Susisivut
Susi
Hmmmm?! - "Hyvää päivää, herra susi!"

Kuvista ei voi aina päätellä, että onko kuvassa susi vaiko koirasusi vaiko koira. Joka tapauksessa tämä "kaupunkisusi" vaikuttaa varsin rauhalliselta ja sen elekieli kertonee sen, että se haluaa vain tehdä rauhallisesti tuttavuutta tuon kikattavan pikkuihmisen kanssa. Jos klikkaat kuvanomistajan linkkiin oikealla, näet hänen kuvatekstistään (Making friends - A girl smiling while a wolf looks angry), että hänen mielestään susi näyttää vihaiselta. No mutta ei se oikein vihaiseltakaan näytä, joten kuvaajalle lienee koiraeläinten elekieli varsin tuntematonta.
Vieraiden koiria ei saa julkisilla paikoilla lähestyä silittämis- tms. tarkoituksessa, olipa jonkun koira kaupungilla pieni taikka suuri. Tämä sääntö koskee kaikkia, aikuisiakin ja erityisesti lapsia.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva Copyright © Flickr/Brian Richardson
Susi Canis lupus

ELEKIELI

Miksi viestitään eleillä ja ilmeillä

Sudet eivät osaa ihmisten tapaan puhua. Sen sijaan ne kykenevät viestimään toisilleen mitä erilaisimpia tunnetilojaan ja muita tarkoituksiaan suurella kirjolla erilaisia kehon, hännän ja korvien asentoja, ja liikkeitä. Myös silmät ja suupielet, sekä suu ja hampaat erilaisissa virityksissään ovat mukana viestinnässä ja niilläkin kerrotaan erilaisia asioita. Myös toiseen suteen kiinni käyminen erilaisin tavoin, nuollen ja purrenkin, viestii omaa kieltään.

Turhat tappelut vältetään

Yksi viestinnän perustarkoituksia laumassa on turhien konfliktien välttäminen. Suden elämä on vaativaa ja rasittavaa. Turhia riehumisia ja energian kuluttamista niissä vältetään, jotta voimia säilyy elossa pysymisen kannalta välttämättömimpään, kuten saalistukseen. Helpompaa on pitää laumassa esimerkiksi keskinäiset arvojärjestykset hallinnassa elekielellä, kuin olla kaiken aikaa toisen kurkussa kiinni. Elekieli on osa suden selviytymistä ja ihan eloonjäämistä, ravinnonhankintaa, reviirikäyttäytymistä - sekä osa lisääntymistä ja laumakäyttäytymistä.

Dominointia ja alistumista

Elekielen myötä sudet laumassa dominoivat eli hallitsevat muita ja osoittavat siten ylemmyyttään, uhittelevat, alistuvat, kutsuvat leikkiin, tervehtivät toisiaan ja rauhoittelevat toisiaan. Ne voivat myös näissä kontakteissaan hamuta toisistaan otteita, pureskella kuonoja, nuoleskella toisen suden suupieliä alistumista osoittaakseen, selättääkin toisen suden ja istua jopa tämän päälle. Elekielen kirjo erilaisine vivahteineen on hyvin laaja - ja ymmärtääkseen ihan täydellisesti kaikki sen sisältämät vivahteet, pitäisi varmaankin olla itse susi. Hyvin monet selkeistä elekielen viesteistä ja niiden merkityksistä ihminenkin silti hyvin havaitsee ja voi ne oikein tulkita.

Hallinta eli dominointi

Hallitsevaa asemaa osoittaa suden tapa seisoa vakaana, suorin jaloin, täydessä mitassaan, etujalkojaan hieman levittäen. Sen korvat ovat tällöin pystyssä, kääntyneinä eteenpäin - ja niskakarvat pörhistyvät hieman. Usein häntä suuntautuu suoraan taaksepäin ja kaareutuu kärjestään ylemmäksi. Dominoiva susi tuijottaa rävähtämättä alempiarvoista, voi hypähtää painamaan sitä tassuillaan hartioilta ja voi piinata sen täten selälleenkin.

Alistuminen

Alistuessaan toisen suden edessä susi kyykistyy taivuttamalla jalkojaan, tekeytyen matalammaksi ja pienemmäksi - samalla se painaa päätään alemmaksi ja vetää häntänsä piiloon takakoipiensa väliin. Alistumista osoittaa myös huulten ja korvien vetäytyminen taaksepäin. Suupielten nuoleskelu on myös osa alistumiskäyttäytymisen rituaaleja. Pisimmälle viedyssä alistumisessa susi kierähtää makaamaan selälleen, ja paljastaa haavoittuvimmat osansa, kuten kurkkunsa täten toiselle sudelle. Selällään maatessaan susi vetää tassunsa koukkuun ja voi samalla uikahdella ja vingahdella.

