Sammakkoliskokala
Jos on kehittynyt maalla eläneistä eläimistä ja olioista mitä erilaisimpia
ja kummallisimpiakin muotoja, niin vähintäänkin samoin on käynyt vesissä.
Siitä näytteenä kuvassa yllä sammakkoliskokala, jolla on yhtä aikaa kalan
ja hirmuliskon ominaisuuksia. No, sammakkoliskokala on kuitenkin taiteilijan mielikuvituksen
tuotetta, joten ehkä ihan tämän näköistä kalaa ei ole koskaan tavattu.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva sammakkoliskokalasta - Copyright
Beloved-Creature
ELÄMÄÄ VEDESSÄ DINOSAURUSTEN AIKAAN
Cladiosaurukset oli osittain vedessä viihtyvä matelijaryhmä ennen dinosaurusten
aikaa, myöhäisellä permikaudella.
Dinosaurusten aikaan meret jo kuhisivat elämää. Kirjavaan ja monipuoliseen merten
eläimistöön kuului kaloja, nilviäisiä, merililjoja, belemniitteja, ammoniitteja
ja lukuisia erilaisia merimatelijoita, kuten kala- ja joutsenliskoja.
Kalaliskot (Ichthyosauria) ja sauroptegyrit (Sauroptegyria), joista tunnetuimpiin
kuuluvat joutsenliskot eli plesiosaurukset, ilmestyivät maapallolle triaskaudella,
ja niiden valtakausi merten johtavina saalistajina kesti ainakin 150 miljoonaa vuotta.
Sauroptegyria (joutsenliskomaiset merimatelijat) pitää sisällään kolme pääryhmää:
Placodontia (plakodontit), Nothosauria (notosaurukset eli notosaurit) ja
Plesiosauria (plesiosaurukset eli plesiosaurit eli joutsenliskot).
Kalaliskot (Ichthyosauria)
Kalaliskot kehittyivät matelijoista, jotka siirtyivät veteen. Tämä tapahtui
varsin samaan aikaan, kuin ilmaantuivat ensimmäiset dinosaurukset, eli 250 miljoonaa vuotta sitten.
Kalaliskot hengittivät vedessä liikkuessaan ilmaa välillä veden pinnasta kuin valaat.
Juuri kala- ja joutsenliskot menestyivät kaikista merimatelijoista parhaiten,
ja siinä missä dinosaurukset hallitsivat maalla - hallitsivat kala- ja joutsenliskot
maailman meriä koko jura- ja liitukauden. Näiden ryhmien varhaisimmat edustajat
olivat niin sopeutuneita vedessä elämiseen, ettei niiden maalla eläneitä esi-isiä ole vielä
voitu varmuudella nimetä.
Monista sauroptegyreihin kuuluvista lajeista tuli erittäin menestyksekkäitä
meripetoja. Näihin kuuluivat plakodontit (Placodontia), joille kehittyi raskas luusto
ja vahvat, murskaavat hampaat.
Hieman heikommin merielämään olivat siltikin sopeutuneet vielä
triaskauden plakodontit. Ne viihtyivätkin enimmäkseen rannoilla ja matalassa vedessä,
etsien simpukoita ravinnokseen.
Notosauruksille (Nothosauria) kehittyi
litteä kallo ja voimakkaat leukalihakset, jotka olivat kiinnittyneet pitkään,
taipuisaan kaulaan. Ne pystyivät heiluttamaan kaulaansa veden alla
nopeasti sivusuunnassa ja nappaamaan näin vikkeliäkin kaloja. Vedessä liikkumiseen
notosaurukset käyttivät pyrstönsä lisäksi, tai jopa sen sijasta, myös eturaajojaan.
Notosaurukset olivat todella hyvin vesielämään
sopeutuneita räpyläjalkoineen.
Joutsenliskot - plesiosaurukset ja pliosaurukset
Joutsenliskot kehittyivät notosauruksista
myöhäisellä triaskaudella, taikka aivan jurakauden alussa.
Joutsenliskot olivat kooltaan aikanaan suurimpia
vesieläimiä. Niillä saattoi olla pituutta 15 metriä.
Niillä oli paksu ruumis ja raajat,
jotka muistuttivat eviä. Joutsenliskoilla kaikki neljä raajaa
kehittyivät räpylöiksi, joiden avulla ne uivat.
Joutsenliskoissa oli kaksi pääryhmää. Pitkäkaulaiset joutsenliskot, plesiosaurukset
(Plesiosauroidea), joilla oli lähes naurettavan pitkäksi venynyt kaula.
Pitkäkaulaisiin joutsenliskoihin kuuluneilla, liitukaudella eläneillä
elasmosauruksilla oli jopa yli 80 niskanikamaa. Niiden pää oli pieni
ja liikkui näppärästi saalistuksessa.
Lyhytkaulaiset joutsenliskot, pliosaurukset (Pliosauroidea) perivät puolestaan
esi-isiensä suuren kallon ja saattoivat pyytää suuriakin saaliseläimiä.
Samaan aikaan, kuin katosivat
dinosaurukset 65 mvs - katosivat myös joutsenliskot maailman meriltä.
