|
|
|
ELEKIELI
Miksi viestitään eleillä ja ilmeillä
Sudet eivät osaa ihmisten
tapaan puhua. Sen sijaan ne kykenevät viestimään toisilleen
mitä erilaisimpia tunnetilojaan ja muita tarkoituksiaan
suurella kirjolla erilaisia kehon, hännän ja korvien asentoja, ja liikkeitä.
Myös silmät ja suupielet, sekä suu ja hampaat erilaisissa virityksissään ovat mukana viestinnässä
ja niilläkin kerrotaan erilaisia asioita. Myös toiseen suteen
kiinni käyminen erilaisin tavoin, nuollen ja purrenkin, viestii
omaa kieltään.
Turhat tappelut vältetään
Yksi viestinnän perustarkoituksia
laumassa on turhien konfliktien välttäminen. Suden elämä on vaativaa
ja rasittavaa. Turhia riehumisia ja energian kuluttamista niissä vältetään,
jotta voimia säilyy elossa pysymisen kannalta välttämättömimpään, kuten saalistukseen.
Helpompaa on pitää laumassa esimerkiksi keskinäiset arvojärjestykset
hallinnassa elekielellä, kuin olla kaiken aikaa toisen kurkussa kiinni.
Elekieli on osa suden selviytymistä ja ihan eloonjäämistä, ravinnonhankintaa,
reviirikäyttäytymistä - sekä osa lisääntymistä ja laumakäyttäytymistä.
Dominointia ja alistumista
Elekielen myötä sudet laumassa dominoivat eli hallitsevat muita
ja osoittavat siten ylemmyyttään, uhittelevat,
alistuvat, kutsuvat leikkiin, tervehtivät toisiaan ja rauhoittelevat toisiaan.
Ne voivat myös näissä kontakteissaan hamuta toisistaan otteita,
pureskella kuonoja, nuoleskella toisen
suden suupieliä alistumista osoittaakseen, selättääkin toisen suden ja istua jopa tämän päälle.
Elekielen kirjo erilaisine vivahteineen on hyvin laaja - ja ymmärtääkseen
ihan täydellisesti kaikki sen sisältämät vivahteet, pitäisi varmaankin olla itse susi.
Hyvin monet selkeistä elekielen viesteistä ja niiden merkityksistä ihminenkin silti hyvin
havaitsee ja voi ne oikein tulkita.
Hallinta eli dominointi
Hallitsevaa asemaa osoittaa suden
tapa seisoa vakaana, suorin jaloin, täydessä mitassaan, etujalkojaan
hieman levittäen. Sen korvat
ovat tällöin pystyssä, kääntyneinä eteenpäin - ja niskakarvat
pörhistyvät hieman. Usein häntä suuntautuu suoraan taaksepäin
ja kaareutuu kärjestään ylemmäksi. Dominoiva susi tuijottaa
rävähtämättä alempiarvoista, voi hypähtää painamaan sitä
tassuillaan hartioilta ja voi piinata sen täten selälleenkin.
Alistuminen
Alistuessaan toisen suden edessä susi
kyykistyy taivuttamalla jalkojaan, tekeytyen matalammaksi
ja pienemmäksi - samalla se painaa päätään alemmaksi ja vetää
häntänsä piiloon takakoipiensa väliin.
Alistumista osoittaa myös huulten ja korvien vetäytyminen taaksepäin.
Suupielten nuoleskelu on myös osa alistumiskäyttäytymisen rituaaleja.
Pisimmälle viedyssä alistumisessa susi kierähtää makaamaan selälleen,
ja paljastaa haavoittuvimmat osansa, kuten kurkkunsa täten toiselle sudelle.
Selällään maatessaan susi vetää tassunsa koukkuun ja voi samalla
uikahdella ja vingahdella.
Viha
Aggressiivinen susi murisee ja urisee, korvat ovat pystyssä ja koko
suden turkki pörhistyy. Huulet kiristyvät taakse ja hampaat ikenineen
paljastuvat. Susi köyristää selkäänsä ja kyyristyy, ollen silloin
valmiina hyökkäämään.