Irvistys

Viha

Aggressiivinen susi murisee ja urisee, korvat ovat pystyssä ja koko suden turkki pörhistyy. Huulet kiristyvät taakse ja hampaat ikenineen paljastuvat. Susi köyristää selkäänsä ja kyyristyy, ollen silloin valmiina hyökkäämään.

Susi Canis lupus

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva äkäisistä susista Copyright © Flickr/Christian Feichtner
Ilo ja leikkisyys

Iloinen, rauhallinen ja onnellinen susi saattaa ajaa takaa omaa häntäänsä. Se voi myös roikuttaa kieltään ulkona. Leikkiin muita kutsuessaan se huiskii hännällään ympäriinsä. Se peuhaa, telmii ja riehuu tällöin ja ottaa leikkiinkutsuasentoja, eturuumistaan alas painaen.

Saalistaja

Saalistaminen on sudelle jännittävää ja suurta keskittymistä vaativaa. Silloin sen häntä osoittaa suorana taakse päin.

Katse

Jos susi katsoo toisen suden ohi, sekin merkitsee alistumista. Haastetta merkitsee tuijotus suoraan silmiin.

Hajut

Susi voi piehtaroida voimakkaasti haisevissa kohteissa, kuten raadoissa. Raadolle haisevana se viestittää muille susille laumassaan: "Ruokaa tiedossa, käykääpäs tekin syömässä!"

Korvat

Jos suden korvat ovat suuntautuneet eteen, se on luottavainen. Sivulla olevat korvat viestivät epäluuloisuudesta ja siitä, että susi ei ole selvittänyt itselleen sitä, miten tilanteeseen tulisi reagoida. Levottomalla ja pelkäävällä sudella korvat suuntautuvat luimuina taakse. Kuten kuvasta ylhäältä näkyy, sudet kohdatessaan osoittavat alistumista, rauhallisia aikeita ja ystävällisyyttäkin korvien taakse vetämisellä.

Häntä

Vaakatason yläpuolella oleva häntä sudella merkitsee sitä, että susi kokee olevansa tilanteessa vahvoilla. Jos häntä suuntautuu vaakatason alapuolelle, ei susi aseta toisen suden asemaa kyseenalaiseksi. Ystävällisessä tervehdyksessäkin häntä on alhaalla ja on siis kyse alistumisesta. Leikkivällä sudella häntä voi sojottaa mihin suuntaan tahansa. Yleisellä tasollla, mitä matalammassa asemassa susi on laumassaan, sitä enemmän sen häntä osoittaa yleensä alaspäin. Johtavat yksilöt liehuttavat häntäänsä enemmän ylhäällä. Pelko- ja alistumistilanteissa häntä vetäistään piiloon koipien väliin.

Hännät puhuvat

Hännän kertomaa

Ylärivi vasemmalta: Hännän suuntaaminen jäykkänä yläviistoon ilmentää itseluottamusta, hännän aaltoilevat mutkat uhkausta, heilutus sivusuuntaan mahtailua.

Keskirivi: Häntä roikkuu vinosti alaspäin kun suteen ei kohdistu minkäänlaista painetta. Kun hännänpää kiertyy kippuralle susi uhkailee hiukan epävarmana. Aterioivan ja ympäristöään havannoivan suden häntä on usein loivalla kaarella. Masentunut susi vetää hännän lähelle takapäätä.

Alarivi: Hännän tyvi nousee ylös kun eläin ei tiedä puolustautuako vai uhata. Sivusuuntainen heilautus ilmaisee ystävyyttä ja aktiivisesti maahan laskeutuvalla sudella on takapää pystyssä ja häntä heiluu sivusuunnassa. Hännän vieminen koipien väliin ilmaisee voimakasta pidättymistä. (R. Schenkelin mukaan/Kuva Erkki Pulliaisen kirjasta Suomen suurpedot).

Torkkuva susi

Häntä on lämmin peittokin

Kuten kuvasta näkyy, hännän käyttötarkoitukset ovat monet. Koiraeläinten tapaan susikin nukkuessaan käyttää tuuheaa häntäänsä lämmittävänä suojanaan, kiertäen sen ympärilleen ja työntäen usein kuononsa häntänsä sisään.

Kommunikointimuodoista yksi on ulvonta

Katso ulvonnasta tarkemmin ulvontasivulta.

Irvistävä susi Copyright Magnus Elander.