Mastodonsaurus
Krokotiilin näköinen sammakkoeläin Euroopan vesiltä keskitriaskaudelta.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Mastodonsaurus - Copyright
deviantART/Nobu Tamura
Krokotiilit, kilpikonnat ja liskot
Vesieläimistä puhuttaessa ei voida sivuuttaa
krokotiileja, joista ensimmäiset kehittyivät triaskaudella noin 220 mvs - karkeasti arvioiden
samoihin aikoihin ensimmäisten dinosaurusten kanssa. Jotkin
krokotiileista tosin elivät myös maalla. Jurakaudella
krokotiileista esimerkiksi teleosaurukset omaksuivat liikkumistavakseen vedessä
eräänlaisen vedenalaisen lentämisen, joka oli ominaista myös joutsenliskoille
ja kilpikonnille: takaraajat toimivat ikään kuin vedenalaisina siipinä.
Kilpikonnat ovat siirtyneet
mereen kahdesti; ensin jurakaudella ja sitten liitukaudella - ja tämä jakso on jatkunut
aina tähän päivään asti. Liitukaudella muutamat merikilpikonnalajit
kasvoivat hyvin suuriksi. Kilpikonnien elinkaari, jossa vastakuoriutuneet poikaset
viettävät varhaiset vuotensa kaukana merellä, saattaa selittää sen, miksi
kilpikonnat välttyivät liitukauden lopun valtavalta sukupuuttoaallolta.
Liskot ovat nykyisin maaeläimiä, mutta niidenkin joukossa on ollut menestyneitä vesieläimiä.
Osa varaaneista palasi myöhäisellä liitukaudella mereen ja kehittyi
upeiksi mosasauruksiksi.
Hait
Hait eivät ole matelijoita, mutta ne ovat tärkeä osa merten elämän historiaa.
Kun suuret pliosaurukset kuolivat sukupuuttoon liitukauden keskivaiheilla, niin niiden paikan valtasivat
valtavat hait, lamnidit, jotka olivat jopa nykyistä suurta valkohaitakin vahvempia.
Tylosaurus
Tylosaurus oli merissä elävä mosasauri,
lihansyöjäpetolisko, mutta ei dinosaurus, joka kasvoi jopa 15 metriä pitkäksi. Se oli levinnyt ympäri koko maailman merien
ja eli liitukaudella 88 - 78 mvs. Mosasaurit olivat liskoja, eivät kaloja.
Niille oli kehittynyt raajoista lyhyet evät ja pitkän hännän päässä niillä oli pyrstöevä.
Ne hengittivät happea samoin kuin maalla elävät liskotkin, eikä niillä ollut
kiduksia kuten kaloilla. Kuva Copyright Todd Marshall.
Kalafossiilit
Fossiilit ovat kuin kiviin ja kallioihin kirjoitettuja kertomuksia
elämästä menneinä aikoina. Hänelle, joka osaa katsoa, tutkia ja lukea
fossiileja - ne kertovat paljon menneiden aikojen maailmasta.
Yllä kuvasta näemme, miltä näyttävät kalafossiilit. Nämä kalat elivät
miljoonia vuosia sitten. Kalat ovat vanhimpia selkärankaisia, mutta niiden
fossiilit ovat suhteellisen harvinaisia. Kaikki elävä aines voi fossiloitua,
mutta tietyillä eliöillä on siihen paremmat edellytykset kuin toisilla.
Tietyissä olosuhteissa myös jalanjäljet voivat fossiloitua. Dinosaurusten
fossiloituneita jalanjälkiä ja jälkijonoja löydetään melko usein, ja niitä on melkein kaikissa
osissa maailmaa.
Dolichorhynchops bonneri
Dolichorhynchops bonneri oli myöhäisliitukaudella
elänyt joutsenlisko, jolle paleontologit ovat antaneet nimen "Dolly".
Dollyn silmät sijaitsivat aika edessä - ja nokkamainen kuono oli pitkä ja siinä hyvin
teräviä hampaita paljon.
Helicoprion
Helicoprion oli yksi esihistoriallisen merimaailman mystisiä
kummajaisia. Se eli jo huomattavasti ennen dinosauruksia, 250 - 300 mvs.
Se oli petokala, tarkemmin sanottuna varhainen haikala tai kuitenkin haikalojen
esimuoto, joka saattoi saavuttaa
kolmen metrin pituuden ja jolla hampaita riitti vaikka muille jakaa. Hyvin vähän tiedetään
tästä lajista, siitä on löydettykin vain fossiloituneet hampaat. Joissa
nyt sitten onkin katsottavaa senkin edestä.
Kuva Copyright Todd Marshall.
Stethacanthus
Haikala, joka eli jo 375 mvs. Sillä oli selässään
alasinkoriste, jonka tarkoitusta on vain arvailtu. Ehkäpä sillä tavan mukaan
tehtiin vaikutusta tyttöhaikaloihin.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Stethacanthus - Copyright
deviantART/Nobu Tamura
Merihirviö!
Meri piilottaa paljon elämästään meiltä tänäkin päivänä ja yhä uusia lajeja löydetään.
Mitä kaikkia lajeja meressä on miljoonia vuosia sitten elänytkään, sitä emme voi tietää.
Monet niistä ovat varmasti olleet hirviömäisiä, kuten merihirviö kuvassa yllä -
ihan samoin, kuin ovat olleet hirviöitä maalla monet hirmuliskotkin.
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva merihirviöstä yllä - Copyright
Beloved-Creature
|
|
DINOJA RYHMITTÄIN
DINOJA LAJEITTAIN
DINOTIETOA
VIIHDETTÄ JA KULTTUURIA
UUTISIA JA ELOKUVIA
MUITA ESIHISTORIALLISIA ELÄIMIÄ - JA KIVIKAUDEN IHMINEN