Ilo ja leikkisyys
Iloinen, rauhallinen ja onnellinen susi saattaa ajaa takaa omaa häntäänsä.
Se voi myös roikuttaa kieltään ulkona. Leikkiin muita kutsuessaan
se huiskii hännällään ympäriinsä. Se peuhaa, telmii ja riehuu
tällöin ja ottaa leikkiinkutsuasentoja, eturuumistaan alas painaen.
Saalistaja
Saalistaminen on sudelle jännittävää ja suurta keskittymistä
vaativaa. Silloin sen häntä osoittaa suorana taakse päin.
Katse
Jos susi katsoo toisen suden ohi, sekin merkitsee alistumista.
Haastetta merkitsee tuijotus suoraan silmiin.
Hajut
Susi voi piehtaroida voimakkaasti haisevissa kohteissa, kuten raadoissa.
Raadolle haisevana se viestittää muille susille laumassaan: "Ruokaa tiedossa,
käykääpäs tekin syömässä!"
Korvat
Jos suden korvat ovat suuntautuneet eteen, se on luottavainen.
Sivulla olevat korvat viestivät epäluuloisuudesta ja siitä, että susi ei ole selvittänyt
itselleen sitä, miten tilanteeseen tulisi reagoida. Levottomalla ja pelkäävällä
sudella korvat suuntautuvat luimuina taakse. Kuten kuvasta ylhäältä näkyy,
sudet kohdatessaan osoittavat alistumista, rauhallisia aikeita ja ystävällisyyttäkin
korvien taakse vetämisellä.
Häntä
Vaakatason yläpuolella oleva häntä sudella merkitsee sitä,
että susi kokee olevansa tilanteessa vahvoilla. Jos häntä suuntautuu
vaakatason alapuolelle, ei susi aseta toisen suden asemaa kyseenalaiseksi.
Ystävällisessä tervehdyksessäkin häntä on alhaalla ja on siis kyse
alistumisesta. Leikkivällä sudella häntä voi sojottaa mihin suuntaan tahansa.
Yleisellä tasollla, mitä matalammassa asemassa susi on laumassaan,
sitä enemmän sen häntä osoittaa yleensä alaspäin. Johtavat yksilöt
liehuttavat häntäänsä enemmän ylhäällä. Pelko- ja alistumistilanteissa
häntä vetäistään piiloon koipien väliin.
Hännän kertomaa
Ylärivi vasemmalta: Hännän suuntaaminen jäykkänä yläviistoon ilmentää itseluottamusta,
hännän aaltoilevat mutkat uhkausta, heilutus sivusuuntaan mahtailua.
Keskirivi: Häntä roikkuu vinosti alaspäin kun suteen ei kohdistu minkäänlaista
painetta. Kun hännänpää kiertyy kippuralle susi uhkailee hiukan epävarmana.
Aterioivan ja ympäristöään havannoivan suden häntä on usein loivalla kaarella.
Masentunut susi vetää hännän lähelle takapäätä.
Alarivi: Hännän tyvi nousee ylös kun eläin ei tiedä puolustautuako vai uhata.
Sivusuuntainen heilautus ilmaisee ystävyyttä ja aktiivisesti maahan laskeutuvalla
sudella on takapää pystyssä ja häntä heiluu sivusuunnassa. Hännän vieminen koipien
väliin ilmaisee voimakasta pidättymistä. (R. Schenkelin mukaan/Kuva Erkki Pulliaisen
kirjasta Suomen suurpedot).
Häntä on lämmin peittokin
Kuten kuvasta näkyy, hännän
käyttötarkoitukset ovat monet. Koiraeläinten tapaan susikin nukkuessaan
käyttää tuuheaa häntäänsä lämmittävänä suojanaan, kiertäen
sen ympärilleen ja työntäen usein kuononsa häntänsä sisään.
