa aikana,
mutta kasvu hidastui huomattavasti aikuisiällä. Jotkut dinosaurukset yksinkertaisesti
lakkasivat kasvamasta täysikasvuisiksi tultuaan,
kun taas toiset kasvoivat tasaisesti läpi elämänsä.
Montanasta löydetyt Maiasauruksen poikaset olivat noin 46 cm:n pituisia
kuoriutuessaan. Niiden koko tuplaantui seuraavien viiden kuukauden aikana.
Tänä aikana vanhemmat ruokkivat poikasia. Sitten poikaset alkoivat kasvaa nopeammin
ja saavuttivat noin 3,6 metrin pituuden ollessaan vuoden ikäisiä ja 7 metrin pituuden
seitsemän vuoden ikäisinä.
Isokokoisimmilla kasvutahti oli huima.
Sauropodien täytyi kasvaa käsittämättömän nopeasti, koska niiden munat eivät olleet
paljon greippiä suurempia.
Apatosauruksen keskimääräinen
kasvunopeus oli lähes 5,5 tonnia vuodessa.
|
|
|
|