Creative Commons - Sinulla on vapaus: kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuva makaavasta sudesta häntineen Copyright mape_s
Susi Canis lupus
Susi (Canis lupus) All rights reserved
*Kuva Copyright - All rights reserved:
© Flickr/CJ Berry
- Used with permission.
Musta tarkkailija

Tämä musta susi tarkkailee valppaana kuvaajaa Albertassa, Kanadassa.
TUNTURISUDEN ELÄIN- JA LINTUSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
Eläimiä A - M

Ahma Apinat Delfiinit Euroopansuslikki (siiseli) Filippiinienkummittelija Genetti Gueretsat Gundi Hiekkamangusti Hirvieläimet Hyeenat Ilves Impala Jääkarhu Kapybara (vesisika) Karhu Keisaritamariini Kiinantupaija Kirahvi Kissaeläimet - aasiankultakissasta villikissaan Koala Kodiakinkarhu Koiraeläimet Kultapanda Kärppä Laiskiaiset Liito-orava Lumikko Majavat Mangusti Mara Meerkat Metsäjänis Minkki Mungot Murmelit Mustajalkahilleri Mustakarhu Myyrät
Eläimiä N - V

Norsut Numbatti Näätä Orava Panda Piisami Pikkumangusti Pikkumarmosetti Pikkuvirtahepo Preerikot Puoliapinat Pussipiru Rengashäntämaki Saimaannorppa Sarvikuonot Saukko Seeprat Simpanssi Sinivalas Siperianmaaorava Skunkki Supi (pesukarhu) Susi - ja kaikki koiraeläimet Tunturisopuli Unikeko Vaivaishiiri Virtahepo Vompatit Vähäpäästäinen

Erikoissivuja

Eläinmaailman pentuja ja poikasia - nyt söpöstellään Lintumaailman ennätyksiä
Lintuja

Harakat Huuhkaja Hömötiainen Jättiläisalbatrossi Kanahaukka Keisaripingviini Kiiruna Korppi Kotkat Kuningaspingviini Kuusitiainen Käki Lapinpöllö Lapintiainen Laulujoutsen Lumimyrskyliitäjä Maakotka Merikotka Metso Naakka Palokärki Punaotsasieppo Punatulkku Riekko Sinitiainen Suopöllö Talitiainen Teeri Tiaiset Tilhi Tornipöllö Tunturihaukka Tunturikihu Tunturikiuru Tunturipöllö Tuppinokat Töyhtötiainen Valkopäätiainen Valkoselkätikka Varis Varpuspöllö Viirupöllö Viitatiainen
Eläimiä ja lintuja - ja ihmisiä

Aasi - miniaasi - muuli - muuliaasi - minimuuli Alpakka Chilentsintsilla Fretti Gekot Hamsterit Hevoset ja ponit Ihminen Kamelit Kani Kilpikonnat Kissat Koiralinkit Laama Lehmä Marokonraitahiiri Marsu Minipossut ja mikropossut Mongolianjirdi (gerbiili) Papukaijat Rotat Siilit Sinikelta-ara

Esihistoria

Dinosaurukset Hirviösusi Jättiläislaiskiainen Mammutit ja mastodontit Sapelihammaskissa eli smilodon Tylppäkuonokarhu

KOIRAELÄIMET AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
A - E

Amazoniankoira Andienkettu Atamarankettu Bengalinkettu Brasiliankettu Darwininkettu Dingo Eteläafrikankettu Etiopiansusi
F - K

Falklandinkoira Fennekki (aavikkokettu) Harjasusi Harmaakettu Hiekkakettu Isoandienkettu Juovasakaali Kaliforniankettu Kettu Kit fox Kojootti Korsakki Korvakoira Kultasakaali
L - P

Laulava uudenguineankoira Mustatäpläkettu Naali Pampakettu Preeriakettu Punasusi
R - V

Ravustajakoira Sahelinkettu Savannikoira (hyeenakoira) Suokoira (pensaskoira) Supikoira Susi Tiibetinkettu Vaippasakaali Viidakkosusi (vuorisusi)
KISSAELÄIMET AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
A - J

Aasiankultakissa Aasianmetsäkissa (leopardikissa) Afrikankultakissa Andienkissa Borneonkissa Borneonpuuleopardi Gepardi - Gepardin lisääntyminen ja alalajit Hietakissa Iberianilves (espanjanilves) Ilves Iriomotenkissa Jaguaari - Musta jaguaari Jaguarundi
K - L

Kalastajakissa Kanadanilves Karakali (aavikkoilves) Kiinanaavikkokissa Kodkod (yökissa) Kolokolo (pampakissa) Kotikissa Leijona - Leijonan alalajit
- Leijonan pentukuvia
- Valkoiset leijonat
- Aasianleijona
Leopardi - Leopardin alalajit
- Musta pantteri
Litteäpääkissa Lumileopardi
M - P

Manuli (arokissa) - Manulikuvia Margai (pitkähäntäkissa) Marmorikissa Mustajalkakissa Onsilla (tiikerikissa) Oselotti Pampasinkissa Pantanalinkissa Punailves Punankissa (vuorikissa) Puuleopardi Puuma
R - V

Ruostetäpläkissa Servaali - Servaalikuvia
- Savannah
Suokissa Tiikeri - Tiikerin alalajit
- Valkoinen tiikeri
- Kultatiikeri
- Liikeri ja tiikoni
Villikissa
*** tunturisusi.com linkit ***