Kommunikointimuodoista yksi on ulvonta
Katso ulvonnasta tarkemmin
ulvontasivulta.
Irvistävä susi Copyright Magnus Elander.
Koiraeläimet aakkosjärjestyksessä
Amazoniankoira *
Andienkettu *
Atamarankettu *
Bengalinkettu *
Brasiliankettu *
Darwininkettu *
Dingo *
Eteläafrikankettu *
Etiopiansusi *
Falklandinkoira *
Fennekki *
Harjasusi *
Harmaakettu *
Hiekkakettu *
Isoandienkettu *
Juovasakaali *
Kaliforniankettu *
Kettu *
Kit fox *
Kojootti *
Korsakki *
Korvakoira *
Kultasakaali *
Laulava uudenguineankoira *
Mustatäpläkettu *
Naali *
Pampakettu *
Preeriakettu *
Punasusi *
Ravustajakoira *
Sahelinkettu *
Savannikoira *
Suokoira *
Supikoira *
Tiibetinkettu *
Vaippasakaali *
Viidakkosusi *
Creative Commons -
Sinulla on vapaus:
kopioida, levittää, näyttää ja esittää teosta.
*Kuvat tällä sivulla Copyright
Tambako the Jaguar
*Kuva makaavasta sudesta häntineen Copyright
mape_s
|
|
|
Tunturisuden susisivujen lähteitä
Suomen susikannan hoitosuunnitelma - Maa- ja metsätalousministeriö 2005.
Erkki Pulliainen: Suomen suurpedot - Tammi 1974.
Erkki Pulliainen: Petoja ja ihmisiä - Tammi 1984.
Kaarina Kauhala: Koiran villit sukulaiset - WSOY 2000.
Leena Vilkka: Eläinten tietoisuus ja oikeudet : kettutyttöfilosofiaa ja susietiikkaa - Yliopistopaino 1996.
Leena Vilkka: Susi luonnossa ja kulttuurissa - Biofilos 2008.
Jim Brandenburg: Veljemme Susi - Unohdettu lupaus - Gummerus 1993.
Veli Lyytikäinen, Hannu Luotonen, Ilari Uotila, Juho Kotanen ja Timo J. Hokkanen: Pohjois-Karjalan suurpedot - Erämaisen luonnon ja ihmisen rinnakkaiseloa itäisimmässä Suomessa - Pohjois-Karjalan ympäristökeskus 2004.
|
Tunturisuden susisivujen lähteitä
Jukka Bisi: Suomalaisen susikonfliktin anatomia - Oulu 2010.
Erkki Pulliainen, Lassi Rautiainen: Suurpetomme karhu, susi, ahma, ilves - Arcticmedia 1999.
Lassi Rautiainen: Villi itä - Wild east. Wild ost. Articmedia 2007.
Jouko Teperi: Sudet Suomen rintamaiden ihmisten uhkana 1800-luvulla - Suomen historiallisen seuran julkaisu "Historiallisia tutkimuksia 101", 1977.
Pentti Mäensyrjä: Hukka huutaa - Arvi A. Karisto Osakeyhtiö 1974.
Dogs: Their Fossil Relatives & Evolutionary History, a book on the biology, fossil history, and evolutionary relationship of Canidae with rich illustrations by Xiaoming Wang, Richard H. Tedford, and Mauricio Anton.
Sekä lukuisat muut kirjat, lehdet ja nettilähteet, joista mainintoja sivuilla tekstien yhteydessä.
|
|
TUNTURISUDEN ELÄIN- JA LINTUSIVUJA AAKKOSJÄRJESTYKSESSÄ
|
|
Susi (Canis lupus)
|
All rights reserved
*Kuva Copyright - All rights reserved:
© Flickr/CJ Berry
- Used with permission.
|
Musta tarkkailija
Tämä musta susi tarkkailee valppaana kuvaajaa Albertassa, Kanadassa.
|
|
|
